Poimi parhaat asiakasomistajan edut nyt myös verkosta

Ruoka ja reseptit

Uusimmat reseptit

Arkiruoka

Edullinen ruoka

Kasvisruoka

Leivonnaiset

Kauden kasvikset

Kalareseptit

Yrtit

Hävikkivinkit

Terveellinen ruoka ja ravitsemus

Ilmastoystävällinen ruoka

Ässäkokki

Kokkaa Kotimaista

Kevään juhlat

Vappu

Äitienpäivä

Juhlat

Valmistujaiset

Grillaus

Kisaeväät

Salaatit

Lue näköislehti

Neuleohjeet

Maakuntasukat

Villasukan kantapää x 3

Helpot lapaset x 3

Avantouimarin asusteet

Helppo kauluri

Solmupanta

Palmikkopipo

Neulojan taukojumppa

Elämä ja ihmiset

Samarbete

Osallistu

Tilaa uutiskirje

Parempi paikka elää

Ihmiset

Fiksua taloudenhoitoa

Laumasuoja-podcast

Toimitus

Palaute

Edut ja vinkit

Mainostajalle

Käyttöehdot

Tietosuoja

Arvonta- ja kilpailurekisteri

Asiakasomistaja- ja asiakasrekisteri

S-ryhmä.fi

S-kanava.fi

Yhteishyvä

Timo Palotie

Tekeekö mieli hiihtämään, mutta vapaa tyyli ei ole ihan hallussa? Tässä hyvät tekniikkavinkit!

*   Luisteluhiihdossa jalka käännetään potkaistaessa kantilleen ja nilkka pidetään suorana.
*   Käännyttäessä vauhtia potkitaan ja työnnetään vain toisella suksella ja sauvalla.
*   Jos polvet kipeytyvät, tarkkaile sitä, etteivät ne pääse taittumaan sisäsuuntaan. Haara-asennon kaventaminen ja potkuun lähtevän jalan suuntaaminen enemmän eteenpäin auttavat myös.

*   Perusluistelussa sauvatyöntö on epäsymmetrinen: liu'un puoleinen sauva viedään edemmäs.
*   Työntöpuolen sauva ja suksi osuvat maahan yhtä aikaa.
*   Liike lähtee vatsalihaksista suoraan eteenpäin, vartalo ei kierry tai heilu sivusuunnassa.

Kuokka – ylämäkiin ja raskaaseen keliin

*   Joka potkulla symmetrinen tasatyöntö sauvoilla: työntö ja potku alkavat samanaikaisesti.
*   Lantio ojennetaan ennen tasatyöntöä.
*   Ylävartalon paino antaa työnnölle tehoa.
*   Vatsalihaksilla rutistetaan suoraan eteenpäin, vartalo ei kierry.
*   Luistelupotku viedään loppuun pohkeilla ja päkiällä.

Wassberg eli yksipotkuinen luistelu – loiviin nousuosuuksiin ja tasamaastoon

*   Liike alkaa tasatyönnöstä, jossa ylävartaloa käytetään tehokkaasti.
*   Sauvatyöntöä seuraa luistelupotku kummallakin jalalla, jolloin luistelijan paino on edessä.
*   Liikerata on pitkä ja luistimien v-kulma pieni.
*   Uusi työntö alkaa vasta, kun työntöpuolen suksi on liukunut jo jonkin matkaa.

Mogren – retkihiihtoon ja tasamaastoon

!(http://www.youtube.com/embed/6tbPb2HoOBE?rel=0)

Video: Luisteluhiihdon tekniikka

Kirjailija Hanna Brotherus tunnetaan myös tanssitaiteilijana ja koreografina. 

hanna bortherus tanssisalissa tomi hanninen 5 2400x1350

Rehellisyyden tarve teki minusta kirjailijan, sanoo Hanna Brotherus

Kirjailija __Hanna Brotheruksen__, 55, elämässä on meneillään murroskohta. Neljä lasta, kolme poikaa ja tytär, ovat lentäneet pesästä ja naisen elämässä on alkanut uusi vaihe, joka hakee vielä uomiaan.

”Elämä on tällä hetkellä hyvää, ihanaa ja pelottavaa samanaikaisesti. On tietynlainen avaruus ja tyhjyys, joka on minulle ihan uutta.”

Brotherus kertoo, ettei aikaisemmin osannut olla yhtään yksin. Pikkusiskon kuolema reilut kymmenen vuotta sitten sysäsi Hannan kasvupolulle, jonka varrelta riittää vielä poimittavaa. 

”Olimme sisareni kanssa kuin kaksosia. Kun hän kuoli, alkoi kummallinen prosessi, jonka aikana olen joutunut kysymään usein itseltäni, kuka olen ilman häntä.” 

Samoihin aikoihin tarve kirjoittaa ammatillisessa mielessä alkoi kypsyä. Brotherus ymmärsi, että oli ollut itsensä suhteen melkein rehellinen, mutta ei täysin. Suoraan, kohti katsominen pakotti kirjoittamaan. 

”Hankalien tunteiden kanssa eläminen on iso osa elämää”, hän tunnustaa. 

Rehellisyydestä huolimatta Brotherus sanoo pitävänsä kiinni taiteilijan vapaudesta. Kaksi julkaistua kirjaa *Ainoa kotini* ja *Henkeni edestä*, eivät ole omaelämäkertoja, vaan autofiktiivisiä teoksia, joissa asioita, henkilöitä ja tapahtumia on tietoisesti sekoitettu, varastettu ja lainattu. 

”Se, että olen uskaltanut olla rehellinen ennen muuta itseäni kohtaan, on parantanut välejäni myös läheisiin”, hän sanoo. 

Parhaillaan Brotheruksen mielessä kypsyy seuraava teos, joka on suunnattu nuorille. Keskiössä ovat äidit ja tyttäret. 

”Ylisukupolvisten traumojen käsittely on tärkeää siksi, että ymmärtäisin paremmin itseäni ja etten olisi niin julma ja ankara omalle tyttärelleni, äidilleni tai sitä vanhemmille sukupolville. Ja toki siksikin, että uskaltaisin ja osaisin olla armollinen myös itselleni.” 

Nimi Hanna tarkoittaa armoa ja se on Brotheruksen itsensä mukaan konkreettinen muistutus siitä, että kyseessä on hänen kohdallaan elämänikäinen opintie. 

”En ole ollut kauhean armollinen itselleni ja siksi joudun opettelemaan tätä uutta taitoa joka päivä. Tanssiessani olen jo kolmenkymmenen vuoden ajan kysynyt itseltäni, kuka olen”, hän pohtii. 

Kirjoittaminen tarjoaa tähän kaikkeen hyvän väylän ja parhaimmillaan se on kuin ihana leikki. Haasteelliseksi kirjoittamisen tekee oman pään sisäinen kritiikki, jonka nujertaminen on vaikeinta. 

”Itsensä kohtaaminen, omien suojakerrosten läpi meneminen on pelottavaa. Sanat ovat niin viiltävän teräviä. On unohdettava se, mitä toiset minusta ajattelevat tai mitä he toivovat, että sanoisin. Lisäksi on arvostettava kirjoittamisen hetkeä niin paljon, että nousee ymmärrys siitä, mikä on kertomisen arvoista.” 

Ylisukupolviset traumat

Brotherus kertoo saaneensa kasvatuksen, jossa kiltteys oli tärkeämpää kuin mikään muu. Tyttönä ja perheen esikoisena kiltteyden vaade kasvoi entisestään.

”On tärkeää olla kiltti muille ihmisille, mutta jos se tarkoittaa sitä, että kävelen itseni ylitse tai vaimennan itseni, silloin se on huono juttu.” 

Onko hän itse onnistunut madaltamaan kiltteyden vaatimusta suhteessa omaan tyttäreensä? 

”Vanhemmuuden ydintehtävä on epäonnistua, jotta lapset haluaisivat löytää omannäköisen elämän. Eli voin liputtaa onnistuneeni tehtävässä”, hän naurahtaa. 

Maailma on muuttunut hurjasti siitä, kun Brotherus itse eli nuoruuttaan. 

> ”On tervettä pystyä olemaan hyväksyvästi läsnä itselleen."

”Oma nuoruuden maailmani oli todella turvallinen. Nyt ekologiset katastrofit ja kysymykset, pandemia ja sota ovat synnyttäneet paljon painoa nuorten pienille harteille. Digitalisaatio on mullistanut konkreettisesti arkea ja nuoret elävät tietyssä mielessä paljon pirstoutuneemmassa ja pelottavammassa ympäristössä.” 

Brotheruksen mukaan nuoret ovat nyt silti paljon rohkeampia ja valveutuneempia kuin hänen aikanaan. Kilpailua ja vertailua on silti valtavasti.

”On tervettä pystyä olemaan hyväksyvästi läsnä itselleen. Se ei ole itsekeskeisyyttä. Some ja media tuuttaavat koko ajan kiusauksia siihen, että lähdemme kiipeämään köysiä pitkin, jotka eivät johda mihinkään hyvään, kauniiseen tai toisista välittämiseen.” 

Ei kiltteyttä itsensä kustannuksella

Brotheruksen elämässä on rakkaus voima, joka on kannatellut vaikeidenkin ajanjaksojen läpi. Henkeni edestä -kirjassa hän kirjoittaa, miten ”naiset kantavat arkkuani”. 

”Vuosi vuodelta olen enemmän kokenut naisten välisen ystävyyden voimaksi elämässäni. Se ei tarkoita, etteikö elämässäni olisi tärkeitä ja rakkaita miehiä, heitä tietenkin on, mutta se mitä naisten kesken jaetaan, on poikkeuksellista. Siinä on jotain helppoutta ja sanatonta ymmärrystä.” 

Rakkaus lapsiin kohoaa kaiken yläpuolelle, mutta todellinen supervoima tulee omilta vanhemmilta – siitä huolimatta, että Brotherus kamppaili kiltteyden vaatimusten kanssa. Hän sanoo saaneensa vanhemmiltaan lahjan, jonka varassa elämästä on tähän asti selvinnyt hengissä. 

”Uskon, että sain lapsena niin syvän rakkauden vanhemmiltani, että olen uskaltanut olla aito. Siitä olen heille tosi kiitollinen.” 

Naisten välisestä ystävyydestä 

### Hanna Brotheruksen *Henkeni edestä* -kirja on saatavilla Prismasta tai [Prisma.fi:stä](https://www.prisma.fi/tuotteet/110477715/brotherus-henkeni-edesta-110477715?utm_source=Yhteishyva&utm_medium=referral&utm_campaign=kirjailija). 

Katso myös

Antti Reini keskustelee toimittajan kanssa

antti reini 3

"Kirjailijaksi tulee kirjoittamalla ja laulajaksi oppii laulamalla", sanoo Antti Reini

Taiteilija __Antti Reini__ sanoo, ettei hänellä ole koulutusta yhtään mihinkään. Muodollisten titteleiden sijaan hän luottaa intuitioon – ja kokee voivansa tehdä mitä tahansa.

"Kirjailijaksi tulee kirjoittamalla ja laulajaksi oppii laulamalla", sanoo neljännen kirjansa julkaissut Antti Reini, 58. 
Kirjoista tuorein, *Sunnuntai*, avaa Reinin elämänvaiheita välähdyksenomaisesti, fiktion keinoin. 

Reini on jo pitkään hyppinyt yli vakiintuneiden genrerajojen. Tunnettujen elokuva-, tv- ja teatteriroolien lisäksi Reini on arvostettu lauluntekijä ja muusikko. 

”Kapinani kaikenlaista lokerointia tai tietynlaisia auktoriteetteja kohtaan alkoi jo nuorena, eikä se ole vielä loppunut. Olen edelleen innostunut kokeilemaan uusia juttuja”, hän sanoo. 

Helsingin Kallion kaupunginosasta maailmalle ponnistanut Reini oli jo lapsena Kallion kirjaston vakiovieras. Äiti luki pojalle paljon ja kirjoitti myös itse. 

”Valitettavasti hän ehti ennen kuolemaansa tuhota kaikki kirjoituksensa.”
Ehkä jotain tästä siirtyi verenperintönä hänelle, perheen esikoiselle, Reini pohtii. 

Nuoruusvuosien seikkailukirjojen kautta Reinille avautui maailma, joka oli suurempi Kalliota, Helsinkiä ja Suomea. Sitä kaikkea piti päästä katsomaan ja aistimaan. 

Jo parikymppisenä hän halusi kirjoittaa käsikirjoituksia, mutta näyttelijän työ vei mennessään.

"Eikä musta vielä siinä vaiheessa olisi ollut kirjoittamaan, ei ollut sellaista kärsivällisyyttä silloin”, mies tunnustaa.

Seikkailijan sielu

Kirjoillaan Reini haluaa murtaa muureja ja ennakkoluuloja. Kirjan olemassaolon todellinen merkitys alkaa paljastua esimerkiksi kohtaamisista lukijoiden kanssa. Niihin Reini suhtautuu suurella lämmöllä. Siinä, että *Sunnuntai*-kirjan tiimoilta Reini päätyi kirjailijavieraaksi jopa vankilaan, ei ole mitään erikoista ja ihmeellistä.

”Vangit ovat samanlaisia ihmisiä kuin muutkin. Siellä muurien sisällä luetaan tai ollaan lukematta.”

Kirjoittamalla pystyy hahmottamaan asioita selkeämmin, ja Reini kehottikin vankeja tarttumaan kynään. Kirjoittaminen on yksi tapa aloittaa matka itsetuntemukseen. 

”Vapautuessaan vanki, mies tai nainen, on periaatteessa vapaa, mutta törmää usein ulkopuolelta tuleviin ennakkoluuloihin. Lisäksi hän kantaa usein myös itse vangin identiteettiä, vaikka on käytännössä rikoksensa sovittanut." 

Luommeko itse oman vankilamme?

Reini näyttelee edelleen ja tekee musiikkia. Aikaa kirjoittamiselle ei olisi, ellei sitä raivaisi. Hän kirjoittaa siellä, missä se on mahdollista. Helpoin osuus on istua valkoisen paperin eteen. 

”Kirjoitan lähinnä öisin. Jotta pystyn keskittymään, minulla pitää olla kahvia, kynä, paperia ja kitara.” 

Antti Reinin kaikkia kirjoja yhdistää muutoksen edessä oleminen ja usko elämään. *Sunnuntai*-kirjassa mies sukelsi omaan menneisyyteensä. Kirjoittamisprosessi avasi muistikätköjä, joissa riitti kahlattavaa: musiikkia, kuvaussettejä, matkoja maailmalle ja sieltä pois, päihteitä, naisia, onnistumisia ja epäonnistumisia. Kaikkea tätä rehellisesti, kauniisti ja yksityisyyttä kunnioittaen. 

Kirjailija itse tunnustaa kokevansa kiitollisuutta siitä, että on ylipäätään täällä ja hengissä. 

> Kaikesta voi selvitä. Harjoitan joogaa ja meditointia, joista on itselleni ollut iso apu.

”Raitistumisen myötä olen käynyt läpi erilaisia prosesseja itsessäni. Vielä siellä on kohtia, joita on mukava rapsutella, mutta *Sunnuntai*-kirjaan päätyneet, päihteisiin liittyvät asiat olen nyt käsitellyt. Pystyn puhumaan niistä avoimesti ilman skandaalinhakuisuutta. Kaikesta voi selvitä."

Itse hän on saanut apua esimerkiksi joogasta ja meditaatiosta.

Vaikka kiihkeä elämän nälkä on edelleen läsnä Reinin elämässä, yhä useammin hän huomaa kaipaavansa ympärilleen rauhaa ja levollisuutta. Rentoutuakseen tai levätäkseen ei välttämättä tarvitse lähteä mihinkään.

”Pyrin olemaan läsnäolon tilassa kaikkialla, missä olen.”

Valkoisen paperin lumo

Antti Reinin Sunnuntai-kirja on saatavilla Prismasta tai [Prisma.fi:stä](https://www.prisma.fi/tuotteet/110473797/reini-sunnuntai-110473797?utm_source=Yhteishyva&utm_medium=referral&utm_campaign=kirjailija).

Lue myös muiden kirjailijoiden oivalluksia arjesta ja elämästä

Yhteishyvän parhaat kotiruoat -keittokirja

YH Keittokirja

Suomalaisten suosikkireseptit nyt yksissä kansissa - Yhteishyvän parhaat kotiruoat sisältää yli 100 herkullista ohjetta

Kirjan reseptit on jaoteltu kasvis-, kana-, liha- ja kalaruokiin, vegaanisiin ruokiin, lisukkeisiin, jälkiruokiin, aamu- ja välipaloihin sekä suolaisiin ja makeisiin leivonnaisiin. Sopiva vaihtoehto löytyy hakemiston avulla helposti myös pääraaka-aineen tai tarpeen mukaan. Arjen suunnittelua helpottamaan löydät kirjasta myös kuuden viikon valmiin ruokalistan. 

Parhaat kotiruoat –kirjan reseptit on suunniteltu myös hävikin ehkäisy mielessä pitäen. Raaka-aineita käytetään kokonainen pakkaus, jotta purkin pohjia ei päätyisi hävikkiin. Resepteissä on myös oivaltavia vinkkejä ruokien ja leivonnaisten tuunaamiseen sekä raaka-aineiden monipuolisempaan käyttöön. 

Vaihtoehtoja kaikenlaisiin ruokavalioihin 

__Kauan toivottu keittokirja on noussut syyskuun alussa Prisman myydyimmäksi kirjaksi!__

__Voit ostaa Yhteishyvän parhaat kotiruoat -keittokirjan Prismoista, suurimmista S-marketeista sekä [Prisman verkkokaupasta](https://www.prisma.fi/fi/prisma/yhteishyvan-parhaat-kotiruoat-kovakantinen-kirja?gclid=EAIaIQobChMI-puR3bf9-QIVh9GyCh0gSQzvEAQYASABEgIjc_D_BwE&gclsrc=aw.ds?utm_source=yhteishyva "Prisman verkkokaupasta").  __

Anni Kytömäki

Kirjailija Anni Kytömäki on ollut luonnonsuojelija koko ikänsä, ja metsä on hänelle luontevin paikka tavata uusia ihmisiä

## __Anni Kytömäki, 41__

* Anni Kytömäki on kirjailija, jonka esikoisteos Kultarinta sai Tulenkantaja-palkinnon ja Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Vuonna 2020 hän sai Finlandia-palkinnon teoksestaan Margarita. Parhaillaan työn alla on neljäs romaani.

* Asuu Hämeenkyrössä aviopuolisonsa kanssa.

* Harrastaa pianonsoittoa ja kävelyä.

Lue lisää viisaita sanoja

Antti Rönkä

Kirjailija Antti Rönkä käy kaupassa joka aamu: ”Ostelen mielelläni tuotteita, jotka menisivät muuten jätteeksi"

”Aamun tunnit ovat minulle tehokkainta työaikaa. Olen nopea kirjoittaja, ja saan lyhyessä ajassa syntymään paljon tekstiä. Kirjoittaessani juon monta litraa kahvia ja vissyä. Valitettavasti en ole vielä saanut hankittua hiilihapotuslaitetta vaan kannan kaupasta pullotolkulla kivennäisvesiä.

Kirjoitan fiilispohjalta, enkä määrittele itselleni päivätavoitteita merkkimäärien tai valmiiden sivujen osalta. Työnteko tuntuu luontevammalta, kun en aseta itselleni paineita.

> ”Aamun tunnit ovat minulle tehokkainta työaikaa.” 

Usein istun tietokoneella työpöytäni ääressä neljän tunnin ajan. Se on melko lailla maksimiaika. Sen jälkeen luovuus tyssää.

Joskus kirjoittaminen takkuaa eikä tekstiä meinaa syntyä. ”Writer’s blockiin” eli kirjoittamislukkoon auttaa kävely ulkona, yön yli nukkuminen, __Mozartin__ kuuntelu tai kupillinen mustaa kahvia. Yleensä aloittaminen on vaikeinta, mutta kun jaksaa taistella ensimmäiset lauseet, homma alkaa sujua.” 

Mozartin musiikki helpottaa kirjoittamisen lukkoa

”Luonani kyläileviä kavereitani naurattaa, ettei minulla ole mitään ruokia jääkaapissani – tai muissakaan kaapeissa.

Torjun ruokahävikkiä ostamalla kerralla vain sen verran, mitä sen päivän aikana tarvitsen. En osaa hamstrata tai hankkia viikoksi ruokaa. Se on minulle mahdoton ajatus. Tuntuisi pahalta heittää käyttämättä jääviä ruoka-aineita roskiin.

En seuraile tarjouksia. Ostelen mielelläni alennustarralla merkittyjä tuotteita, jotka menisivät muuten jätteeksi.

Minulla ei koskaan ole kiirettä pois kaupasta. Saatan haahuilla ja tutkia tuotteita. En tee kauppalistoja, vaan kuulostelen mielitekojani.

Lopetin pari vuotta sitten punaisen lihan ja kanan syömisen eettisistä ja ekologisista syistä. Ruokavalioni koostuu kasviksista ja kalasta.

Pidän ruoanlaitosta ja arvostan itselleen kotiruokaa kokkaavia ihmisiä, mutta tyydyn itse useimmiten eineksiin. Aamun lenkilläni ostan usein esimerkiksi kirjolohilaatikkoa.

Joskus käyn ulkona syömässä. Helsingin keskustassa houkutus siihen on suuri, kun ravintoloita on paljon ympärilläni. Fafa´sin falafel-annokset ovat suosikkini. Viime aikoina olen kuitenkin yrittänyt rajoittaa ravintolaruokailuja säästääkseni rahaa.”

Ostelen mielelläni tuotteita, jotka menisivät muuten jätteeksi

”Yritän lukea mahdollisimman paljon kirjoja, koska se pitää yllä omaa kirjoittamisvirettäni. Nyt olen lukemassa __Richard Powersin__ Ikipuut -romaania.

Aikaisemmin minulla oli tapana lukea kahviloissa, mutta nykyään en pysty keskittymään hälyssä. Lounaan jälkeen syvennyn kirjaan kotona nojatuolissani tai sängyssäni. Samalla juon taas lisää kahvia.

Työnteon lopettamisen jälkeen tuntuu tärkeältä astua ulos ovesta. Minulle se symboloi työpäivän päättymistä ja työpaikalta lähtöä. Toisinaan lähden muutaman kilometrin mittaiselle juoksu- tai kävelylenkille tai tapaan ystäviäni.” 

Työnteon lopettamisen jälkeen haluan lähteä ulos ovesta

”Päivälliseni on hyvin samanlainen kuin lounas. Syön taas aamulla ostamani eines-aterian. Onneksi vaihtoehtoja on paljon myös kasvissyöjille. Hiljattain löysin eineshyllystä uuden maukkaan vegecurryn.

Yritän välttää puhelimen katsomista ruokailun aikana, mutta yksin syödessä Instagram ja Whatsapp-viestittely houkuttelevat liian usein. 

Istahtaisin mieluusti valmiiseen pöytään, mutta se on harvinaista herkkua. Asun yksin, ja vanhempani asuvat Lahden lähettyvillä. Sinne ei tule ihan noin vain lähdettyä syömään.

Jos joskus harvoin kokkaan jollekin kaverilleni, valmistan useimmiten uunilohta tai paistettuja ahvenfileitä. Hasselbackan perunat sopivat erinomaisesti niiden kylkeen.”

Hasselbackan perunat sopivat kalaruokien kylkeen

”Pidän siisteydestä ja siitä, että tavarat ovat järjestyksessä, mutta en puunaa paikkoja jatkuvasti. Yksin asuessa ei tule hirveästi sotkettua.

Siivoan kaiken kerralla, kun havahdun kotini likaisuuteen. Teen suursiivouksen pari kolme kertaa kuussa. Siihen kuuluu vähintään imurointi ja pölyjen pyyhintä.

En ole martta-tyyppiä, ja kotityöt ovat minulle epämieluisia. Unelmoin siitä, että voisin palkata siivoojan. Tällä hetkellä pienessä yksiössäni se tuntuu liioittelulta.”

> ”Teen suursiivouksen pari kolme kertaa kuussa.”

Unelmoin siitä, että voisin palkata siivoojan


”Iltaisin katselen elokuvia, luen ja kuuntelen musiikkia vinyylilevysoittimestani: rock´n rollia, jazzia tai poppia – kuuntelen monipuolisesti eri genrejä.

Minulla on myös sähköpiano, jota soitan omaksi ilokseni. Usein improvisoin ja teen omia biisinpätkiä tai soitan jazz-klassikoita. En käytä kuulokkeita, mutta ainakaan vielä naapurit eivät ole valittaneet musisoinnistani.

Iltapalaksi syön usein kaurajugurtin. Olen jättänyt pois maitotuotteet, ja ihoni voi paremmin ilman niitä. Kasvojen ja hampaiden pesu kuuluvat iltaan laskeutumisriitteihini. Yritän viestittää aivoilleni niiden avulla, että nukkumaanmeno lähestyy.”

Ihoni voi paremmin ilman maitotuotteita

”Nukun vain noin kuusi tuntia yössä. Se on liian vähän. Lisäuni ei olisi pahitteeksi.

Kärsin nukahtamisvaikeuksista ja saan unen päästä kiinni vasta puolenyön jälkeen. Tiedän, että minun pitäisi rauhoittaa iltani ja yrittää olla poissa sosiaalisesta mediasta tai lakata lukemasta uutisia puhelimeltani. Se vain on kovin vaikeaa.

Olen kuitenkin löytänyt yhden konstin, jolla yritän rauhoittaa itseäni ennen nukkumaanmenoa. Teen hengitysharjoituksia: hengitän sisäänpäin kahdeksan sekunnin ajan ja hengitän ulos yhtä pitkään. Se rentouttaa ja tasaa sykkeeni.”

Hengitysharjoitus auttaa rentoutumaan 

## Antti Rönkä, 25

__Työ__ Kirjailija ja freelancer-kirjoittaja. Antti kirjoitti koulukiusaamista käsittelevän esikoisteoksensa Jalat ilmassa vuonna 2019. Seuraavana vuonna ilmestyi hänen ja isänsä Petri Tammisen yhteisteos Silloin tällöin onnellinen.

__Asuu__ yksin Helsingin keskustassa. 

__Ajankohtaista__ Antti Röngän uusin teos Nocturno 21.07 (Gummerus 2021) julkaistiin elokuun alussa. Kirja on myynnissä [Prisman verkkokaupassa](https://www.prisma.fi/fi/prisma/antti-ronka-nocturno-2107).


Tekeekö mieli hiihtämään, mutta vapaa tyyli ei ole ihan hallussa? Tässä hyvät tekniikkavinkit!

Kuokka – ylämäkiin ja raskaaseen keliin

Wassberg eli yksipotkuinen luistelu – loiviin nousuosuuksiin ja tasamaastoon

Mogren – retkihiihtoon ja tasamaastoon

Video: Luisteluhiihdon tekniikka

Lisää aiheesta

Uusimmat