Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

"En ole todellakaan mikään kokki, enkä oikein ruokahifistelijäkään. Pidän ihan perusruuasta, mikä on mielestäni ollut juuri tämän tuotteen kehittelyssä etu", Paavo Vallas toteaa.

Paavo kehitti kalajauhelihan, joka maistuu hampurilaisfaneille – ”Mieleen muistui Suomen särkikalaongelma”

Teksti:
Irina Björkman
Kuvat:
Sami Heiskanen, SOK
Julkaistu: 19.6.2019
|
Muokattu: 31.8.2020
Paavo Vallas sai yritysidean, joka auttaa särkikalaongelmaan ja maistuu hyvältä. Hänen haaveensa on, että Särpimen avulla vesistöistä saataisiin kuluttajien suihin miljoona kiloa särkikaloja vuodessa.

Pari vuotta sitten Paavo Vallas istui Aalto-yliopiston yrittäjyyskurssilla ja mietti ankarasti. Hän oli valmistumassa diplomi-insinööriksi ja eräällä Start-up Experience -kurssilla piti kehitellä ihan realistinen yritysidea.

Ei ainakaan mitään turhanpäiväistä, Vallas ajatteli, vaan suoraan sellainen yritys, joka voisi pelastaa maapalloa. Tai ainakin sen vesistöjä.

”Mieleen muistui Suomen särkikalaongelma. Särkiähän riittää ja ne pöyhivät tehokkaasti vesistöjen pohjaan kertyneitä ravinteita ja siten osaltaan rehevöittävät vesiä. Särkiä on jopa niin paljon, että niitä niitä valtion toimesta hoitokalastetaan vesistä.”

”Pidän perusruuasta. Se on ollut tuotekehittelyssä vain etu.”

Vallas ryhtyi miettimään, miten särkikaloja voisi hyödytää muuten kuin vain kompostiin heittämällä ja valtion rahoituksella. Niin yritysidea sitten syntyi, hän keksi, että kaloista voisi jauhaa jauhelihaa. Sellaista, joka maistuisi kaikille.

Ideasta jauhelihaksi

Paavo Vallas pilkkoo paprikaa ja paistaa pannullisen jauhelihaa. Ruskistuneen, tex mex -mausteilla maustetun jauhelihan hän sujauttaa tottuneesti tortillaletun sisään. Jauheliha on särkikaloista jauhettua Särvintä. Tuotetta, jonka idea alkoi muhia Vallaksen päässä yrittäjäkurssilla.

Kurssilla ei vielä nähty konkreettista särkikalajauhelihaa, mutta idea sai reippaan alun: se voitti Sitran ravinnekiertoaiheisen yrityskilpailun ja Vallas sai voitostaan 10 000 euroa tuotteen kehittelyyn.

Nyt, pari vuotta myöhemmin, jauhelihan koostumus ja maku alkavat olla valmiita. Jauhelihan tuotekehittelyä ei ole toteutettu suurissa koekeittiöissä, vaan Vallaksen pienessä opiskelija-asunnossa Turussa. Koemaistajina ovat olleet omat kaverit, joita ei ilmaisen ruuan lisäksi ole tarvinut tuotekehittelytyöhön juuri muuten motivoida.

Kaloja Vallas oli onneksi oppinut käsittelemään jo lapsena isänsä kanssa tehdyillä kalareissuilla. Elintarvikealasta Paavo Vallaksella ei sen sijaan ollut ennen särkikalajauhelihaa mitään kokemusta.

”En ole todellakaan mikään kokki, enkä oikein ruokahifistelijäkään. Pidän ihan perusruuasta, mikä on mielestäni ollut juuri tämän tuotteen kehittelyssä etu”, Vallas toteaa.

"Kala on kallista. Siksi monet syövät kalaa vain kalapuikoissa."

Hän halusi, että tuote maistuisi mahdollisimman monelle suomalaiselle, myös sellaisille, joilla oli särkikaloista ennakkoluuloja.

Ennen kaikkea hän kehitteli jauhelihan makua itsensä kaltaisille, hampurilaisista ja perusruuista pitäville, ja myös sellaisille, jotka eivät käytä päivittäin hurjia määriä aikaa ruuanlaittoon.

Alusta asti oli myös tärkeää, että kalajauhelihan suutuntuma olisi mahdollisimman jauhelihamainen.

Ja totta on, särkikalajauheliha ei maistu pistävästi kalalle. Mausteet ja murumainen rakenne huijaavat niin silmää kuin suuta, joten tuotetta voivat huoletta syödä myös kalaruokia karttavat.

”Kalaa suositellaan jo ihan terveyssyistä syömään pari kertaa viikossa, mutta kovin moni ei kuitenkaan syö. Kalahan on Suomessa hurjan kallista. Usein kun kyselen ihmisiltä heidän kalansyönnistään, niin monet kertovat syövänsä kalaa lähinnä kalapuikkojen muodossa”, Vallas hymähtää.

Särkiä ja sarjakuvia

Vallaksen kehittelemää Särvintä löytyy tulevaisuudessa kahtena eri makuna 400 gramman paketeissa kauppojen kalahyllyiltä. Se, että tuote saatiin kehiteltyä pakastetuotteesta kalahyllyiltä löytyväksi, on ollut tuotekehittelyn ihan viimeisin harppaus.

”Minun tavoitteeni on, että Särpimen avulla hyödynnettäisiin tulevaisuudessa miljoona kiloa kotimaisia särkikaloja vuodessa, ja että tämä minun touhuni olisi myös taloudellisesti kannattavaa.”

Paavo Vallas myöntää olevansa tuotteestaan innoissaan, mutta vielä ei ole aika laajeta kovin nopeasti. Yritys on toistaiseksi yhtä kuin hän.

Pitkin Suomea pyydystetyt kalat käsitellään alihankintana Uudessakaarlepyyssä ja pakataan ja toimitetaan eteenpäin Keravalla.

Vallakselle riittää toimistoksi vielä toistaiseksi läppäri, kännykkä ja kotipöytä Turussa. Siellä hän vapaa-aikanaan on yrittänyt edistää muutenkin ympäristöasioita. Niin kuin sarjakuvissa.

”Ärsyynnyin tässä joku aika sitten suomalaisten lehtien sarjakuvien tasoon. Niin päätin kirjoittaa sellaisen itse. Ympäristöaiheita humoristisesti käsittelevä strippini julkaistiin Ilta-Sanomissa toukokuussa ja edelleen viikoittain Keski-Häme-lehdessä. Se antaa hyvää vastapainoa tähän yrittäjyyteen”, Paavo Vallas nauraa.

Kolme kysymystä

1. Kun tätä tuotetta maistaa ensi kerran, ensimmäinen fiilis on... ”Onko tämä oikeasti kalaa? En olisi erottanut tavallisesta jauhelihasta...”

2. Täydellinen hetki nauttia tämä tuote on... ”Tiistaina kello 17. Olet juuri tullut töistä kotiin ja pitäisi väsyneenä laittaa jotain terveellistä ruokaa koko perheelle.”

3. Kenen julkkiksen toivoisit maistavan tätä tuotetta ja miksi?Ville Haapasalon. Hän on puhunut jukisuudessa paljon särkikalojen hyödyntämisestä. Olisi mahtavaa päästä maistattamaan tuotetta hänellä ja keskustelemaan laajemmin hänen näkemyksistään Suomen särkikalaongelman ratkaisemiseksi!”

* Suomalainen Menestysresepti 2019 -kilpailu ratkesi 11.8.2019. Voittajaksi nousi Leivon Leipomon Boltsi, mutta kaikkien kuuden finalistin tuotteet päätyivät kisan lopuksi S-ruokakauppojen valikoimaan.

  • Suomalainen menestysresepti -tv-sarjassa seurataan kuuden rohkean yrittäjän matkaa, kun he yrittävät rakentaa ideasta menestystuotetta. S-ryhmän ja Aito Median kehittämää tv-sarjaa esitetään sunnuntai-iltaisin 30.6. alkaen TV5:lla. Ohjelma on katsottavissa myös Discoveryn suoratoistopalvelu Dplayssa.

  • Finalistit: Carme Plumed-Ferrer Kuopiosta, Anssi Räntilä Tampereelta, Minna Sakki-Eerola Hyvinkäältä, Paavo Vallas Turusta, Annika Ikonen Helsingistä ja Hanna Yli-Kuha Alavudelta.

Tällaisia ovat finalistit ja heidän tuotteensa