Ennen kuin Johanna erosi miehestään viitisen vuotta sitten, perheellä oli iso omakotitalo ja kaksi autoa. Eron jälkeen Johanna muutti yhdeksän- ja kymmenvuotiaiden poikiensa kanssa kerrostaloon. Nyt kolmihenkisen perheen on pärjättävä sosiaalialalla työskentelevän äidin pienellä palkalla. Lasten isä maksaa elatusapua sen verran kuin pystyy. Hän ostaa synttäri ja joululahjat, mutta ei osallistu muihin kustannuksiin.
"Helsingissä vuokra vie palkasta leijonanosan. Sen jälkeen käteen jää muutama satanen, jolla on maksettava kaikki muu. Se riittää vain harvoin", Johanna kertoo.
Arjen pyörittäminen vaatii yksinhuoltajaäidiltä jatkuvaa suunnittelua.
"Isoihin, ylimääräisiin kuluihin ei ole varaa. Jos televisio tai pesukone hajoaisi, en tiedä, mitä tekisin. Onneksi ne toimivat vielä."
Perheen on tingittävä lähes kaikesta: ruoasta, vaatteista ja urheiluvälineistä. Isomman pojan jalka on kokoa 48. Tavalliset luistimet loppuvat numeroon 46. Erikoisvalmisteisiin luistimiin perheellä ei ole varaa.
Nyt pojat ovat murrosiässä, 14- ja 15-vuotiaita. Johanna antaa heille joskus taskurahaa, mutta aina siihen ei ole mahdollisuutta.
Johanna ei keksi vähävaraisuudesta juuri mitään hyvää.
"Voisin puhua koko päivän asuntopolitiikasta ja sosiaalialan palkoista, mutta totean nyt vain, että ei köyhän lapsiperheen elämä helppoa ole."
Leipäjonoissa lapsiperheitä
Noin satatuhatta suomalaislasta elää pienituloisissa perheissä. Suunnilleen saman verran lapsia kuuluu perheisiin, jotka ovat hakeneet toimeentulotukea.
"Nämä kaksi ryhmää ovat pitkälti samaa joukkoa. Tosin erojakin löytyy, sillä kaikki eivät hae toimeentulotukea, vaikka olisivatkin siihen oikeutettuja", kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Esa Iivonen.
Pienituloisuus on suhteellinen käsite, joka mitataan keskitulojen mukaan. Jos mediaanitulo laskee, myös köyhyysraja laskee ja pienituloisia on vähemmän. Todellisuudessa köyhiä on yhtä paljon kuin ennenkin. Köyhyyttä voi mitata myös kysymällä, miten ihmiset pärjäävät.
"Kaikista kotitalouksista suuria vaikeuksia on kahdeksalla prosentilla. Yksinhuoltajista lähes puolella on vaikeuksia saada rahat riittämään", Iivonen sanoo.
Tilastojen mukaan tilanne on pysynyt samanlaisena jo jonkin aikaa. Tosin tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2012, joten on mahdollista, että köyhien määrä on kasvanut. Irtisanomiset ja vaikea työllisyystilanne heijastuvat vääjäämättä lapsiperheiden arkeen ja tulevaisuuteen.
"Tuntumani on, että ruokajonoissa on nykyisin paljon lapsiperheitä. Ihmisillä on iso kynnys turvautua ilmaiseen ruoka-apuun, joten tarve on todellinen", Iivonen sanoo.
Johannan nimi on muutettu.