Valmisruokia parjataan usein ilman perusteita.
Valmisruoan päällimmäisin hyvä puoli on sen helppous ja nopeus.
”Valmisruoan ansiosta tulee tehtyä kunnon ruoka illalla ja perhe saa yhteisen ruokahetken”, pohtii laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen.
Hän uskoo, että valmisruoka vaikuttaa niinkin, että tulee syötyä ruokia, joita ei ehkä itse jaksa tehdä.
”Valmisruoka tuo arkeen nopeutta ja syömiseen ryhtiä.”
Valmisruokien ostamisen ei tarvitse tarkoittaa pelkkien einesten syömistä.
Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen ja ja ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen Helsingin yliopistosta kehottavat täydentämään valmisruoka-ateriaa kasviksilla ja vaikkapa leivällä.
Kannattaa myös huomata, että valmisruokia on valtavasti erilaisia: skaala vaihtelee einesaterioista vaikkapa kalapuikkoihin, joiden kanssa on tarkoituskin syödä myös jotain muuta.
Valmisruoan hyvät puolet saa maksimoitua, kun tutustuu jo kaupassa ravintosisältöihin. Putkosen ja Heinosen mukaan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti rasvan, suolan ja sokerin määrään sekä ruoan kuitupitoisuuteen. Tyydyttyneiden rasvojen sijaan pitäisi suosia tyydyttymättömiä.
”Kannattaa opetella etsimään parhaat vaihtoehdot kussakin tuoteryhmässä”, Leena Putkonen neuvoo.
Hän neuvoo nopeaa kokkaajaa hyödyntämään esimerkiksi pakkausten Sydänmerkki-merkintöjä. Merkki kertoo, että kyseinen tuote tai ruoka-annos on terveyden kannalta parempi vaihtoehto.
Esimerkiksi ketsuppi on jokaiselle lapsiperheelle tuttu mauste. Marina Heinonen muistuttaa, että sitäkin ostaessa voi tehdä vähäsuolaisempia tai -sokerisempia valintoja.
Marina Heinonen harmittelee, että lisäaineista on tullut huonon ruoan mittari. Hän huomauttaa, että lisäaineet ovat usein luonnollisia aineita, tai niitä muodostuu elimistössä joka tapauksessa.
”Totuus on se, että on hyvin paljon sellaisia valmisruokia, joissa on hyvin vähän tai ei lainkaan lisäaineita.”
Jos lisäaineiden käyttöä haluaa vähentää valmisruokia ostaessaan, Leena Putkonen neuvoo suuntaamaan askeleet pakasteosastolle.
Heinonen sanoo, että myös ruoan prosessoinnilla on huono maine.
”Helposti ajatellaan, että prosessointi on sitä, mitä teollisuus tekee ruoille. Prosessointiin kuuluu samoja asioita kuin mitä kotonakin tehdään – se alkaa jo pilkkomisesta. Ruokateollisudessa näitä asioita tehdään vain isommassa mittakaavassa.”
”Sitkeässä elää se käsitys, että kotona tehdään ravitsemuksellisesti parempaa ruokaa”, Marina Heinonen sanoo.
Hän kertoo tutkimuksesta, jossa verrattiin kotona tehtyä kalakeittoa kaupasta ostettuun. Kotiruoka ei sen perusteella aina ollut paras vaihtoehto.
Putkosen mukaan valmisruoissa on menty terveellisempään suuntaan, vaikka suolan määrää saisi niissä hänen mielestään edelleen vähentää.
Heinonen huomauttaa, että ruokapakkauksessa esimerkiksi suolan määrä kerrotaan suoraan. Kotona suolan ripottelua ei kukaan rajoita.
Heinonen yhdistää valmisruoan myös kestävään kehitykseen: ”Nyhtökaurat, Härkikset, Mifut ja muut vastaavat ovat valmisruokaa parhaimmillaan. Ne ovat uusia tuotteita ruokalautasillamme.”
