Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

"Oma leipomo on paras uudistus", kehuu keittiöpäällikkö Kimmo Martiskainen. Ruislimppu on leivottu vanhaan hapanjuureen, jonka Martiskaisen sukulaiset ottivat mukaansa lähtiessään talvisodan tieltä evakkoon Suojärveltä vuonna 1939.

Uudistuneessa Kappelissa voi ihailla arvotaidetta kahvitellessa – helsinkiläisten olohuone on myös turistien suosikki

Teksti:
Anu Vallinkoski
Kuvat:
Pia Inberg
Julkaistu: 4.5.2022
|
Muokattu: 25.5.2022
Kappelissa jos missä voi kokea olevansa osa historiaa. Samoissa saleissa ovat juhlineet myös monet Suomen historian merkkihenkilöt. Kappeli myös mainitaan lähes jokaisessa turistioppaassa.

Helsingin Esplanadilla ravintola Kappelin aulassa rakennusmiehet kokosivat vielä viimeisiä hyllyjä ja taustalla soi Louis Amstrongin What a Wonderful World, kun jututimme Kappelin väkeä uudistuneesta ilmeestä juuri ennen h-hetkeä.

Arvotaidetta ja jännittäviä yksityiskohtia sisältävän ravintolan ruokasali avautui asiakkaille ennen vappua, pitkän odotuksen ja kuuden kuukauden perusteellisen remontin jälkeen.

”Minusta täällä kaikki näyttää aivan erilaiselta kuin puoli vuotta sitten, vaikka asiakas ei välttämättä hirveän suurta eroa huomaa. Nyt vanhat seinämaalaukset ovat saaneet entisen loistonsa takaisin”, ravintolapäällikkö Santeri Uusitalo kertoo.

Mittavassa remontissa uusittiin paikoin kosteusvaurioinen ulkoseinä eristeineen. Kaikki pinnat entisöitiin Museoviraston neuvojen ja ohjeiden mukaan.

Yksin baarin seinä- ja kattomaalausten restaurointi vei viideltä ammattilaiselta kaksi kuukautta. Aivan uutta ovat vain irtokalusteet sekä keittiön kalusteet ja laitteet.

Salaattibaari ja oma leipomo

Pintojen ja kalusteiden lisäksi uudistuivat myös Kappelin palvelut. Kahvilassa palvelee salaattibaari, josta asiakas saa itse valita salaattiinsa lisukkeita.

Uutta on myös palvelukulttuurin vahvistuminen. Kun ennen asiakas otti itse ostoksensa vitriinistä, nyt tarjoilija ojentaa leivonnaiset ja suolaiset herkut.

Edellisen kerran Kappelissa on leivottu omat leivät ja makeat herkut yli sata vuotta sitten.

Baarin puolella on pöytiin tarjoilu. Juomat voi tilata joko tiskiltä tai omasta pöydästä.

”Avajaisia varten suunnittelemassamme drinkkilistassa on nyt suomalaisia makuja ja paikallisten tuottajien tisleitä. Lista vaihtuu jatkossa sesongin mukaan. Kesällä raikasta ja talvella tuhdimpaa”, pääbaarimestari Ilkka Saloranta kertoo.

Uutta ja samalla vanhaa on Kappelin oma leipomo kellarissa. Edellisen kerran Kappelissa on leivottu omat leivät ja makeat herkut yli sata vuotta sitten.

”Leipomosta tulevat niin ravintolassa tarjoiltavat leivät kuin suuri osa kahvilan leivonnaisista”, keittiöpäällikkö Kimmo Martiskainen iloitsee.

Ruislimppu on leivottu vanhaan hapanjuureen, jonka Martiskaisen sukulaiset ottivat mukaansa lähtiessään talvisodan tieltä evakkoon Suojärveltä vuonna 1939.

Myös menu vaihtui. Listalla on uutuuksien lisäksi edelleen klassikkoja maksasta meriloheen. Tuttujen annosten lisukkeita ja esillepanoa on kuitenkin modernisoitu.

Elävää historiaa

Kappelissa jos missä voi kokea olevansa osa historiaa. Samoissa saleissa ovat juhlineet myös monet Suomen historian merkkihenkilöt. 1800–1900-lukujen taitteessa ravintola oli taiteilijoiden suosiossa. Eino Leino, L. Onerva, Jean Sibelius, Juhani Aho, Albert Edelfelt olivat Kappelin vakioasiakkaita. Kuuluisista vieraista todistavat kuvataiteilijoiden suoraan ravintolan seinille maalaamat teokset. Työt olivat kiitos ilmaisista brunsseista.

Remontin yhteydessä taideaarteita suojattiin laseilla ja niitä nostettiin esiin valaistuksen avulla. Nyt esimerkiksi baaritiskin takaseinällä komeileva Hjalmar Munterhjelmin 1870-luvulla maalaama Merimaisema pääsee oikeuksiinsa.

Kappelissa jos missä voi kokea olevansa osa historiaa.

Nykyisessä keittiössä hämmästyttävät Edelfeltin oluen keksijä Gambrinuksen muotokuva sekä Oskar Kleinehin Rouenin kadut.

”Maalausten tekohetkellä nämä ovat olleet salin puolella. Keittiö oli kellarissa”, Uusitalo selittää outoa paikkaa.

Kappelin historia juontaa aina vuoteen 1867, jolloin nykyinen rakennus valmistui. Nimensä ravintola sai legendan mukaan paimenpojalta, joka myi samalla paikalla maitoa pienestä kojusta. Latinaksi paimen on pastor.

Elannon ja Kappelin yhteinen historia alkoi vuonna 1976, kun Elanto vuokrasi ravintolan. Helsingin kaupunki myi ravintolan HOK-Elannolle 2020.

Olohuone ja turistikohde

Nykyisin ravintola on niin tavallisten helsinkiläisten olohuone kuin turistikohde. Uusitalon mukaan monen paikallisen päivä alkaa Kappelissa kahvilla ja aamun lehdellä, päivällä Kappeliin vetää lounas ja terassi, illalla baari ja iltaserviisi. Myös turistit ovat löytäneet ravintolan. Kappeli lienee mainittu jokaisessa Helsinki-oppaassa.

Ravintolassa järjestetään paljon myös juhlia ja yritysten tilaisuuksia.

”Meillä riittää vipinää aamusta iltaan. Täällä ei ole hiljaista hetkeä lounaan ja iltaserviisin välissä”, Uusitalo sanoo.

Uusittu Kappeli kiinnostaa, ja asiakkaat ovat tehneet paljon pöytävarauksia jo ennakkoon.

”Aina voi tulla paikan päälle. Baarissa voi siemaista drinkin pöydän vapautumista odotellessaan”, Uusitalo vinkkaa.

Klassikoita ja keittiöpäällikön vinkkejä

  • Perinteistä kermaista lohikeittoa saa edelleen Kappelista joka päivä.
  • Klassikkoannoksen – paistetun kotimaisen naudanmaksan kanssa on tarjolla pottuvoita, pekonia, sipulia ja punaviinikastiketta.
  • Kappelin omassa uunissa omenapuun lastuilla pintasavustettu merilohi on ollut kesäisin myydyimpiä annoksia. Lisukkeina on varhaisperunaa ja kesäkasviksia.
  • Uudeksi suosikiksi alkuruuista noussee katajanmarjalla ja rosmariinilla maustettu riimikaritsa, uskoo keittiöpäällikkö Kimmo Martiskainen. Hän veikkaa suosiota myös pääruuaksi tarjoiltavalle poron sisäpaistille, jonka lisukkeina on puikulaperunaa, herukkaa, keltajuurta, lehtikaalia ja ohrasipsejä.
  • Uusista jälkiruuista Martiskainen suosittelee marinoituja mansikoita, ginillä maustettua sorbettia ja rosmariini-marenkia.