Pidetään suomalainen ruoka lautasella – ja tarjotaan sitä rohkeasti myös maailmalle - Yhteishyvä

Pidetään suomalainen ruoka lautasella – ja tarjotaan sitä rohkeasti myös maailmalle

Me voisimme vielä rohkeammin kertoa, mikä on erityistä ja ainutlaatuista tässä arktisessa, yöttömien öiden kesässä kasvaneessa ruoassa, kirjoittaa Yhteishyvän päätoimittaja Veli-Pekka Ääri.

Jaa Somessa
Teksti
Veli-Pekka Ääri
Kuvat
SOK

Vuosi 1952 ja Helsingin olympialaiset. Helsinki-Vantaalle avataan uusi moderni lentokenttä, ja Armi Kuusela valitaan Miss Universumiksi – Suomi on kansainvälisyyden kynnyksellä. Kun seuramatkat yleistyvät, päästään oikein porukalla aistimaan muiden maiden ihmeitä ja maistelemaan makuja, joiden olemassaolosta ei edes tiedetty.

Vielä omassa lapsuudessani maut olivat yksinkertaisia: perunaa, uunituoretta leipää, kalaa, juhlapöydässä porsaankyljyksiä. Omalle jälkikasvulle chilikastikkeet, tortillat, nuudelit ja bataatit ovat olleet arkea pienestä pitäen.

Ruokaöljyille on kokonainen osasto.

Lue tästä kiinnostavaa tarinaa suomalaisten ruokamaailman avartumisesta. Tullitilastojen mukaan esimerkiksi oliiviöljyn tuonti on kasvanut 704 prosenttia vuodesta 1996 vuoteen 2017. Lokakuussa Helsingin keskustassa avatussa Food Market Herkussa erilaisille ruokaöljyille on kokonainen osasto, jonka äärellä moni on äimän käkenä. Sellaista asiakkaat ovat toivoneet, jatoiveeseen on nyt pieteetillä vastattu.

Mikä sitten on kotimaisen ruoan asema, jos maut muualta vievät yhä enemmän tilaa lautasillamme ja ostoskoreissamme? Ehkäpä juuri kansainvälistymisen vuoksi suomalaisen ruoan arvostus on vahvempi kuin koskaan. Yhä useampi tarkistaa, mistä ruoka on kotoisin. Suomalaiset haluavat suosia kotimaista myös työllisyyden ja talouden näkökulmasta.

Yhä useampi tarkistaa, mistä ruoka on kotoisin.

Vähitellen suomalaisen ruoan arvo on hoksattu myös maailmalla. Lihatalot vievät suomalaista possua kiinalaisten ruokapöytiin, ja kauratuotteet kiinnostavat Keski-Euroopassa. Viennissä vaatimattomuus ei silti kaunista. Vielä rohkeammin voisimme kertoa siitä, mikä on erityistä ja ainutlaatuista tässä arktisessa, yöttömien öiden kesässä kasvaneessa ruoassa.

Aina kun mahdollista, syödään yhdessä.

Tulevaisuuden ruoantuotantoa haastavat monet tekijät. Ilmastonmuutos pakottaa pohtimaan tapoja tuottaa entisenlaisia satoja yhä pienemmällä ympäristökuormalla. Samalla ruokittavien suiden määrä kasvaa maailmanlaajuisesti. Nämä ovat isoja haasteita, joihin on etsittävä ratkaisuja juuri nyt. Tässä työssä myös me S-ryhmässä haluamme olla mukana.

Vuoden suurimman ruokajuhlan alla tärkeintä on kuitenkin muistaa ruoan arvostus. Nautitaan jokaisesta suupalasta. Ja aina kun mahdollista, syödään yhdessä.

Veli-Pekka Ääri

päätoimittaja

Lue myös

Julkaistu: 27.11.2018
Muokattu: 4.12.2018
Jaa Somessa