Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

”Lapsen syömä kala-ateria näkyy myönteisenä piikkinä D-vitamiinin saannissa”, Maijaliisa Erkkola kertoo.

Joka kolmas alle kouluikäinen suomalaislapsi ei syö kalaa ollenkaan, vaikka kaksi kertaa viikossa olisi tarpeen

Teksti:
Krista Korpela-Kosonen
Kuvat:
123RF
Julkaistu: 1.7.2019
|
Muokattu: 23.3.2021
Kalapuikot ovat lapsen kalaruoaksi kelpo aloitus, mutta makutottumuksia on hyvä myös monipuolistaa. Kala on terveellistä esimerkiksi sydämelle ja aivoille.

Aikuiset ja lapset syövät Suomessa kalaa keskimäärin 220 grammaa viikossa. Käytössä on lisäämisen varaa, sillä peräti yksi kolmasosa alle kouluikäisistä lapsista ei syö kalaa ollenkaan. Ravitsemussuositukset kannustavat syömään kalaa ainakin kahdesti viikossa.

"Lapsi kannattaa ottaa mukaan yhteistä kalaruokaa valitsemaan.”

Ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta uskoo, että lapset saa motivoitua kalan syöntiin, kun tekee asiasta heille kiinnostavan.

”Kaupan kalatiski on kiehtova paikka! Lapsi kannattaa ottaa mukaan yhteistä kalaruokaa valitsemaan.”

Kalan syöminen kaikissa muodoissaan on terveydelle fiksu valinta, mutta erityisen hyvä olisi pyrkiä suosimaan kotimaisia kaloja. Kotimainen lähikala kuormittaa ilmastoa vähemmän kuin tänne kaukaa kuljetettu.

Lue vinkit: Miten valmistan vastuullisesti kalaruoan, joka maistuu lapsille? >

”Kalapuikotkin ovat lapsen kalaruoaksi kelpo aloitus, mutta makutottumuksia on hyvä myös monipuolistaa. Ruoat, joita jo pienenä oppii luontevasti syömään, jäävät yleensä pysyvämminkin ruokavalioon”, Erkkola sanoo.

Kala on aivojen suosikkiruokaa

Syö särkeä, se kasvattaa järkeä! Tuttu sanonta on täyttä totta. Säännöllinen kalan syönti tekee nimittäin hyvää muistille ja aivojen terveydelle. Kala on aivojen suosikkiruokaa erityisesti sen sisältämien pehmeän rasvan, omega-3-rasvahappojen, B12-vitamiinin ja jodin vuoksi. Kaikki nämä edistävät aivojen hyvinvointia.

Lapsi hyötyy kalan terveysvaikutuksista jo äidin raskausaikana.

Lapsi hyötyy kalan terveysvaikutuksista jo äidin raskausaikana. Raskausajan kalan käyttö on yhteydessä lapsen tiedollisten taitojen, kuten muistin, ajattelun ja oppimisen, kehitykseen.

”Lapsen ensimmäisinä elinvuosina kalan ravintoaineet ovat tärkeää rakennusainetta aivoille. Siksi kalaa on hyvä syödä pienestä pitäen. Se sopii vauvan ruokavalion 5–6 kuukauden iästä lähtien. Ensimmäiset maisteluannokset kalaa tukevat myös vauvan immuunipuolustuksen kehittymistä”, Maijaliisa Erkkola kertoo.

Tiesitkö? Kalan syöminen parantaa muistia ja pienentää aivohalvauksen riskiä >

Pehmeä rasva suojaa sydäntä

Pehmeä on parempaa, ainakin rasvavalinnoissa. Kala tuo lautaselle terveydelle hyödyllisiä omega-3-rasvahappoja. Kala on rasvalevitteiden ja kasviöljyjen jälkeen ruokavaliomme toiseksi merkittävin omega-3-rasvahappojen lähde.

”Perusta sydänterveydelle luodaan jo lapsuudessa."

Kalan pehmeä, tyydyttymätön rasva on hyödyksi sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä, sillä se auttaa parantamaan veren rasva-arvoja. Kalarasva voi lisäksi vähentää veren hyytymistaipumusta ja sydämen rytmihäiriöherkkyyttä sekä edistää verenpaineen hallintaa.

Ensimmäiset merkit myöhemmin puhkeavasta sydänsairaudesta saavat elimistössä alkunsa jo lapsuusvuosina. Lapsenkin verisuonten seinämiin voi esimerkiksi alkaa kertyä haitallisia kovettumia.

”Perusta sydänterveydelle luodaan jo lapsuudessa. Varsinkin rasvan laatuun on tärkeää kiinnittää huomiota”, Maijaliisa Erkkola neuvoo.

Kala on hyväksi sydämelle – muista tämä nyrkkisääntö ruoanlaitossa! >

Kalasta saa reilusti D-vitamiinia

D-vitamiini lujittaa luustoa sekä kasvuiässä että aikuisvuosina, sillä se edistää luuston rakennusaineena tarvittavien kalsiumin ja fosforin imeytymistä ruuansulatuksessa.

Erityisesti D-vitamiinia on kuhassa, siiassa ja silakassa.

Kala on suomalaisessa ruokavaliossa tärkeimpien D-vitamiinin lähteiden kärkikastia. Päivän D-vitamiiniannoksen voi saada jo yhdestä kala-ateriasta.

Melkein kaikissa kaloissa on paljon D-vitamiinia, mutta erityisen runsaasti sitä on kuhassa, siiassa ja silakassa.

”Lapsen syömä kala-ateria näkyy myönteisenä piikkinä D-vitamiinin saannissa”, Maijaliisa Erkkola kertoo.

Kala on lisäksi tärkeä B12-vitamiinin sekä monien kivennäis-aineiden, kuten jodin ja seleenin, lähde. B12-vitamiini on aivoille hyödyllinen muistivitamiini. Jodi on välttämätön rakennusaine kilpirauhashormonien muodostumisessa. Seleeni osallistuu elimistössä esimerkiksi rasva-aineenvaihduntaan ja solujen suojaamiseen haitallisilta aineilta.

Liharuoissa merkittävästi suolaa

Maijaliisa Erkkola ehdottaa, että liharuoan voisi välillä vaihtaa kala-ateriaan sekä terveys- että ympäristöhyötyjen vuoksi.

”Kalassa on lihaa vähemmän kovaa, tyydyttynyttä rasvaa, mutta enemmän terveydelle hyödyllistä pehmeää rasvaa. Kalan käytön lisääminen olisi hyvä keino vähentää liiallisen kovan rasvan saantia”, Erkkola sanoo.

Liharuuat ovat sekä lasten että aikuisten ruokavaliossa merkittävä suolan lähde. Siinäkin mielessä lihan vaihtaminen kalaan kannattaa.

”Kalan makua saa tehostettua pienillä maustelisillä. Esimerkiksi yrteillä maustaminen vähentää suolan tarvetta”, Erkkola toteaa.

Valokuvaaja Antti J. Leinonen teki lapsille ruotolistan jääkaapin oveen: ”Listan käyttöönoton jälkeen yhtään ruotoa ei mennyt kurkkuun, eivätkä lapset enää pelänneet ruotoja. Päinvastoin!” Lue juttu Leinosesta >

Parasta pienille