Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Sebastian Sohlbergin tilalla Siuntiossa on 8-vuotinen viljelykierto. Viljelijä kertoo, että se lisää monimuotoisuutta, maaperän kasvukuntoa ja satopotentiaalia.

Maanviljelijä toivoo hyvää satoa ilmastonkin vuoksi: ”Ympäristö on myös viljelijän tärkein työväline”

Teksti:
Riina-Maria Metso
Kuvat:
Sami Kuusivirta
Julkaistu: 26.9.2019
|
Muokattu: 31.8.2020
Sebastian Sohlberg muistuttaa, että hyvä sato sitoo hiiltä niin paljon kuin mahdollista. Hän pyrkii omalla tilallaan vaalimaan luonnon monimuotoisuutta.

”Mihin hävisivät öttiäiset ja pörriäiset? Niitä ei ole enää samalla tavalla kuin lapsuudessani”, sanoo 42-vuotias viljelijä ja yrittäjä Sebastian Sohlberg Siuntiosta. Hän sanoo, että pölyttäjien väheneminen ei ole aiheeton huoli, koska ne ovat osa luonnon monimuotoisuutta.

Näin Sohlberg pohtii:

”Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on tärkeää ilmaston kannalta. Ympäristö on myös viljelijän tärkein työväline.

Omalla tilallani pyrin käyttämään hyödyksi pellosta nekin osat, joissa tavanomaiset viljelykasvit eivät ole vahvoilla. Sokerijuurikaspellon ympärillä on vajaan kolmen metrin kaista, johon olen kylvänyt Maisema Diana -peltoseosta, jossa on muiden muassa hunajakukkaa ja auringonkukkaa. Se lisää pölyttäjien määrää ja edistää monimuotoisuutta.

Yritän viljelijänä tuottaa niin hyvän sadon kuin mahdollista, mutta teen sen eteen vain välttämättömän. Annan tarvittavan määrän lannoitetta tai tautiainetta ja ajan tarvittavan määrän traktorilla. Nollapäästöjä ei kuitenkaan ole olemassa. Maalla on aina jokin haittavaikutus ilmastoon, vaikka sitä ei edes käytettäisi viljelyyn.

”Maalla on aina jokin haittavaikutus ilmastoon.”

Jokainen neliö maapallolla aiheuttaa jossain vaiheessa ilmastoon haittaa. Hyvä sato on järkevää ilmaston kannalta, sillä silloin myös sidotaan hiiltä niin paljon kuin mahdollista.

Aina ei ole yksiselitteistä, mikä on ympäristön kannalta hyvä asia. Viljelijällä pitää olla kylmää faktaa sekä paikallista tietoa ja kokemusta. Voimme saada tietoa Amerikan preerialta, mutta käytäntö voi olla ihan erilainen Pohjoismaissa saati meillä Uudellamaalla. Maatalous, maaperä ja luonto ovat monimutkaisia kapistuksia.”

Kompensaatio huonolle omalletunnolle?

”Ilmastotyö voisi olla merkityksellisempää, jos kohdentaisimme sen oikein. En sano, etteikö jokaisella teolla olisi merkitystä. Tärkeämpää olisi silti viedä enemmän tietotaitoa maailmalle, esimerkiksi Kaukoitään.

Maataloudessa olemme menneet parempaan suuntaan. Monet ovat jopa esimerkillisiä. Uusilla koneilla voi kohdentaa lannoitteet tarkasti tietylle neliölle, jolloin hävikki on olematonta.

”Maataloudessa monet ovat jopa esimerkillisiä.”

Kotimaisen ruoan suosiminen varmistaisi maatalouden kannattavuutta, ja kehitys vielä ympäristöystävällisempään viljelyyn etenisi Suomessa nopeammin. Niin viljelijät kuin kuluttajatkin ovat valveutuneempia kuin kymmenen tai jopa vain viisi vuotta sitten. Tämä on hyvä kehityssuunta.

Osaamme jo laskea päästöpuolen eli hiilijalanjäljen, mutta emme tasetta. Tulevaisuudessa pitäisi keskittyä siihen, miten hiili sitoutuu ja miten sen määrä lasketaan. Silloin meillä olisi mahdollisuus tulla hiilineutraaleiksi monessa asiassa.

”Tulevaisuudessa pitäisi keskittyä siihen, miten hiili sitoutuu.”

Jos jokainen pystyisi laskemaan hiilitaseensa, joskus voisi lähteä lomalle lentokoneellakin. Haitallisesta teosta tulevaa huonoa omatuntoa pystyisi kompensoimaan.

Jos esimerkiksi ostaisi kaupasta leivän, jolla on tietty hiilijalanjälki, voisi istuttaa saman verran kaistaa viljelijän pellolle. Tällaista laskuria suunnittelen Biocode-yrityksen kanssa ehkä jo ensi kevääksi.”

Näin voit vaikuttaa

Syö lähiruokaa. Tuotannon etäisyys sinusta on olennainen asia. Uskon, että ilmastokuormitus vähenee, kun syöt niin lähellä tuotettua ja kausiluonteista ruokaa kuin mahdollista.

– Sebastian Sohlberg

Mitä ilmaston eteen pitäisi tehdä? Näin he kertovat:

Lisää aiheesta