Millainen hiilijalanjälki syntyy kasviksista? Näin popsit kuidut ja vitamiinit ilmastoystävällisesti - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Millainen hiilijalanjälki syntyy kasviksista? Näin popsit kuidut ja vitamiinit ilmastoystävällisesti

Pienimmän hiilijalanjäljen jättävät perunat ja juurekset.

Perunat ja juurekset jättävät kasviksista pienimmän hiilijalanjäljen, etenkin kun niitä valmistaa kerralla ison satsin.

Kasvisten suosiminen pienentää ostoskorin hiilijalanjälkeä – tulivatpa ne sitten läheltä tai kaukaa.

Jaa Somessa
Teksti
Niina Mälkiä
Kuvat
Getty Images

Jos lautasellasi on puolet vihanneksia ja hedelmiä, onneksi olkoon! Pidät huolta omasta ja ympäristömme hyvinvoinnista.

Ruokakolmio on ilmastonkin kannalta fiksu juttu. Jos me kaikki söisimme ravitsemussuositusten mukaan, ruoan ilmastovaikutus pienenisi 40 prosenttia nykyisestä, kertoo Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen keväällä 2019 julkaisema tutkimus.

Kasvisvoittoinen ruokavalio on hyvä valinta, kun mittarina on hiilijalanjälki.

Voit hyvillä mielin poimia ostoskoriin mitä tahansa kasviksia ja hedelmiä. Niillä kaikilla on pieni hiilijalanjälki.

Toki kotimaisten ja tuontihedelmien ilmastovaikutuksissa on eroja, ja avomaalla viljellyt juurekset, salaatit ja kaalit jättävät pienemmän hiilijalanjäljen kuin kasvihuoneessa kasvatetut paprikat, kurkut ja tomaatit. Moniin muihin raaka-aineisiin verrattuna kasvikset ovat kuitenkin ruokakorin hyväntekijöitä.

Satokausikasvis on ilmastoruokaa

Ilmastoystävällisimpiä vihanneksia ovat kunkin vuodenajan odotetuimmat herkut, joissa näkö ja makukin ovat parhaimmillaan.

Poimi tämän kuun satokausikasvikset >>

Pienimmän hiilijalanjäljen jättävät perunat ja juurekset, varsinkin kun huomioit myös niiden valmistustavan. Pitkän kypsennysajan ja energiankulutuksen vaikutusta voi pienentää keittämällä tai paahtamalla kerralla isomman määrän.

Pidä vaikka uuniruokapäivä ja hauduta samoilla lämmöillä parin päivän ruoat.

Kotimaisten marjojen ja hedelmien satokausi on lyhyt, mutta sitäkin ilmastoystävällisempi. Kun kesällä popsii mansikoita, mustikoita ja vadelmia ja syksyllä rouskuttaa omenia, voi talvella nauttia C-vitamiinit tuoreista appelsiineista ja banaaneista.

Vain kuoret kuuluvat biojäteastiaan

Vaikka hedelmät ja vihannekset tulisivat kaukaa, niitä voi nauttia hyvällä omallatunnolla. Suurten määrien kuljettaminen laivalla ei rasita ilmastoa niin paljon kuin yleisesti ajatellaan.

Kuljetuksen osuus hiilijalanjäljestä on yleisellä tasolla muutaman prosentin luokkaa.

Isompi ongelma on perillä syntyvä hävikki. Osta siis sopiva määrä kerrallaan tai, jos vadillinen hedelmiä uhkaa nahistua, pakasta ne paloina ja soseuta myöhemmin smoothieen ja jälkiruokiin.

Lue lisää hävikkivinkkejä >>

Kasvihuoneet kirivät energiatehokkuudessa

Talvella kasvihuoneessa kasvaneita vihanneksia on totuttu pitämään päästöjättiläisinä. Vertaamme kasvihuonetomaattia usein tuontitomaattiin, joka jättää pienemmän hiilijalanjäljen kuin kotimainen. Teknologian kehittyessä asetelma on kuitenkin muuttumassa eikä eroa enää aina olekaan.

Lopulliseen valintaan voivat vaikuttaa muutkin tekijät, kuten kasvihuoneissa tapahtuva tehokas ravinteiden kierrätys, pienemmät torjunta-aineriskit ja työllistäminen kotimaassa.

Papu antaa puhtia myös maaperälle

Kun ruokavalio muuttuu kasvisvoittoisemmaksi, kiinnostus uusia vihanneksia ja hedelmiä kohtaan luonnollisesti lisääntyy. Kaipaamme uusia makuja tuttujen rinnalle.

Harvinaisempien kasvisten yleistyminen voi aluksi kasvattaa oman lautasen hiilijalanjälkeä.

Toisaalta tämä monipuolistaa viljelyä, mikä on rikkaus maaperälle, luonnolle ja ilmastolle. Esimerkiksi proteiinipitoisten kasvien, kuten papujen, herneiden ja muiden palkokasvien viljely lisää maan typpipitoisuutta, mikä auttaa hiiltä sitoutumaan maaperään.

Muista kasvipohjaiset tuotteet myös kaupan muilla osastoilla, esimerkiksi ilmastoystävälliset kotimaiset täysjyväviljat. Kasvipohjaisia tuotteita löydät myös liha- ja maito-osastoilta sekä säilykehyllystä.

Tuotannon vaikutus hiilijalanjälkeen

  • Ruoan suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät elinkaaren alussa ja lopussa: alkutuotannossa hiilijalanjälkeä kasvattavat lannoitteiden käyttö ja eläinten aiheuttamat päästöt maataloudessa, loppukäyttäjän suurin synti on hävikki.
  • Alkutuotannossa syntyvää hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään esimerkiksi käyttämällä ekosähköä tiloilla ja kasvihuoneissa, parantamalla viljelysmaan laatua, monipuolistamalla viljelyä uusilla viljelykasveilla ja laiduntamalla karjaa nurmilla, jotka sitovat hiiltä ilmasta.
  • Kuluttajana ruoan ilmastovaikutuksiin voi vaikuttaa tehokkaasti suosimalla ruokia, jotka jättävät pienen hiilijalanjäljen.

Lähteet: Luke, MMM, MTT, Ruokavirasto, Ympäristötiedon foorumi ja WWF

Lue lisää pienistä ja isoista ilmastoteoista

Miten lisään kasviksia ruokavaliooni?

  • Vanha hyvä konsti on raastaa juureksia lihapullataikinaan. Kokeile vaikka palsternakkaa. Myös kaalit, kurpitsat ja sienet sekä keitetyt pavut ja herneet sopivat hyvin pihvien ja pyöryköiden keventäjiksi.
  • Soseuta kypsistä juureksista, kurpitsasta tai paprikasta kastikkeita, dippejä ja levitteitä, mausta ja korvaa niillä maitopohjaiset lisukkeet. Vihreät lehtivihannekset, tomaatit, marjat ja hedelmät sopivat kastikkeisiin kypsentämättäkin.
  • Vaihda jälkiruoan suklaakastike raikkaaseen marjakastikkeeseen.
  • Paahda uunissa iso määrä perunoita tai juureksia. Syö sellaisenaan ja käytä loput sosekeitossa, sämpylätaikinassa, salaatissa ja piirakan tai pizzan täytteenä.
  • Kasvis- ja etenkin vegaanisen ruokavalion haasteena on riittävä ravintoaineiden saanti. Kun vähennät reilusti lihan ja kalan syöntiä, huolehdithan B12-vitamiinin ja raudan saannista tarvittaessa ravintolisinä.

Ota kasviksista kaikki irti!

Julkaistu: 20.9.2019
Muokattu: 23.10.2019
Jaa Somessa