Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Lukijoiden tarinat: Tätä mokkapalaa en unohda

Koostaja:
Katri Saukkonen
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 10.10.2016
|
Muokattu: 19.10.2020
Mokkapala on paitsi klassikkoleivos myös kissanristiäisten kestohitti, jonka leipominen ei välttämättä aina innosta. Kysyimme lukijoilta Facebookissa muistoja mokkapalahetkistä. Tässä parhaita makupaloja ja vinkkejä!

Unohtumaton mokkapala

Mieheni oli lapsena leiponut ystävänsä kanssa mokkapaloja ja taikinaan oli vehnäjauhojen sijasta mennyt ruisjauhoja. Mokkaruis oli ollut syömäkelvotonta :)

Erään kerran tehtiin tytön synttäreille ja vein pellin jäähtyyn takapihan pöydälle. Hetkeä myöhemmin päästin koiran pissalle ulos... enkä muistanut että pelti oli jäänyt ulos. Koirahan söi tyytyväisenä puoli pellillistä.

Kun ensimmäisen kerran tein mokkapaloja yksin, olin ala-asteikäinen. Tuli vähän erilaisia mokkapaloja, kun menin ja laitoin sen päällisenkin mukaan uuniin. Nykyään kyllä tiedän, että pohja paistetaan ensin ja sitten vasta laitetaan kuorrute jäähtyneen pohjan päälle.

Ekan kerran leivoin itse ala-asteella ja keitetyn kahvin sijaan laitoin kahvijauhoja. Ei maistunu hyvälle. Tais siinä samalla sattua jotain muutakin.

Aina on mokkapalat onnistuneet! Kerran tosin tein niitä ilalla todella väsyneenä ja katsoin 3 ruokalusikan kahvia-kohdan huonosti ja taikinassa oli sitten 3 dl kahvia. Melko vahvasti kahvi maistui läpi mutta ainakin mokkikset piristivät aamupalapöydässä.

Paras muisto on kun tehtiin ystävän kanssa ensimmäistä kertaa mokkapaloja, en tiedä mitä tehtiin väärin mutta loppujenlopuksi mokkapalojen väri oli vihreä.

Itse tehty ekaa kertaa ja onnistui. Oli paras kokemus.

Tarkkana kuorrutteen kanssa

Ekat mokkismuistot liittyy lapsuuden synttäreihin joihin äiti näitä aina leipoi. Joka kerta kului kaikki talon veitset, rulla talouspaperia ja hermot. Hän yritti leikata mokkapalat annospaloiksi vielä kun kuorrute oli kosteaa/märkää. Sitä sadatusta kuunnellessa en ite halunnut kokeilla leipoa mokkapaloja kuin vasta muutama vuosi sitten. Annoin vahingossa pohjan ja kuorrutteen jäähtyä jääkaapissa yön yli ja sitten vasta leikkasin ja paloista tuli tosi siistejä ja kauniita. Olisipa äitini vaan keksinyt tämän kikan niin olisi säästynyt paljolta.

​Velipoika teki aikoinaan ihan itte mokkapaloja. Muuten hyviä mutta kuorrutteessa oli kahvinpuruja. Mistä sitä tiesi että piti olla keitettyä kahvia kun ohjeessa luki "kahvia".

Muksuna kävi aina hassusti kun kuorrute meinas loppua kesken tai sitä tuli vain pieni riukula siihen pellin keskikohtaan. Suurin osa meni varmaan omaan naamariin, kun piti maistaa ja tarkistaa onko varmasti hyvää.

Tämän olen oppinut mokkapaloista

Mokkapalat on kohmeisina parempia kuin sulina. Kun meillä lapset tekee mokkapaloja, pellillisestä menee aina muutama pala pakastimeen äitiä varten.

Monet kerrat mokkapaloja tullut leivottua, mutta kertaakaan en ole saanut koostumuksesta niin hyvää, ettei lusikalla tarvitsisi syödä. Mies on nimennyt tämän "bravuurini" uudelleen: MOKAPALAT.

Tytär halusi (taas) synttärikutsuilleen mokkapaloja. Päätin tehdä mokkapalakääretortun, ihan vain vaihtelun vuoksi. Tytär näki leipomuksen synttäriaamuna. Sitten juhlissa oli tarjolla mokkapalakääretorttua ja kiiressä leivottuja OIKEITA mokkapaloja.

Joskus muinoin näitä tuli perheessä tehtyä, mutta siinä oli huono puoli se, että tuli syötyä liikaa.

Mokkapala-resepti pitäisi löytyä äityspakkauksesta; lapsien myötä on leivottu aika monta pellillistä koulun myyjäisiin, futisturnauksiin jne. En leiponut niitä juuri ollenkaan ennen kuin minusta tuli äiti.

Koulun diskosta koti-iltoihin

Tässähän tätä taas. Huomenna yhdellä pojalla futisturnaus. Pari viikkoo sitten oli koulun disko ja samat kuviot...aika monta pellillistä on vuosien mittaan tullut tehtyä. Turha kysyä lapsilta mitä leivotaan synttäreille tai muualle, vastauksen tietää kysymättäkin.

Mokkaruutuja teen jokaisen syntymäpäivän tarjoiluun. Nyt kun perheemme on lisääntynyt neljällä mummin kullan murulla niin heidän synttäreiden kunniaksi leivon myös. Joten lähes joka kuukausi joku täyttää vuosia niin on myös mokkaruutuja.

Lapsena äitini piti leipoa näitä joka synttäreilleni. Aikuisena ne maistuvat pienen tauon jälkeen taas superhyviltä. Ja tauko johtui siitä, että jouduin itse leipomaan niitä harva se viikonloppu lähes liukuhihnalta junnupelien kanttiiniin.

_Ala-asteella, tee mokkapaloja joka_ikinen_viikko, yhtäkkiä alkaa maistumaan pahalta, lopeta mokkapalojen teko siihen paikkaan. Taukoa jatkunut tähän asti.

Joskus ihan vaan itselle iltapalaksi tulee pellillinen väsättyä.

Katso videolta vinkit mokkapalojen valmistukseen