”Kun televisiossa aikoinaan alkoi Pelastajat-sarja, näin minkälaista ensihoitajan homma on, ja kiinnostuin heti. Sitä ennen olin ollut lähdössä rakennusalalle, mutta se sitten jäi. Vähän netistä perehdyin lisää, ja siitä se lähti.
Vuonna 2010 astuin ensimmäisen kerran ambulanssiin, enkä päivääkään ole katunut. Vaikka innostuin alasta tv-sarjan perusteella, kyllä se on myös vastannut odotuksia. Ei tämä homma toki aina niin hektistä ole kuin ohjelmassa, mutta ajoittain sitäkin.
"Rankkojakin tilanteita väistämättä tulee."
Parasta työssä on liikkuvuus: ikinä ei tiedä, milloin sitä on talon katolla tai vaikka vesipelastustehtävällä. Ja sehän siinä tietysti on, kun saa auttaa. Kun osaat tehdä ne tarvittavat hoitotoimenpiteet ja näet heti sen vaikutukset.
Rankkojakin tilanteita väistämättä tulee. Mutta jos on jotain hyvin rankkaa, esimerkiksi lapsipotilaita tai onnettomuustilanteita, ne asiat keskustellaan aina työyhteisössä läpi, jotta ne eivät jää vaivaamaan.
"Yövuoroista selviämisessä auttaa oikeanlainen ruokarytmi ja lepo."
Pääsääntöisesti ajan kyytejä Pohjois-Karjalan alueella. Silloin tällöin tulee pidempiä siirtoajoja, jos on ulkopaikkakuntalaisia potilaita tai tarvitaan erityisiä toimenpiteitä.
Nyt ollaan juuri paluumatkalla siirtoajosta Helsingistä. Kyydille lähdettiin viime yönä kolmen aikaan. Meitä on aina kaksi hoitajaa kerralla liikkeellä, ja pitkillä matkoilla ollaan vuorotellen kuljettajina.
Yövuoroista selviämisessä auttaa oikeanlainen ruokarytmi ja lepo. Ennen yövuoroa lepäilet aina sen päivän, ja yövuoron jälkeen on sitten pari vapaata. Sitten alkaa taas normaalit vuorot.
Minä saan kyllä aina nukuttua. Sen kanssa ei ole koskaan mitään ongelmaa!”
