Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Åsa-Maria Wörlin ja Laura Kiviluoma harjoittelevat ruoanlaittoa Nutakeittiössä. Urheilevat tytöt tietävät, että monipuolinen ravinto on tärkeää jaksamiselle.

Nuoret saavat lähikaupan hävikkiruoan käyttöönsä – ”Ruoanlaiton lomassa on helppo keskustella vaikeistakin asioista”

Teksti:
Venla Pystynen
Kuvat:
Pia Inberg
Julkaistu: 10.7.2019
|
Muokattu: 31.8.2020
Ruoanlaitto tuo nuorille onnistumisen ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Mukana toiminnassa on liki kaksikymmentä nuorisotaloa pääkaupunkiseudulta.

Nuoriso-ohjaaja Angelica Lindberg nostelee pahvilaatikosta mansikkapaketin toisensa jälkeen Nuoriso- ja kansalaistoiminnan talo Haagan Lämpiössä Helsingissä.

Keittiön työtasolla odottaa lisäksi grillikylkeä, jauhelihaa, marinoitua kanaa, paahtoleipää, kevätsipulia ja perunaa. Ne ovat lahjoituksia Lämpiön naapurissa sijaitsevasta Alepa Pohjois-Haagasta, ja pian lapset ja nuoret kokkaavat niistä yhdessä aterian niin kuin joka torstai.

Kyse on Nutakeittiö-toiminnasta, jossa HOK-Elannon kauppojen hävikkiruokaa hyödynnetään nuorisotaloissa.

”Saamme Alepasta elintarvikkeita, joiden viimeinen käyttöpäivä lähestyy. Ruoan haaskaus vähentyy ja nuoret oppivat tekemään ruokaa”, Lindberg selittää.

Turvallista kokkaamista

Deqo Moalin, 15, Laura Kiviluoma, 14, ja Åsa-Maria Wörlin, 13, sovittelevat essuja päälleen. He ovat juuri päässeet koulusta ja tulleet suoraan Haagaan nuorisotalolle.

”Oletteko käyneet käsienpesulla”, Lindberg kysyy.

”Ai niin”, Wörlin virnistää ja lähtee muiden kanssa saippuoimaan käsiään.

Kolmikko on kouluttautunut vertaisohjaajiksi, jotka järjestävät muille lapsille ja nuorille toimintaa nuorisotalolla.

Nutakeittiössä he auttavat kokkailussa ja huolehtivat ohjaajien avustuksella esimerkiksi siitä, että työskentely on turvallista. Onnettomuuksia ei olekaan sattunut.

”Pari kertaa riisi on kiehunut yli, ja joskus jotain on palanut pohjaan”, Kiviluoma muistelee.

Keittiössä keskustellaan vaikeistakin asioista

Nutakeittiössä nuoret saavat itse päättää, mitä kokkaavat saaduista aineksista. Moalin päättää paistaa kanansuikaleet ja kaataa öljyä paistinpannulle tottunein ottein.

”Olen kokannut enemmän kotonakin äidin kanssa sen jälkeen, kun olen alkanut laittaa täällä ruokaa”, hän sanoo.

Moalinin mielestä on hienoa, että hävikkiruoat annetaan nuorten käyttöön. Koulun kotitaloustunneilla on opetettu, että jos syötäväksi kelpaavaa ruokaa heitetään pois, raaka-aineiden tuotannosta ja prosessoinnista tulleet ilmastopäästöt ovat syntyneet täysin turhaan.

”Kokkaillessa on helppo tutustua sellaisiinkin ihmisiin, joiden kanssa ei ehkä muuten menisi juttelemaan.”

Wörlin ja Kiviluoma ryhtyvät perkaamaan mansikoita. Kaksikon mielestä ruoanlaitto Lämpiössä on rentoa ja yhteisöllistä.

”Kokkaillessa on helppo tutustua sellaisiinkin ihmisiin, joiden kanssa ei ehkä muuten menisi juttelemaan”, Wörlin sanoo.

Angelica Lindberg nyökkää.

”Keittiö on meille ohjaajillekin väline, jolla saamme kontaktin nuoriin. Ruoanlaiton lomassa on helppo keskustella vaikeistakin asioista.”

Onnistumisen kokemuksia ja osallisuutta

Keittiössä nuoret saavat myös onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia.

”Nuori, joka ei välttämättä loista koulussa, voi loistaa ruoanlaitossa”, nuoriso-ohjaaja Sami Lehto sanoo.

”Nuori, joka ei välttämättä loista koulussa, voi loistaa ruoanlaitossa.”

Kun mansikat on perattu, perunat pannaan kiehumaan. Kiviluoma ryhtyy paistamaan jauhelihaa ja Wörlin pilkkomaan sipulia.

”Alkaa itkettää”, Wörlin parahtaa, ja pyyhkii kyyneleitä kämmensyrjällään.

”Tämä on niin ikävää hommaa”, Lehto vitsailee ja kysyy sitten, haluavatko tytöt jauhelihan kanssa ruokakermaa.

Hän kertoo, että nuoristotalon rahoilla voidaan ostaa tarvittavia lisukkeita, ja ehdottaa, että kerman lisäksi Alepasta voisi hakea myös jäätelöä mansikoiden kyytipojaksi. Kiviluoma lupaa hoitaa asian ja katoaa kauppaan.

Ruokaa aitoon tarpeeseen

Torstait eivät ole ainoita päiviä, jolloin Lämpiössä kokataan. Lindberg kertoo, että nuoret saavat laittaa ruokaa milloin haluavat, sillä Alepan lahjoittamia elintarvikkeita on säilötty myös pakkaseen.

Sisäfileetä, makkaraa, grillitassuja, Lindberg esittelee arkkupakastimen sisältöä. Keväällä jääkiekon MM-kisojen aikaan nuorisotalon takapihalla grillattiinkin ahkerasti Lämpiön tuliterällä kaasugrillillä.

”Isännöitsijätoimiston tädit tulivat viime viikolla sanomaan, että lopettakaa jo meidän kiusaaminen. He olivat haistelleet monta päivää vesi kielellä pihvien ja makkaroiden tuoksuja”, Lehto sanoo ja nauraa.

Lapsille ja nuorille ruoka tulee monesti aitoon tarpeeseen.

”Jotkut söisivät iltapäivisin pelkkiä pussinuudeleita.”

”Eivät he ole nälkäkuoleman partaalla, mutta jotkut söisivät iltapäivisin pelkkiä pussinuudeleita. Pyrimme tarjoamaan vähän terveellisempiä ruokia”, Lehto toteaa.

Kun kello lähestyy viittä, ateria alkaa olla valmis. Tytöt kattavat pöydän ja käyvät huutelemassa muitakin nuoria tietokoneiden äärestä syömään. Perunat höyryävät, lautasille ladotaan jauhelihakastiketta ja kanaa.

Arjen taitoja ja kestävää kehitystä

  1. Nuorisotalojen Nutakeittiöt toimivat yhteistyössä HOK-Elannon kanssa. Sopimuksen tehnyt nuorisotalo saa hakea kaupoista ylijääneitä elintarvikkeita, joista nuoret kokkaavat aterian ja nauttivat sen yhdessä. ”Hienoa, että ruoka saadaan hyötykäyttöön ja lapset ja nuoret pääsevät yhdessä opettelemaan arjen taitoja. Toiminta tukee kestävää kehitystä ja kasvattaa tulevat kuluttajat arvostamaan ruokaa”, HOK-Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki sanoo.
  2. Toiminta sai alkunsa kesällä 2014, kun Roihuvuoren nuorisotalo ehdotti Alepa Roihuvuorelle yhteistyötä hävikkiruoan hyödyntämisessä. ”Sen jälkeen toiminta on laajentunut kahdeksaan Nutakeittiöön Helsingissä ja kymmeneen Espoossa”, Kattilamäki kertoo.
  3. HOK-Elanto lahjoittaa hävikkiruokaa pääkaupunkiseudulla noin 80 erilaiselle toimijalle, kuten seurakunnille sekä Hurstin Avulle ja muille yhdistyksille, jotka jakavat elintarvikkeet eteenpäin. Alepoissa syömäkelpoista hävikkiä jää kuitenkin sen verran vähän, ettei niin pienien määrien noutaminen ole toimijoille kustannustehokasta. Nuorisotalojen volyymiin määrät kuitenkin sopivat.
  4. HOK-Elanto on tehnyt yhteistyötä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa vuodesta 2006.

Lue, miten osuuskauppa tukee hankkeita nuorten parissa

Näin hillitset hävikkiä