Sitran vanhempi neuvonantaja Liisa Hyssälä johti Päivittäistavarakauppa ry:n tilaaman lääkejakeluselvityksen valmistumista. Apteekkitoiminnan uudistamisen suuntaviivat -raportti julkaistiin kesäkuussa 2018.
Aiemmin muun muassa sosiaali- ja terveysministerinä ja Kelan pääjohtajana toimineen Hyssälän mukaan raportin johtopäätökset olisivat lääkkeiden käyttäjille kaikilla tasoilla positiivisia.
Kun sääntelyä puretaan, se näkyy työryhmän mukaan asiakkaalle palvelussa, lääkkeiden hinnoissa, saatavuudessa, palvelun nopeudessa ja joustavuudessa.
”Suomessa lääketurvallisuus on myös keskeinen asia. Selvityksessä katsottiin laajasti pohjoismaisia kokemuksia, ja työryhmässä oli alan pitkän linjan ammattilaisia, joiden tekemiin johtopäätöksiin voi luottaa”, Hyssälä korostaa.
Hyssälän mukaan lääkelakia pitäisi tuoda monella tavalla tähän päivään, sillä se on yli 30 vuotta vanha.
”Maailma ympärillämme on toinen, digitalisaatio on vallannut alaa, ja asiakkaan käyttäytyminen on muuttunut. Nyt apteekit eivät esimerkiksi pääosin ole auki sunnuntaisin tai iltaisin. Kuitenkin lapsi voi sairastua illalla, ja jos kotona ei satu olemaan sopivaa lääkettä, apteekit eivät silloin palvele perheitä.”
Hyssälä ei näe perusteita sille, että apteekkien täytyy nykyään olla proviisoriomisteisia.
”Laki turvaa toiminnan ammattimaisuuden, ja omistuspohja voi olla samanlainen kuin muussakin terveydenhoidossa. Farmaseuttinen neuvonta ja lääketurvallisuus säilyvät toiminnan kulmakivinä. Itse asiassa haluaisimme saada ne vieläkin paremmiksi.”
Hyssälä toteaa, että muussa terveydenhuollossa asiakkaan asema on viime vuosina voimistunut lainsäädännössä. Myös lääkkeen ostajilla tilanteen tulisi olla sama.
”Esimerkiksi valikoimissa olisi hyvä olla edullisin vaihtoehto. Monelle ihmiselle halvimman ja toiseksi halvimman lääkkeen ero voi olla todella merkittävä.”
"Lääkealalla aito kilpailu tekisi terää."
”Asiakas on tottunut kilpailun tuomaan hyötyyn kaupassa. Myös lääkealalla aito kilpailu tekisi terää. Apteekkitalous on syytä kokonaan avata, jotta tiedetään, mitkä summat siellä liikkuvat. Veronmaksajaa tietysti myös kiinnostaa, paljonko sairausvakuutukseen menee rahaa”, Hyssälä sanoo.
Onko uudistuksessa mahdollisesti myös aiheellisia pelkotiloja?
”Uudistus on aina joillekin ihmisille pelottava. On kuitenkin hyviä esimerkkejä uudistusten tuomista eduista. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote tekee parhaillaan uudenlaista joustavaa kokeilua, jonka avulla halutaan turvata vanhusväestön lääkehuoltoa syrjäkulmilla. Siinä hyödynnetään muun muassa posteja, kioskeja ja lähikauppoja. Meidän työryhmämme johtopäätös oli, että ei ole oikeasti pelkoa siitä, että ihmiset eivät saisi lääkkeitään.”
Hyssälä korostaa uuden teknologian hyödyntämistä.
”Apteekkialalla tarvitaan innovaatioita ja investointeja. Yksittäisen apteekkarin on vaikea tehdä suuren luokan uudistuksia. Tarvitsemme tehokkuutta: sairausvakuutuskulut on pakko pitää kurissa, koska vanhuksia on jatkuvasti suurempi osuus väestöstä.”
Hyssälä on myös varma siitä, että lääkkeiden myyntipaikkoja tulee lisää.
”Meillä on nykyään katvealueita. Esimerkiksi Espoossa ja Järvenpäässä voi nähdä tämän.”
Lääkkeiden hinnoissa Hyssälän työryhmä ehdottaa, että alennukset pitäisi lääkekaupassakin sallia niin, että ne näkyvät kuluttajan kukkarossa. Apteekeissa olisi tietty hintakatto, mutta katteilla voisi kilpailla.
Itsehoitolääkkeiden siirtymisessä esimerkiksi ruokakauppoihin Hyssälä ei näe riskejä. Isoilla toimijoilla on hyvät mahdollisuudet hoitaa logistiikka niin, että lääkkeiden saatavuus pysyy korkealla tasolla.
”Kauppa palkkaisi farmasia-alan ammattilaisia. Tuoteturvallisuus ja vastuullisuus ovat suomalaisille kaupoille kunniakysymys”, Hyssälä sanoo.
