Kahden hehtaarin kasvihuoneessa Porissa ekologisuus, automaatio ja robotiikka ovat ytimessä - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Kahden hehtaarin kasvihuoneessa Porissa ekologisuus, automaatio ja robotiikka ovat ytimessä

Agrifuturan myyntijohtaja Teemu Kanasuo ja toimitusjohtaja Sebastian Anttila

Agrifuturan myyntijohtajan Teemu Kanasuon (vas.) ja toimitusjohtajan Sebastian Anttilan tavoitteena on tehdä yrityksestä täysin muoviton viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Muovia käytetään vielä muun muassa ilmatuubeissa, joihin kasvihuoneen valoista saatava lämpö puhalletaan.

Kunnianhimoisena tavoitteena on sekä kaksinkertaistaa kasvatusala että vähentää päästöjä ja hävikkiä.

Jaa Somessa
Teksti
Pirjo Latva-Mantila

Agrifutura Oy:n kasvihuoneella Porin Ulasoorissa viljellään NAMS-tomaatteja kestävillä menetelmillä. Niin kestävillä, etteivät toimitusjohtaja Sebastian Anttila ja myyntijohtaja Teemu Kanasuo keksi kovin montaa asiaa, joilla hiilijalanjälkeä voitaisiin vielä pienentää.

”Koko firma on rakennettu kestävän kehityksen tuotannolle. Melkein voi sanoa, että meidän hiilijalanjälki on plussan puolella”, kuvailee Kanasuo.

”Toki aina on parannettavaa”, jatkaa Anttila, jonka mukaan seuraava tavoite on olla täysin muoviton yritys.

”Biomuoviin siirtyminen ehkä toteutuu jo vuoden päästä.”

Kanasuo luettelee rimpsun asioita, joilla ekologisuus on viety mahdollisimman pitkälle:

  1. kasvihuone on kaukolämpöverkossa, ja lämpö on bioenergialla tuotettua,

  2. valoista syntyvä lämpö hyödynnetään,

  3. kasteluvedestä iso osa kerätään sateista ja kierrätetään vielä kastelun jälkeen,

  4. tuotanto hoituu pääosin biologisesti,

  5. pakkaukset, myös läpinäkyvä osa valmistetaan puukuidusta, ja

  6. tuotannon sivuvirrat, kuten taimien lehdet ja varret kierrätetään kompostoimalla.

Lisäksi valosaasteelta vältytään verhojen avulla, eikä kuljetuspäästöjä synny paljon, sillä kasvihuone sijaitsee vain 3,5 kilometrinpäässä Porin kauppatorista. Suurin osa myydään lähialueelle.

  • Kasvit muuttavat noin 800 tonnia hiilidioksidia hapeksi joka vuosi.
  • Pakkaukset ovat 100-prosenttisesti puukuituisia.
  • Automatiikassa tehtyjen säätöjen avulla lämpöenergian käyttö on nyt 7000 megawattituntia vuodessa. Aiemmin kulutus on ollut 9000 megawattituntia.

Rahoitusala Sveitsissä vaihtui tomaatinviljelyyn Porissa

NAMS-terttutomaattien viljely modernissa kasvihuoneessa alkoi lokakuussa 2016. Sitä ennen yrityksen perustaja Sebastian Anttila teki töitä rahoitusalalla Sveitsissä ja kasvatti tomaatteja lähinnä omalla parvekkeellaan.

”Minua ei enää kiinnostanut siirrellä papereita paikasta toiseen, vaan halusin tehdä jotain, jossa syntyy fyysinen tuote. Aloin miettiä, miten ruokaa voisi tuottaa kestävästi niin, että jatkuvasti kasvavalle maapallon populaatiolle riittäisi ruokaa. Koska pidän kasviksista ja varsinkin tomaateista, päätin aloittaa tomaatilla.”

”Suunnitelmana on mennä tässä vielä pidemmälle, niin, ettei hävikkiä tai päästöjä tulisi lainkaan.”

Automaatio ja robotiikka ovat kahden hehtaarin kasvihuoneessa isossa roolissa. Tämän voi päätellä valvomohuoneesta, jossa työntekijät seuraavat tietokoneruuduilta laitteiden toimintaa, ulkoilman lämpötilaa ja monia muita kasvuun ja energiankäytön optimointiin liittyviä asioita.

Kasvihuoneessa työskentelee myös jättimäistä kimalaista muistuttava Power Bee –robotti, joka kuljettaa tomaatit käytäviltä pakkaamoon. Käytäviä on sata ja jokaisella niillä on pituutta 110 metriä.

Lähitulevaisuudessa kasvatusala tuplataan neljään hehtaariin ja pidemmällä aikavälillä kahdeksaan hehtaariin.

Kasvihuone on uusimman teknologian hyödyntäjänä lajinsa ensimmäinen Pohjois-Euroopassa. Anttila ja Kanasuo eivät pidä täysin poissuljettuna sitäkään, että Porissa voitaisiin jonain päivänä tuottaa tomaatteja myös vientiin.

S-ryhmän Iso Juttu -kampanjan tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta vähentämällä ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä miljoonalla tonnilla vuoteen 2030 mennessä. Miljoona tonnia on iso juttu – se on saman verran kuin 8 000 000 automatkaa Rovaniemeltä Helsinkiin tai 100 000:n suomalaisen vuosittaiset päästöt. Tutustu kampanjaan osoitteessa www.isojuttu.fi

Enemmän ilmastotekoja:

Julkaistu: 1.4.2019
Muokattu: 11.9.2019
Jaa Somessa