Pieni pääsiäissanasto - Yhteishyvä

Pieni pääsiäissanasto

Pieni pääsiäissanasto

Pääsiäistä vietetään tänä vuonna aikaisin ja pääsiäissunnuntai on jo 27. maaliskuuta. Kokosimme pienen pääsiäissanaston, jonka avulla selvität muun muassa mämmin, rairuohon, virpomisvitsan, pääsiäismunan sekä -kokon taustat.

Jaa Somessa
Teksti
Heidi Hänninen
Asiantuntija
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko
Kuvat
SOK
  • Virpomisvitsa: Palmusunnuntaina kansa tervehti Jeesusta elämää kuvaavilla palmuoksilla. Koska palmut eivät kasva Suomessa, on kauniista, elinvoimaisista pajuista tullut palmujen sijaisia. Onpa niitä kutsuttu ajoittain kissapalmuiksikin. Virpomisoksa on aina koristeltu kauniiksi, ja sen eteen on nähty vaivaa. Aiemmin virpomisoksia ei heitetty pois, vaan niitä säilytettiin koko kesä esimerkiksi navetan oven päällä tuomassa karjaonnea.
  • Pääsiäismuna: Muna kuvaa uuden elämän alkua. Kristityt selittävät, että munan kuori on kuin Kristuksen hauta, josta elämä murtautuu ulos. Legendan mukaan Magdalan Maria ojensi keisari Tiberiukselle ensimmäisen, punaiseksi värjätyn pääsiäismunan kertoessaan Kristuksen ylösnousemuksesta. Myös juutalaisessa perinteessä annettiin munia esimerkiksi syntymäpäivinä tai uutena vuotena. Ensimmäiset suklaiset Mignon-munat valmistettiin vuonna 1896, ja ontot suklaamunat tulivat markkinoille hieman myöhemmin 1900-luvulla. Suklaamunat yleistyivät kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen.
  • Pääsiäiskokko: Pääsiäiskokkoperinne on yhä voimissaan Pohjanmaalla, jossa kokkoa poltetaan juhannuksen sijaan pääsiäisenä. Pääsiäiskokkoa on aina poltettu lankalauantaina, jota on pidetty noitien aikakautena. Aikoinaan uskottiin, että tuli ja kokosta kohoava savu sai noidat eksymään.
  • Rairuoho: Keski- ja Etelä-Euroopassa on jo keväisen vihreää pääsiäisen aikaan, toisin kuin pohjoisessa. Rairuoho korvaakin meillä pääsiäisen aikaan luonnon vihreyden. Rairuohoperinne on Suomessa melko uusi. Varhaisimpia tietoja siitä löytyy 1930-luvulta Kotiliesi-lehdestä, jossa se esiteltiin pöydänsomisteena. Rairuohot yleistyivät kodeissa 1960-luvulla.
  • Mämmi: Mämmi oli alun perin paastoruokaa. Se sopi erityisen hyvin pitkäperjantaihin, jolloin oli tapana nauttia vain kylmää ruokaa. Sittemmin mämmistä on tullut juhlaruokaa, ja sitä syödään nykyisin kerman ja sokerin kanssa.
  • Pääsiäisen ajankohta: Pääsiäisen ajankohta määrättiin Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 kompromissin tuloksena. Päätöksen mukaan pääsiäistä vietetään aina kevätpäivän tasausta seuraavan täyden kuun jälkeisenä sunnuntaina. Tämän säännön vuoksi pääsiäisen ajankohta voi vaihdella maaliskuun 22. päivästä huhtikuun 25. päivään.

Vuonna 2016 pääsiäistä vietetään aikaisin eli pääsiäissunnuntai on jo 27.3.

Julkaistu: 9.3.2016
Muokattu: 11.12.2018
Jaa Somessa