Lapset tarvitsivat hoitoa, jotta naiset pääsivät töihin – näin Suomea on rakennettu yhdessä - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Lapset tarvitsivat hoitoa, jotta naiset pääsivät töihin – näin Suomea on rakennettu yhdessä

SOK:n päiväkotitoiminta alkoi Vaajakoskella vuonna 1943

Sotavuosina ennaltaehkäisevän terveydenhuollon piiriin pääseminen oli työväenlapselle erityinen etuoikeus.

Pienessä Vaajakosken teollisuustaajamassa oltiin edelläkävijöitä vuonna 1943. Sinne avattiin päiväkoti, jotta naiset saatiin työelämään.

Jaa Somessa
Teksti
Anna Kortelainen
Kuvat
SOK

Edessäsi on arkkitehdin valkea piirustuspöytä. Tehtävänäsi on luoda ympäristö, joka houkuttelee työntekijöitä. Heitä tarvitaan paikkakunnalla, jossa sahan ja voimalaitoksen lisäksi tuotetaan tehtaissa tulitikkuja, harjoja, nauloja, kirjekuoria, makeisia, limonadia ja margariinia.

Hallintorakennusten lisäksi voit suunnitella asuntoja, ruokaloita, kouluja, kirjastoja ja uimahuoneita. Virkistystoimintaakin tarvitaan, urheilukenttiä, voimistelusaleja, teatterinäyttämö ja kerhotiloja, samoin sairastupa, sairaanhoitajatar ja kätilö sekä poliisi ja vapaaehtoinen palokunta orkestereineen.

Näin alkoi suuri tositarina Vaajakoskella, Jyväskylän maalaiskunnassa satakunta vuotta sitten. SOK:n oma teollisuustuotanto varmisti, että tavaraa saataisiin säännöllisesti ja edullisesti osuuskauppojen hyllyille. Helsingin tehdaskortteli oli Venäjän armeijan käytössä, joten katse suuntautui sisämaahan. Arkkitehdit kutsuttiin suunnittelukilpailuun luomaan moderni tehdasyhdyskunta, jossa tuli huomioida kaikki inhimilliset tarpeet.

Yhdyskunta herää eloon ja hypähtää piirustuspöydältä.

Toiseen maailmansotaan mennessä yhteisö kasvaa kaksituhantiseksi, naisvaltaiseksi taajamaksi.

Valokuvassa eletään vuotta 1943. Sodan aikana tehdastuotanto jatkui Vaajakoskella raaka-ainepulasta huolimatta. Seudulle tuotiin myös sotatarviketeollisuutta. Tehtiin rutkasti ylitöitä ja aherrettiin talkoissa. SOK palstoitti asukkaille myös viljelysalaa – lapsillekin omat tilkkunsa.

SOK palstoitti asukkaille myös viljelysalaa – lapsillekin omat tilkkunsa.

Monien perheenäitien oli mentävä työhön aviomiehen invalidisoiduttua tai kaaduttua rintamalla. Vaajakosken kaltaisessa tiiviissä yhteisössä huutava työvoimapula kutsui osallistumaan elinkeinoelämän sotaponnistuksiin.

Nyt 2010-luvulla pidämme oikeutettuna ja ymmärrettävänä, että perheenäidistä on mielekästä lähteä ansiotyöhön. Tarvittiin siis edullista päivähoitoa, jotta äitien ei tarvitsisi sydän syrjällään jättää lapsiaan naapurinrouvan toisella silmällä vahdittaviksi. Turvallinen ja viihtyisä päivähoito oli äidin elämän suuri ilo ja ylellisyys.

Turvallinen ja viihtyisä päivähoito oli äidin elämän suuri ilo ja ylellisyys.

Lääkärintarkastus oli tärkeä osa uutta hyvinvointia. Neuvolatoiminta muuttui lakisääteiseksi vasta sodan jälkeen, joten sotavuosina pääseminen ennaltaehkäisevän terveydenhuollon piiriin oli työväenlapselle erityinen etuoikeus. Lääkäri totesi kasvun, kehityksen ja ravitsemuksen.

Siinä he jonottavat. Jännittää ja hytisyttää. Mutta piirustuspöydän ääressä tämä on ajatuksella ja sydämellä suunniteltu.

Juttusarjassa kerrotaan, miten osuuskaupat ovat olleet mukana rakentamassa Suomea. Sarjan kirjoittaja Anna Kortelainen on helsinkiläinen kirjailija ja taidehistorioitsija. Lähteenä jutussa on käytetty Antti Kolun teosta Vaajakosken yhdyskunta 1916–1944 (ilmestynyt 2011).

Suomea rakentamassa: Lue sarjan muut osat

Julkaistu: 29.1.2019
Muokattu: 10.7.2019
Jaa Somessa