Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Salibandy ja sähly ovat tehokasta liikuntaa

Teksti:
Marja Luokomaa. Artikkelia on päivittänyt 1.10.2015 Marko Eriksson.
Asiantuntija:
pelaaja Mikael Järvi, SVV
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 1.10.2015
|
Muokattu: 31.8.2020
Salibandy ja sähly kohottavat kuntoa sekä kehittävät koordinaatiota.

Sähly on salibandyn vapaampi muoto, joka tulee monelle tutuksi jo koululiikunnassa. Pelistä kehitettiin sarjatoimintaa varten tarkkasääntöisempi versio, salibandy. Molempien pelien tarkoituksena on saada pallo mahdollisimman usein vastustajan maaliin. Varusteet ja säännöt ovat jokseenkin samat.

Peliajalla useamman maalin tehnyt joukkue voittaa. Mailaa ei saa käyttää muuhun kuin pelaamiseen, eivätkä jääkiekosta tutut taklaukset ole sallittuja. Rikkeistä seuraa vapaalyönti, jäähy tai rangaistuslaukaus.

Sähly

  • Kentäksi kelpaa mikä tahansa liikuntatila, myös salibandykenttä käy.
  • Kentällä kerrallaan kolmesta neljään pelaajaa per joukkue, kentän koosta riippuen. Ei maalivahtia.
  • Maalin koko 90 x 60 cm tai 90 x 105–110 cm.
  • Erotuomari ei ole pakollinen.
  • Maalin edessä on puolikaaren muotoinen maalialue, jonka säde on 1,5 metriä. Sille ei saa astua, mutta sillä saa pelata mailalla.
  • Peliaika 2 x 15 min.

Salibandy

  • Kenttä 40 x 20 m, jota ympäröi 50 cm korkea laita.
  • Kentällä maalivahti ja viisi pelaajaa per joukkue.
  • Maalin koko 115 x 160 cm.
  • Ottelun kulkua valvoo kaksi erotuomaria.
  • Ylimmillä sarjatasoilla peliaika 3 x 20 min (peliaika pysähtyy katkoista), alemmilla sarjatasoilla sekä junioripeleissä 3 x 15 min tai 2 x 15 min.

Salibandyn ja sählyn hyödyt

Salibandy ja sähly ovat parhaimmillaan erinomaisia kunnon kohottajia, jos oma ja joukkuetovereiden pohjakunto antaa myöten. Taitojen karttuessa myös pelin tempo kiihtyy ja samalla sen vaativuustaso kasvaa.

Kunnon lisäksi sähly kehittää koordinaatiokykyä ja pelinlukutaitoa. Varsinkin lapsille nämä ovat hyödyllisimpiä peliominaisuuksia sosiaalisen kehityksen ohella. Aikuisten peleissä tärkeintä on yleensä yhdessäolo ja kunnon kohotus.

Sählystä löytyy useita muotoja, joiden joukosta löytyy jokaiselle sopiva. Kävelysähly sopii esimerkiksi iäkkäämmille, sydän- ja verisuonitaudeista tai tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsiville sekä ylipainoisille. Talvisin aikaa voi viettää ulkona lumisählyn parissa.

Harrastus ei vaadi kovin suurta sijoitusta uusiin välineisiin, sillä perusvarustuksiin kuuluvat maila, pallo ja sisäpelikengät.

Mailankäsittelyn lyhyt oppimäärä

Salibandyn harrastajien on hyvä keskittyä yksinkertaisiin perusharjoituksiin ja erilaisiin laukauksiin: rannevetoihin, lämäreihin ja rystylyönteihin.

Pallon kuljettaminen on tärkeä taito. Sen oppii treenaamalla pallon kanssa paljon ja opettelemalla pitämään sitä mukana erilaisissa tilanteissa. Temput ovat usein turhia, vaikka hienolta näyttävätkin. Salibandyn perussääntö on, että pelaaja syöttää ja liikkuu kentällä mahdollisimman paljon.

Rannelaukaus

Rannelaukaus ammutaan todennäköisesti juostaessa tai vastustajan takia muuten tukalassa asennossa.

Palloa viedään eteenpäin siten, ettei se irtoa lavasta. Kun pallo on tukijalan kohdalla, peliväline lähetetään maalia kohti terävällä rannelaukauksella.

Vetoon saa voimaa käyttämällä koko vartaloa vipuvartena.

Lyöntilaukaus eli lämäri

Maila vedetään taakse, mutta ei polvea korkeammalle, sillä se on rike.

Lyöntilaukauksessa tärkeintä on, että mailan lapa osuu maahan pari senttiä ennen kuin se osuu palloon.

Tällöin syntyy tarvittava jännite mailan varteen ja lyönti saa enemmän voimaa taakseen.

Rystylyönti tai -laukaus

Rystylyönti tai -laukaus onnistuu samaan tapaan kuin lämäri. Palloa on kuitenkin vaikeampi kontrolloida, koska lyönnissä käytetään lavan kuperaa puolta.

Muista, että salibandyssa ei saa painaa, lyödä eikä nostaa vastustajan mailaa.

Lisätietoja: Suomen Salibandyliitto ja Salibandyliiton Pistemestari-mobiilisovellus