Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Perunanviljelijä Pasi Vehmanen: "Ensimmäiset varhaisperunat eivät tarvitse edes voita"

Teksti:
Hanna Jensen
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 13.6.2017
|
Muokattu: 31.8.2020
Pasi Vehmanen kasvattaa varhaisperunaa saaristossa hellästi. Ensimmäiset perunat hän kaivaa maasta käsin, jotta niiden herkkä kuori ei vaurioidu. Ne myös maistuvat herkullisilta ihan sellaisenaan.

"Juhannusta edeltävän viikon nukun vain muutaman tunnin yössä. Se on varhaisperunan huippuviikko, ja silloin työntekijöiden on oltava hereillä ja koneiden kunnossa. Varhaisperunan kasvattaminen vaatii käsityötä.

Olen viljellyt vanhempien kanssa pienestä pitäen ja viettänyt tilalla vapaa-aikani silloinkin, kun asuin vuosia muualla. Viljeleminen on elämäntapa.

Maa on hyvää täällä Rymättylän Aaslaluodolla. On hiekkaa, multaa ja savimultaa. Kasvatamme perunaa niissä kaikissa. Parhaalta maistuu kuitenkin multamaan peruna.

Vuoroviljelemme pelloilla eli viljelemme vuoroin perunaa ja välikasveja. Niin maa pysyy luonnollisesti kuohkeana ja rikkaana.

Maa kasvaa perunaa vain vajaat kaksi kuukautta vuodesta. Perunasadon jälkeen kylvämme maahan apilaa ja retikkaa. Vihreä ylläpitää rakennetta sekä estää eroosion syntymistä ja ravinteiden valumista pohjavesiin ja mereen.

Kemikaalien ja lannoitteiden pumppaaminen maahan vain siirtää ongelmia eteenpäin. Maan pitää olla kunnossa, jotta se voi tuottaa hyvää satoa. Hyvän maan tunnistaa siitä, että kun sitä kääntää lapiolla, näkee huokoista multaa ja kastematoja."

Viljelijän vuosi

"Kasvukauden suunnittelu alkoi syyskuussa. Silloin korjasimme viimeisen sadon varastoon.

Kävin läpi viime kesän virheet, jotta en toistaisi niitä ja jotta peruna olisi tänä vuonna entistäkin parempaa. Päätin esimerkiksi, että lajikkeita kannattaa istuttaa hiukan eri aikoina kuin ennen.

Varhaisperunan on oltava maassa vappuun mennessä.

Kasvun alkamisen hetki on perunanviljelijän parasta aikaa.

Varhaisperunan on keväisin oltava maassa vappuun mennessä, ja ensimmäisen sadon nostamme lakkiaisten aikaan.

Peltomme kiertävät makean Menikkalanjärven ympärillä, joten kastelua ei tarvitse murehtia. Kylminä keväinä kasteluvesi suojaa perunaa paleltumiselta ja kuivuuden aiheuttamalta perunaruvelta.

Kastelu tehdään harson päälle, mutta varovainen on oltava. Perunaa ei saa kastella liikaa, muuten siitä tulee vetinen ja maku kärsii.

Viileänä keväänä peruna kasvaa hiukan hitaammin, mutta silloin siitä tulee maukkaampi. Sopiva viileys on perunalle hyväksi.

Jos jotain vaihtaisin viljelijän elämästä pois, niin yöt, jotka olen keväisin valvonut ja yrittänyt suojella perunamaita hallalta."

Silkkiset annabelle ja colomba

"Uuden perunalajikkeen kehittäminen kestää kymmenen vuotta. Meillä viljellään nyt erityisesti kahta uudehkoa varhaisperunalajiketta, annabelleä ja colombaa. Niiden rakenteesta on saatu silkkinen. Molemmat kestävät paremmin keittämistä ja maistuvatkin minusta paremmalle kuin siikli. Timon olen jo hyvästellyt aikaa sitten.

Olemme antaneet perunan ostajille maistiaisiksi annabellea, ja yhdeksän kymmenestä on halunnut seuraavalla kerralla juuri sitä.

Erikoisuutemme on tauteja huonosti kestävä blue congo, jonka sato on valmis aikaisintaan syyskuussa. Se on viljelijän painajainen mutta uutta ja erilaista.

Tuntuu aina hienolta, kun suomalaiset saavat puhdasta kotimaista perunaa lautasilleen.

Peruna ehtii pellolta kauppaan alle tunnissa.

Jos toimitamme perunan suoraan kauppaan, se pääsee sinne alle tunnissa noston päättymisestä. Tukunkin kautta peruna kulkee kauppoihin 24 tunnissa.

En koskaan kyllästy ensimmäisen sadon varhaisperunaan. Se ei tarvitse edes voita. Kaivan sen maasta käsin, jotta herkkä kuori ei kärsi.

Käyn välillä kaupassa katsomassa, miltä varhaisperuna näyttää hyllyssä. Minua ei harmita se, että varhaisperunaa tuodaan ulkomailta ennen kotimaisen kauden alkua. Pelkään tosin, että mauton peruna haittaa suomalaisen varhaisperunan mainetta.

Kun suomalaista varhaisperunaa alkaa saada, se riittää kyllä kattamaan kotimaisen kysynnän."

Uusia perunakokeiluja

"Tykkään kokeilla uutta. Perunaa pitäisi käyttää luovemmin kuin vain keitettynä. Ruotsissa ja Tanskassa perunaa kypsennetään mikrossa ja grillissä. Tanskassa voi jopa ostaa grillivalmiita perunapakkauksia.

Minä ja avopuolisoni Sari kuulumme sukupolveen, joka arvostaa nopeutta. Meistä perunaa pitäisi myydä myös annosvalmiissa pakkauksissa.

Keski-Euroopassa myydään uuniperunaa, salaattiperunaa ja ranskalaista perunaa, mutta Suomessa vain kiinteää, jauhoista ja yleistä. Niinpä jotkut tekevät kiinteästä perunasta muusia ja harmittelevat sen liisterimäistä rakennetta. Kattilassa pitäisi olla jauhoista perunaa, jotta muusista saisi pumpulinpehmeää."

Video: Varhaisperunan matka pellolta pöytään

Lisää aiheesta