Köyhän perheen lapselle pahinta on jäädä ulkopuolelle: vääränlaiset vaatteet, synttärikutsut ja luokkaretket - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Köyhän perheen lapselle pahinta on jäädä ulkopuolelle: vääränlaiset vaatteet, synttärikutsut ja luokkaretket

Tyttö katsoo kavereitaan luokkahuoneessa.

Suomessa noin 120 000 lasta elää köyhässä perheessä, ja köyhien perheiden määrä on kasvussa. Heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajataloudet ja monilapsiset perheet.

Jaa Somessa
Teksti
Kirsi Hemánus
Kuvat
iStock

Lapselle köyhyydellä on erityisesti sosiaalisia seurauksia, sanoo Pelastakaa Lapset -yhdistyksen Eväitä elämälle -koordinaattori Aino Sarkia. Siihen, pystyykö hän harrastamaan ja siihen, miten vähävaraisuus vaikuttaa kaverisuhteisiin.

Niukoissa oloissa eläviä kiusataan enemmän, kävi ilmi yhdistyksen toteuttamassa Lapsen ääni -kyselyssä.

"Luokkaretkille osallistuminen voi olla kiinni viidestä eurosta.”

Köyhyys koetaan vahvana ulkopuolelle jäämisen tunteena. Osallisuuden kokemus syntyy tavallisista asioista; siitä, voiko tehdä samaa kuin muutkin ja miten viettää vapaa-aikaa. Perusarkeen liittyvä sosiaalinen tekeminen on tärkeää. Juuri nämä menot karsitaan vähävaraisessa perheessä ensimmäisenä.

”Synttärikutsuille tai luokkaretkille osallistuminen voi olla kiinni viidestä eurosta.”

Joukkoon kuulumiseen liittyy nykyään voimakkaasti se, onko lapsella oikeanlaisia vaatteita ja tavaroita.

Itsetunto kärsii

Häpeä ja negatiiviset tunteet itseen ja perheeseen liittyen syövät lapsen itsetuntoa.

”Itsetuntoa tarvitaan, kun nuori miettii millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia hänellä on ja mihin hän uskoo pystyvänsä. Köyhyydestä voi seurata näköalattomuutta”, sanoo Aino Sarkia.

Myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan köyhyys lyhentää aikaperspektiiviä.

”Silloin aletaan miettiä vain, miten selvitään tästä päivästä, viikosta tai kuukaudesta. Ajatukset eivät ulotu pidemmälle. Haavoittuvuus perheessä kasvaa, ja pienempikin vastoinkäyminen tuntuu isolta”, Iivonen sanoo.

Vanhempien stressi tarttuu

Iivosen mukaan köyhyyden aiheuttama sosiaalinen kuormittuminen siirtyy jopa vauvaikäiseen.

”On tutkittu, että vanhempien oma stressi vaikuttaa aivan pienen lapsen aivojen kehitykseen”, hän sanoo.

Lapsi aistii kodin ilmapiiriä. Taloudellinen niukkuus voi heijastua esimerkiksi parisuhteen ongelmiin, vanhempien huoleen lapsista, masennukseen ja ahdistukseen. Aino Sarkian mukaan myös vanhemman kyky hakea apua on usein heikompi, kun ongelmia on paljon ja voimavarat koetuksella.

"Moni lapsi kokee syyllisyyttä siitä, että hänestä aiheutuu kuluja vanhemmille."

”Lasten tehtävä ei koskaan pitäisi olla ratkaista perheen ongelmia. Moni heistä kuitenkin kantaa huolta perheen tilanteesta ja kokee jopa syyllisyyttä siitä, että hänestä aiheutuu kuluja vanhemmille. Se on raskas taakka lapselle”, sanoo Sarkia.

Lasten omat selviytymiskeinot vaihtelevat. Joku syö koulussa enemmän kuin jaksaisi, ettei illalla tarvitse. Toinen käy kaupassa iltamyöhällä ostamassa ale-laputettuja tuotteita.

Köyhyys siirtyy sukupolvelta toiselle

Syyt köyhyyden taustalla ovat monenlaisia, yleisimpinä ehkä työttömyys tai sairastuminen.

”Nykyisin myös työelämän muutokset kuten pätkätyöt aiheuttavat sitä, että perhe putoaa välillä köyhyyteen. Lapsiperheiden etuuksia on myös leikattu. Poliittisissa päätöksissä pitäisi aina varmistaa etukäteen, miten niiden seuraukset osuvat pienituloisiin lapsiperheisiin. Usein kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kärsivät eniten”, Sarkia sanoo.

On nähtävissä, että köyhyys siirtyy sukupolvelta toiselle. Yli viisi vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista 70 prosenttia saa toimeentulotukea, kävi ilmi THL:n tutkimuksesta, jossa seurattiin kaikkia vuonna 1987 syntyneitä aikuisiksi asti.

Keskeinen keino kierteen katkaisemisessa on koulutus. Se, ettei nuoren koulunkäynti katkeaisi peruskoulun jälkeen.

Halpuuttaminen on S-ryhmän panostus ruoan hinnan alentamiseen

  • S-ryhmä kantaa huolta suomalaisten lapsiperheiden vähävaraisuudesta. Jouluna 2018 tukea lapsiperheille ohjattiin Hyvä joulumieli -keräyksellä sekä Hope-yhdistyksen ja Pelastusarmeijan kautta.

  • S-ryhmä tekee yhteistyötä Linnanmäen Huvipuiston kanssa ja tukee sitä kautta Lasten Päivän Säätiötä, joka kerää varoja lastensuojeluun.

  • Alueosuuskaupat tukevat vähävaraisia perheitä yhteistyökumppaneidensa kanssa eri puolilla Suomea.

  • Halpuuttaminen on S-ryhmän panostus ruoan hinnan alentamiseen. Rahat halpuuttamiseen kaupparyhmä ottaa omista katteistaan tekemällä asioita tehokkaammin ja fiksummin.

Lue myös

Julkaistu: 19.3.2019
Muokattu: 17.5.2019
Jaa Somessa