"Hellä kosketus paransi väkivaltaisen parisuhteen jälkeen"

Pirjo-Liisa Papunen, eläkeläinen

"Ei ole mitään pahempaa kuin kokea väkivaltaa sellaiselta ihmiseltä, jonka odotamme ja toivomme rakastavan itseämme. Rakkaus, pelko, lamaannus, syyllisyys ja häpeä estävät naisia puhumasta väkivallasta läheisilleen.

Olen toiminut Naisten Linjan vapaaehtoisena kolme vuotta. Naisten Linja tukee väkivaltaa kokeneita ja väkivallasta huolestuneita naisia. Päivystäessäni tukipuhelimessa vastaan illan aikana noin viiteen puheluun. Päivystäjänä unohdan itseni ja olen olemassa vain soittajalle. Kuuntelen rauhassa, ennen kuin teen pieniä lisäkysymyksiä. En tyrkytä neuvojani vaan autan pyydettäessä.

Useimmat soittajista eivät ole puhuneet kokemastaan väkivallasta kenellekään, vaikka tilanne on saattanut jatkua kymmeniä vuosia. Kun naiset kertovat tarinansa ensimmäistä kertaa, alkavat päätökset vähitellen muhia heidän mielessään. Yleensä kysyn, olisiko heillä joku läheinen, jolle tarinan kertominen voisi tuntua nyt aiempaa helpommalta. Usein sellainen ihminen löytyy. Vähitellen oivallus kasvaa. Väkivalta on aina väärin, ja siitä on vastuussa ainoastaan väkivallan tekijä.

Hellä koskettaminen auttaa väkivaltaa kokenutta toipumaan. Monesti se parantaa enemmän kuin sanat. Olen puhunut monen naisen kanssa, joita on vuosien väkivaltakokemusten jälkeen yllättäen silitetty hellästi tai pidetty sylissä.

Halaaminen tai pelkkä kosketus tuovat erityisen paljon valoa sellaisen naisen elämään, jolle on vuosia uskoteltu, että hän on arvoton ja mitätön. Kosketus nostaa usein vuosia padotun itkun pintaan.

Päivystyksessä puhutut asiat jäävät suljettujen ovien sisään. Tähän työhön minut herätti oma ystäväpiirini, sillä jouduin seuraamaan henkistä väkivaltaa ystävieni liitoissa. Naisten Linjan koulutuksessa sain kuulla, että henkisen väkivallan muodot, kuten väkivallalla tai itsemurhalla uhkaaminen, mustasukkaisuus ja eristäminen, ovat läsnä kaikessa lähisuhteissa tapahtuvassa väkivallassa."

"Rakkaus, pelko ja häpeä estävät naisia puhumasta läheisilleen."

Johanna Amnelin, 39, valokuvaaja

"Elin viisi vuotta väkivaltaisessa suhteessa. Sain kerättyä voimia eroamiseen vasta, kun mieheni yritti tappaa minut. Eron jälkeen aloin rakentaa itseäni uudelleen. Siihen meni vuosia. Naisten Linja merkitsi minulle tukipylvästä, jonka avulla sain toipumiseni alkuun. Kokemusteni kertominen on auttanut minua ymmärtämään, kuinka paljon olin kärsinyt suhteessani.

Monet kysyvät, miksi naiset eivät vain pakkaa tavaroitaan ja lähde väkivaltaisista suhteista. Olisipa se niin helppoa. Väkivalta tuli perheeni arkeen niin pikkuhiljaa, että sopeuduimme siihen. Yleensä tarvitaan valtava herätys, että omat silmät avautuvat. Minun elämäni muuttui sinä päivänä, kun mieheni yritti kuristaa minut hengiltä tyttäreni nähden.

Vasta yhdeksän vuotta eron jälkeen tunsin voivani paremmin. Antauduin uuteen parisuhteeseen. Minun oli aluksi vaikea ottaa vastaan väkivallatonta hellyyttä ja rakkautta. Nyt olen huomannut, että turvallisen ihmisen halaus voi parantaa monta asiaa. Kosketuksellaan mieheni välittää minulle tunteen siitä, ettei hän ole lähdössä mihinkään vaan on varma, rakastava, turvallinen ja luotettava. Elän vakaassa parisuhteessa ja suhtaudun tulevaisuuteen toiveikkaasti. Uskon, että meillä on rakkauden täyttämä, kaunis ja iloinen elämä edessämme.

Olisin jo valmis jättämään kokemani väkivallan taakseni ja lopettamaan sen muistelemisen. Samalla kuitenkin ajattelen, että selviytymistarinani välittäminen on tärkeimpiä asioita, joita voin elämässäni tehdä. Merkittävin oivallus toipumiseni aikana oli, ettei vika ollut minussa vaan väkivallan tekijässä.

Vaikka jokaisen väkivallan kokijan tarina on ainutlaatuinen, väkivallan herättämät tunteet ovat aina yhtä nurinkurisia. Häpeää ja syyllisyyttä kokevat harvoin väkivallan tekijät, mutta sitäkin useammin pahoinpidellyt naiset. Olen tyytyväinen, jos tarinani auttaa yhtäkään väkivaltaa kokevaa naista tai tyttöä irrottautumaan suhteesta."

"Turvallisen ihmisen halaus voi muuttaa monta asiaa."

Pauliina Leinonen, 23, matkailuvirkailija

"Toivoisin ihmisten ymmärtävän, ettei väkivalta ala ensimmäisillä treffeillä tai vielä pitkään aikaan niiden jälkeenkään. Se tulee suhteeseen hiipien. Yleensä fyysistä väkivaltaa edeltävät haukkuminen ja vähättely. Minun suhteessani kaikki oli aluksi liiankin hyvin. Olin suunnattoman onnellinen, mieheni kehui minua ja tunnusti rakkauttaan. Hän oli ihanin koskaan tapaamani mies.

Vähitellen itsetuntoni romutettiin ja yhteyteni läheisiini katkesivat. Kun fyysinen väkivalta alkoi, tunsin naineeni hirviön. Koin suhteessani kaikki väkivallan muodot. Henkinen väkivalta oli nimittelyä, alistamista, nöyryyttämistä, vertailua muihin naisiin ja esimerkiksi rahankäyttöni määräilyä. Fyysisesti hän löi, potki, tukisti ja kuristi. Mieheni myös pakotti minut seksiin.

Toipumisen tie on ollut pitkä. Suhteen päättyessä kielsin tapahtuneen mielessäni ja pyrin vain elämään eteenpäin. Purin surua väärin keinoin, kuten erilaisilla päihteillä. Asiat palasivat aina päihtyneenä pinnalle. Minulla oli pelko- ja ahdistustiloja. Lopulta aloitin terapian läheisteni tukemana. Sen ansiosta pystyin viimein käsittelemään kokemaani väkivaltaa ja hakemaan apua.

Kirjoitin kokemukseni Naisten Linjan nettisivuille, sillä halusin purkaa asian painon sydämeltäni. Toivoin voivani auttaa naisia, jotka kokevat väkivallan uhkaa. Halusin myös auttaa ihmisiä ymmärtämään, että väkivaltaisesta suhteesta ei ole helppo lähteä. Kumppani voi pelotella ja kiristää.

Eroa ei helpota myöskään se, että naista syyllistetään suhteeseen jäämisestä. Toiselle kannattaa mieluummin muistuttaa, että on olemassa myös toisenlaista elämää ja oikeaa rakkautta ilman pelkoa.

Vuosien varrella olen kohdannut ihmisiä, jotka ovat säikähtäneet menneisyyttäni ja lähteneet pois. Rinnalleni ovat jääneet minusta oikeasti välittävät ihmiset, joiden lähellä koen oloni turvalliseksi. Minulla on nyt hyvä olla myös ihan vain itseni kanssa, koska voin elää ilman pelkoa.

Koskettamisella on väkivallan jälkeen syvempi merkitys. Koen, että ihoni muistaa aina osan niistä mustelmista ja muista jäljistä, jotka väkivalta aiheutti. On erityisen herkistävää tuntea hellä kosketus iholla, jota on pahoinpidelty aiemmin. Kosketuksen merkitys on valtava, ja hellä kosketus tuntuu kaikin tavoin hyvältä ja oikealta."

"Ihoni muistaa aina osan niistä mustelmista, jotka väkivalta aiheutti."

Neuloimme naisten puolesta

Yhteishyvän ja Novitan järjestämässä kilpailussa pyysimme lukijoita neulomaan huiveja, jotka antavat suojaa kylmää ja joskus kovaakin maailmaa vastaan.

Kilpailuun tuli yhteensä 274 työtä, joista lukijat äänestivät suosikkinsa. Voittajaksi valittiin Ulla Riihimäen neulottu pitsihuivi. Katso ohje tästä.

Kilpailutyöt myytiin marraskuussa Suomen Kädentaidot -messuilla. Tuotto lahjoitettiin Naisten Linjalle, joka tukee väkivaltaa kokeneita tai väkivallasta huolestuneita naisia. Naisten Linjan tukipuhelin (080 002 400) on maksuton. Lue lisää Naisten Linjasta.

Kiitos kaikille osallistuneille!