Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Tahdon sinut! Perinteiset kesähäät vai modernit bileet?

Teksti:
Lena Nelskylä ja Hanna Moilanen
Asiantuntija:
tapahtumasuunnittelija Anu Beadle
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 25.5.2015
|
Muokattu: 31.8.2020
Haluan sinut puolisokseni – ja päälle hienon juhlan. On kyseessä sitten vihkiminen tai parisuhteen rekisteröinti, moni haluaa järjestää mahdollisimman omannäköiset häät.

Vaikka yhä useampi haluaa järjestää persoonalliset häät, ei normaalista kaavasta ja yleisesti hyväksytyistä tavoista uskalleta poiketa", tietää satoja häitä toteuttanut tapahtumasuunnittelija Anu Beadle.

Häät ovat monille iso ja kallis näytönpaikka. Sosiaalinen media ja television hääohjelmat ovat saaneet aikaan sen, että häitä vertaillaan entistä enemmän.

"Häillä haetaan hyväksyntää, ja juuri siksi niistä saattaa kadota persoonallisuus. On turvallista järjestää vaikkapa karkkibuffet, koska muillakin on sellainen."

Suomalaisia häitä yhdistää tänä päivänä kaksi asiaa: Kun häät olivat ennen lähinnä sukujen juhla, lähetetään nykyään kutsuja yhä enemmän ystäville. Oleellista on myös, että vieraat viihtyvät.

"Lähes kaikki parit toivovat ensimmäiseksi, että vierailla on hyvä olla. Tämän vuoksi etenkin ruokaan panostetaan. Harva kelpuuttaa heti pitopalvelun ehdottaman perinteisen häämenun."

Beadle on järjestänyt häitä vuosien ajan myös Isossa-Britanniassa. Hänen mukaansa suomalaiset häät eroavat brittihäistä etenkin siinä, että täällä tehdään paljon talkoovoimin, kun muualla ulkoistetaan niin paljon kuin mahdollista.

Tämäkin tosin muuttuu hiljalleen. Uudet häätrendit kulkeutuvat pohjoiseen samalla, kun erilaisten juhlapalveluiden kirjo kasvaa.

Nykyään meillä järjestetään yhä enemmän amerikkalaistyylisiä harjoitusillallisia, joissa hääparin perheet ja läheisimmät ystävät tapaavat ennen häitä.

"Tarkoituksena on poistaa turha jäykkyys ennen varsinaista juhlapäivää. Tutustutaan rauhassa ja harjoitellaan puheita sekä sitä, miten ollaan huomion keskipisteenä", Beadle kertoo.

Seuraavassa osiossa kaksi paria kertoo, miksi valitsivat perinteiset kesähäät tai modernit bileet.

56 % Yhteishyvän lukijoista on sitä mieltä, ettei polttareita tarvita ennen häitä.

Koko suvun juhla

Parikymppiset Jenni ja Teemu Hytönen varasivat vanhan kirkon lapsuusmaisemistaan. Perinteisiä häitä tanssittiin molempien sukujen ja notkuvien pöytien voimin.

Mekko ja kengät olivat uudet. Sukkanauhassa pilkotti sinistä, ja vannealushame oli lainattu. Saketti varattiin pukuvuokraamosta.

Kun Jenni Markkanen, 23, käveli isänsä saattamana kohti alttaria, mielessä ehti pyörähtää koko tunteiden kirjo: jännitystä, onnea sukulaisten läsnäolosta, ylpeyttä morsiusneitona kävelevästä 3-vuotiaasta siskontytöstä ja rakkautta käytävällä odottavaa puolisoa kohtaan.

Vihkimisen jälkeen nuoripari kapusi autoon, jonka perään sulhanen Teemu Hytönen, 23, oli koonnut kenkiä, jakoavaimia ja juomatölkkejä.

Morsiamen isän metallista tekemät tienvarsikyltit oli ehostettu kuntoon aiemmin kesällä. Samat opasteet ohjasivat neljä vuotta aiemmin Jennin isosiskon Jonnan hääjuhlaan.

"Vaihdoimme kyltteihin sulhaselle toisen nimikirjaimen eli K:n tilanne tuli T. Samalla vahvistimme väriä."

Oikeasti kylttejä ei olisi tarvittu. Kaikki 90 vierasta tunsivat juhlapaikan jo ennestään, mutta tienvarren sydämet kuuluivat perinteisiin häihin ja loivat osaltaan tunnelmaa.

Juhlapaikalla pöydät notkuivat erilaisista ruokalajeista, ja itse askarrellut nimikortit ja ruokalistat koristivat pöytiä.

Kaikki oli juuri niin kuin piti. Hääkakkua leikatessa Jenni Hytösen jalka pamahti ensimmäisenä lattiaan. Polkaisu varmisti oman roolin perheen viimeisen sanan sanojana.

38 % kyselyyn vastanneista haluaa noudattaa hääperinteitä.

Kaverien juonittelun tulos

Viime kesänä juhlitut häät olivat Jenni ja Teemu Hytöselle luonteva jatkumo viisi vuotta aiemmin alkaneelle suhteelle. Molempien suvuissa on totuttu menemään naimisiin nuorena. Se tuo suhteeseen jatkuvuutta ja luo turvallisen pohjan perhe-elämälle.

"Sukulaiset ehtivät jo kysellä, milloin häät ovat", Jenni Hytönen virnistää.

Pari päätyi yhteen kaverien punoman juonen tuloksena. Jennin serkku ja Teemun kaveri alkoivat puhua, että samaa ammattikoulua käyvien nuorten kannattaisi tutustua. Siitä kaikki lähti.

"Teemussa parasta on rauhallisuus ja tasapainoisuus", Jenni Hytönen kertoo ja katsoo puolisoaan.

"Jenniltä tulee juttua koko ajan. Sitä on kiva kuunnella", Teemu Hytönen kehaisee.

" Meiltä jo kyseltiin, milloin häät pidetään."

Häitä ehdittiin suunnitella lähes puolitoista vuotta. Pari oli muuttanut vähän aikaisemmin yhteiseen asuntoon. Kosinta osui ystävänpäivään, joka oli samalla Teemu Hytösen syntymäpäivä.

"Ajattelin, että jossain vaiheessa Jenni on korjattava talteen. Vastaus oli mieluinen synttärilahja."

Kiistaa ei tullut myöskään siitä, mikä valittaisiin yhteiseksi sukunimeksi.

"Oma sukunimeni ei ollut niin erityinen, että sitä olisi tarvinnut säästellä", Jenni Hytönen toteaa.

Kuopiossa asuva nuoripari halusi juhlia häitä molempien kotiseudulla Pieksämäellä. Perinteiset kirkkohäät juhlineen, ruokatarjoiluineen ja häävalsseineen olivat itsestään selvä valinta.

Yksi elämän tärkeistä käännekohdista onnistui odotetusti. Molempien sukujen ja lähimpien ystävien läsnäolo antoi tuen nuorten yhteiselle elämänpolulle. Liitolle, joka on tarkoitettu kestämään.

Suhteen sinetti

Marco Venäläinen ja Eetu Mertaniemi halusivat rekisteröinnin lisäksi tunnetta ja hyvät bileet.

Aamu oli marraskuiseen tapaan harmaa. Marco Venäläinen oli ajamassa töihin, kun radiosta alkoi soida Pepe Willbergin Aamu-balladi. Matkanteko keskeytyi sopivasti liikennevaloihin, ja Venäläinen kaivoi kännykän taskustaan. Hän näpytteli Willbergin kappaleen kannustamana tekstiviestin kumppanilleen Eetu Mertaniemelle, sillä päivä oli alkanut yhteisillä sänkyyn kannetuilla aamukahveilla.

"Kirjoitin, että koska meillä on niin paljon hyvää yhdessä, mitä jos virallistettaisiin suhde."

Seuraavana keväänä 2007 Helsingin Vuosaaressa sijaitsevaan hirsihuvilaan kutsuttiin yli satapäinen vierasjoukko. Saketteihin pukeutunut pari asteli Felix Mendelssohnin häämarssin tahdissa henkikirjoittajan eteen sanomaan tahdon.

Miehet olivat saaneet vaikuttaa rekisteröintikaavan sisältöön. He toivoivat, että siihen sisältyisi jokunen lause kummankin persoonallisuudesta sekä parin yhteisestä taipaleesta: aina helluntaiyönä vuonna 2000 tapahtuneesta ensikohtaamisesta tuohon juhlavaan hetkeen. Pari oli aiemmin harmitellut ystävien rekisteröintijuhlissa kaavan arkista virkamiesmäisyyttä ja sitä, että se loppui ennen kuin oli alkanutkaan. He halusivat omaltaan enemmän.

"Meille oli tärkeää, että rekkarijuhlat ovat näyttävät. Meidän näköiset hyvät bileet", Venäläinen, 46, sanoo nyt kahdeksan vuotta myöhemmin parin kotona Helsingin Aurinkolahdessa.

Bileet todella taisivat olla hyvät, sillä niistä puhutaan vieläkin: oli mieskuoro, drag queen -show, karaokea, rivitanssia, notkuvia pitopöytiä ja valssin sijaan Madonnaa. Juhlakakun päällä ei tönöttänyt kahta sulhasta vaan marsipaanista muotoillut M- ja E-kirjaimet. ME.

Mertaniemi, 50, sanoo, että heille oli tärkeää osoittaa muillekin, että he ovat me, yksi yksikkö.

Ehkä vielä kerran tahdon

Kun Marco Venäläinen oli pari vuotta aiemmin taittanut jalkansa ensimmäisten petollisten yöpakkasten aikaan, Eetu Mertaniemi joutui sairaalassa outoon tilanteeseen. Hänelle ei kerrottu tietoja kumppanin tilasta, sillä hänellä ei ollut papereissa lähiomaisen statusta, vaikka he asuivat ja jakoivat elämänsä yhdessä.

"Me olemme sielunveljiä. Emme ole koskaan olleet vieraita toisillemme. Viimeistään rekisteröiminen teki sen näkyväksi muillekin", Mertaniemi sanoo.

Maaliskuusta 2017 lähtien samaa sukupuolta olevat pariskunnat ovat lain edessä tasavertaisia, sillä he voivat heteroparien tapaan solmia myös avioliiton.

Lakimuutos on Venäläisen ja Mertaniemen mielestä tärkeä ihmisarvokysymys.

"Ehkä lainmuutos kannustaa ihmisiä elämään avoimemmin omannäköistään elämää. Tulevilla sukupolvilla on helpompi olla sitä, mitä ovat", Mertaniemi miettii.

Erilaisia mielipiteitä saa pariskunnan mukaan toki olla, mutta lakimuutoksen vastustamisen äänekkäät perustelut eivät saa heiltä ymmärrystä.

"Keneltä on pois, jos kaksi toisensa löytänyttä ihmistä haluaa virallistaa suhteensa menemällä naimisiin?"

Vaikka suhteen rekisteröimistä juhlittiin jo kerran suurin menoin, pariskunta ei ole sulkenut pois mahdollisuutta, että solmisi vielä avioliitonkin. Tuleehan kahden vuoden päästä täyteen kymmenen vuotta siitä, kun he sanoivat toisilleen tahdon.

"Se on sitten varmaan minun vuoroni kosia", Mertaniemi heittää hymyillen.

Suomalaiset häät numeroina vuonna 2014

  • Avioliittoja solmittiin 24 462.
  • Siviilivihkimisiä oli 12 395.
  • Parisuhteita rekisteröitiin 333.

Lähteet: Tilastokeskus

Hääkysely

Jutussa olevat prosenttiluvut on kerätty Yhteishyvä.fi:n Hääkyselystä helmi–maaliskuussa 2015. Kyselyyn vastasi 1 094 lukijaa.

Vihkimisen suoritti…

  • Pappi 68 %
  • Tuomari 32 %

Ennen tahtomista seurustelimme…

  • alle vuoden 11 %
  • 1–2 vuotta 29 %
  • 3–5 vuotta 31 %
  • 5–10 vuotta 19 %
  • yli 10 vuotta 10 %

Sopiva hääbudjetti on…

  • 0–1 000 € 18 %
  • 1 000–2 500 € 24 %
  • 2 500–5 000 € 30 %
  • 5 000–10 000 € 23 %
  • Yli 10 000 € 5 %

Sopiva määrä vieraita on…

  • Alle 10 9 %
  • 10–20 13 %
  • 20–40 22 %
  • 40–60 23 %
  • 60–80 16 %
  • 80–100 10 %
  • Yli 100 7 %

Lähteet: Jutun lähteenä on käytetty myös teosta Kaunisto, Tiina-Emilia, Voutilainen, Erika, Siksi tahdot, Teos (2012)

Lisää aiheesta