Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Avioehto – teko-ohjeet

Teksti:
Petra Sneck
Asiantuntija:
lakimies Juhani Laine, HOK-Elannon Perunkirjoitustoimisto
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 23.4.2015
|
Muokattu: 31.8.2020
Avioehto on sopimus, jonka aviopari tekee yhdessä eron tai kuoleman varalle. Tavallisimmin avioehto tehdään, jotta puolisot saavat pitää oman omaisuutensa mahdollisen eron sattuessa. Toisinaan avioehdolla halutaan varmistaa, että omaisuus, kuten esimerkiksi sukutila, säilyy avioliiton päättyessä omassa suvussa.

Avioliiton myötä puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus toteutuu vasta avioliiton päättyessä, jolloin osapuolet voivat vaatia ositusta. Siinä kummankin puolison nettovarallisuus lasketaan yhteen, ja kumpikin puoliso on oikeutettu saamaan puolet yhteenlasketusta nettovarallisuudesta.

Avioehtosopimuksella tämä oikeus voidaan poistaa kokonaan tai osittain joko molemmilta tai toiselta puolisolta.

Miten avioehto tehdään?

Avioehdon sisältö määräytyy puolisoiden välisten neuvottelujen tuloksena. Avioehdon voi laatia kihlapari, aviopari tai parisuhteensa rekisteröinyt pariskunta.

Sopimuksen muotovaatimukset ovat sinänsä yksinkertaiset, mutta niitä on noudatettava, jotta sopimus olisi pätevä.

Avioehtosopimus tehdään kirjallisesti. Kirjallisen sopimuksen tulee olla päivätty ja molempien puolisoiden allekirjoittama. Lisäksi kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi allekirjoituksillaan.

Esteettömän henkilön on täytettävä muun muassa nämä vaatimukset:

  • Hän on täyttänyt 15 vuotta.
  • Hän ei ole lähisukulainen, entinen tai nykyinen puoliso, kihlattu tai asianosaisen ottovanhempi- tai lapsi.

Sopimusta laadittaessa voi olla syytä ottaa huomioon muun muassa se, millä tavoin puoliso osallistuu yhteiseen talouteen.

Toisella puolisolla voi olla suuremmat tulot, mutta toinen on voinut olla pitkään poissa työelämästä hoitamassa perheen lapsia. Tällöin voi olla perusteltua harkita, onko pitkään kotona olleelta puolisolta kohtuullista poistaa kokonaan avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen.

Avioehtosopimuksessa voidaan esimerkiksi määrätä, että puolisolla ei ole avio-oikeutta tiettyyn omaisuuteen kuten esimerkiksi toisen puolison perintöön.

Rekisteröinnillä voimaan

Avioehtosopimus tulee voimaan vasta, kun se on rekisteröity maistraatissa. Sinänsä asianmukaisesti allekirjoitettu ja todistettu sopimus, joka on jäänyt rekisteröimättä, ei ole voimassa avioehtosopimuksena. Sopimus voidaan toimittaa rekisteröitäväksi mihin tahansa maistraattiin.

Jos avioehtoa halutaan muuttaa tai se halutaan peruuttaa, on noudatettava samoja muotovaatimuksia kuin avioehtoa tehtäessä.

Avioehtosopimuksen voi halutessaan tehdä myös itse. Asiantuntijan käyttäminen on kuitenkin suositeltava, koska avioehtosopimuksen muotovaatimukset ovat tiukat, ja avio-oikeuden sisällöstä esiintyy paljon virheellisiä käsityksiä.

Erityisesti verkosta löytyviin valmiisiin malleihin on syytä suhtautua varauksella, sillä ne eivät välttämättä sovellu omaan tilanteeseen.

Lainopillista apua saa perunkirjoitustoimistoista sekä monista asianajo- ja lakiasiaintoimistoista.

Avioehtosopimuksen on oltava:

  • kirjallisena laadittu
  • päivätty
  • molempien puolisoiden allekirjoittama
  • kahden esteettömän henkilön todistama
  • rekisteröity maistraatissa, jonka jälkeen se tulee voimaan. 

Lisätietoja:

HOK-Elannon Perunkirjoitustoimisto