Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Anne Nieminen uskoo viihtyvänsä lääkärinä, koska ammatissa yhdistyvät akateemisuus, päättelykyky ja ihmissuhdetaidot.

Diplomi-insinööri halusi vaihtaa alaa ja opiskelee nyt lääkäriksi: ”Ahdisti ajatus, että tekisin väärää työtä 40 vuotta”

Teksti:
Sirkku Saariaho
Kuvat:
Meeri Utti
Julkaistu: 10.7.2019
|
Muokattu: 31.8.2020
Helsinkiläinen Anne Nieminen tietää, että ensi vuosi on taloudellisesti tiukka. Sen jälkeen helpottaa.

”Olin 28-vuotiaana vastavalmistunut diplomi-insinööri, jolla oli usean vuoden työkokemus talonrakennustekniikasta. Minulla oli vakituinen työpaikka insinööritoimistossa, kiinnostavia työtehtäviä ja hyvä palkka. Silti minusta tuntui, että en ollut oikeassa paikassa.

Vaihdoin työpaikkaa, siirryin talonrakennuksesta korjausrakentamiseen. Uusi työpaikka oli loistava, minut oli suorahaettu sinne ja sain toteuttaa itseäni. Annoin itselleni kaksi vuotta aikaa selvittää, voinko kehittää itselleni uran, jonka haluan.

Mutta mikään määrä etuja tai iso palkka ei auta, jos työ ei tunnu oikealta. Ajatus, että tekisin väärää työtä 40 vuotta, ahdisti.”

Ensimmäisellä kerralla ovi ei auennut

”Haaveilin salaa lääkärin ammatista. Kun pikkusisko pääsi opiskelemaan lääketiedettä, mietin voisinko minäkin. Äiti on sairaanhoitaja, joten minulla ei ollut ruusuisia unelmia sairaalatyöstä.

Minusta vain tuntui vahvasti, että lääkärin työ sopisi minulle. Se yhdistää akateemisuuden, päättelykyvyn ja minulle tärkeät ihmistaidot. Haluan olla ihmisten kanssa tekemisissä.

Tietenkin mietin, olenko kolmekymppisenä liian vanha aloittamaan uudet opinnot. Voisinko opiskella vielä kuusi vuotta lisää, kun samaan aikaan muut ikäiseni tekevät uraa ja perustavat perheitä? Perhe ja mieheni kannustivat minua vaihtamaan alaa. Se tuntui hyvältä.

Mietin, olenko kolmekymppisenä liian vanha aloittamaan uudet opinnot.

Tavoitteeksi asetin vuoden 2016 pääsykokeet Helsingissä. Aloitin valmistautumisen aikuislukiosta, missä suoritin osan lukion fysiikan, kemian ja biologian kursseista. Kävin myös lääketieteellisen valmennuskurssin.

Olin samalla koko ajan töissä, mutta opiskelin kaiken vapaan ajan. Vain perhe ja lähimmät ystävät tiesivät, mitä varsinaisesti tein.

En päässyt sisään, jäin aika kauas. Koska olen analyyttinen luonteeltani, tutkin tarkasti, mitä virheitä olin tehnyt. Laskin, että jos luen vuoden lisää, sen pitäisi riittää. Luin, tein harjoitustehtäviä ja kävin harjoituskokeissa.

Pääsykokeen jälkeen en enää osannut sanoa, oliko se mennyt hyvin vai huonosti.

Päivitin maanisesti sivua, johon tulokset tulisivat.

Muistan aina päivän, jolloin tulokset tulivat. En saanut töissä tehtyä mitään. Päivitin maanisesti sivua, johon tulokset tulisivat.

Yhtäkkiä ruudulla luki, että minulle on myönnetty opiskeluoikeus lääketieteelliseen! Olin mennyt kirkkaasti sisään. Minusta tulee lääkäri!”

37-vuotiaana unelma-ammattiin

”Vaihdoimme mieheni kanssa talouden vetovastuuta. Minä olin ollut vastuussa, kun hän opiskeli, nyt roolit vaihtuivat.

Vaihdoimme mieheni kanssa talouden vetovastuuta.

Olin aiemmissa opinnoissani käyttänyt opintotuet loppuun, mutta sain tuloihin perustuvaa aikuiskoulutustukea. Sitä voi saada 15 kuukauden ajalle, viimeisen erän nostin maaliskuussa.

Lisätuloja olen saanut muun muassa opettamalla valmennuskursseilla lääketieteelliseen pyrkiville kemiaa. Opintolainat olemme mieheni kanssa molemmat nostaneet täysinä. Ne ovat meille talouden puskureina.

Ensi vuosi on meille taloudellisesti tiukka, mutta kun siitä selviämme, sen jälkeen pärjäämme. Olemme varautuneet pitämään asuntolainasta lyhennysvapaan vuoden.

Opintolainat olemme molemmat nostaneet täysinä.

Kun selvitän neljännen vuosikurssin, saan tehdä töitä lääkärinä kesäisin ja koulun ohessa tietyin rajoituksin. Se helpottaa talouttamme. Olen myös varautunut pitämään välivuoden ja menemään töihin, jos talous menee liian tiukaksi.

Tänä syksynä aloitan kolmannen opiskeluvuoden sekä sairaalaharjoittelun ja saan valkoisen takin. Olen 37-vuotias, kun valmistun lääkäriksi. Minulla on yli 30 vuotta työuraa jäljellä, unelma-ammatissani.”

Unelmat todeksi säästöjen avulla