Jäte palaa Vantaalla

Vantaan jätevoimalan tyhjänä ammottavan jätebunkkerin koko huimaa päätä. Betonisäiliö on olympiastadionin
uima-altaan kokoinen, mutta 38 metriä syvä. Siihen mahtuu Uudellamaalla viikon aikana syntyvä sekajäte.

Syksyllä voimala alkaa tuottaa sekajätteestä energiaa Vantaan sähkö- ja kaukolämpöverkkoihin.

Vantaan Energia alkoi rakentaa jätevoimalaa Itä-Vantaalle Kehä III:n ja Porvoontien risteykseen vajaat kolme vuotta sitten. Satojen miljoonien eurojen hankkeen taustalla on uusi jätelainsäädäntö, jonka myötä biojätteen ja muun palavan jätteen sijoittaminen kaatopaikoille lopetetaan vuoteen 2016 mennessä.

Jätteenpoltto ei ole halpaa. Öljyn hinnan nousu ja päästökauppa ovat kuitenkin nostaneet fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian hintaa, minkä johdosta jätteenpoltosta on tullut taloudellisesti aiempaa kannattavampaa.

"Jätettä on poltettu Euroopassa iät ja ajat, ja esimerkiksi Tanskassa ei mene kaatopaikalle enää mitään. Me olemme Suomessa hieman jäljessä kierrätyksessä ja jätteenpoltossa, osittain ehkä siitä syystä, että meillä on tilaa kaatopaikoille", kertoo projektijohtaja Kalle Patomeri Vantaan Energiasta.

Vuonna 2012 Suomessa tuotettiin yhdyskuntajätettä 2,74 miljoonaa tonnia. Siitä poltettiin 0,9 miljoonaa tonnia.

Vantaan voimalaan tuodaan joka arkipäivä 150–180 jäteautollista kotitalouksien ja yritysten tuottamaa sekajätettä, joka on peräisin suurelta osin Uudeltamaalta.

Autot kippaavat jätteen bunkkeriin. Siellä kaksi punaista kahmaria, jotka muistuttavat valtavia kouria, möyhentävät jätettä jatkuvasti tasaiseksi, hyvin palavaksi massaksi. Sortti­asemilta tuotavat suurimmat roskat, kuten huonekalut, poimitaan kahmarilla murskaimeen, joka sylkee palaset takaisin bunkkeriin.

Jäte poltetaan kattilassa 1 100 asteessa. Polttamisesta saadulla energialla keitetään vesihöyryä, joka puhalletaan höyryturbiiniin. Turbiini pyörittää generaattoria, joka muuttaa pyörimisenergian sähköksi. Prosessissa syntyvällä höyryllä tuotetaan lisäksi kaukolämpöä.

Jätteenpolttotekniikka on kehittynyt paljon pahamaineisen, 1980-luvulla suljetun Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen ajoista.

"Silloin ei tiedetty, miten jätettä pitää polttaa ja savukaasua puhdistaa. Vanhojen jätteenpolttolaitosten ongelma oli dioksiini, jota syntyi, kun jätettä poltettiin liian alhaisessa lämpötilassa", Patomeri selittää.

Vantaan jätevoimala tulee korvaamaan Martinlaakson voimalaitoksen tuotantoyksikön, jonka käyttöikä lähestyy loppuaan. Vanhassa yksikössä tuotetaan lämpöenergiaa maakaasusta.

"Jätevoimala korvaa maakaasun lisäksi kivihiilen käyttöä. Näin Vantaan Energian hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 20 prosenttia."

Jätevoimala erottelee tuhkasta metallit ja toimittaa ne kierrätykseen. Se on tehotonta ja työlästä siihen verrattuna, että metallit lajiteltaisiin kodeissa itse.

Jätevoimalan toimintaa säätelevät tiukat ympäristövaatimukset. Se ei saa aiheuttaa ympäristölle minkäänlaista haittaa.

"Savukaasupäästöjen epäpuhtauksien pitoisuuksia mitataan jatkuvasti. Jos jokin raja-arvo ylittyy, laitos on ajettava alas", Patomeri kertoo.

Jätteenpoltosta syntyvää kuonaa käytetään maanrakennuksen raaka-aineena. Savukaasun puhdistuksen lopputuote ja lentotuhka, jotka sisältävät raskasmetalleja, loppusijoitetaan erikoiskaatopaikalle.

Voimalasta on tarkoitus tulla meluton ja hajuton. Jätettä käsitellään alipaineistetussa tilassa, josta hajut eivät karkaa voimalan muihin tiloihin tai sen ympäristöön.

"Meiltä kysytään usein, olemmeko tästä ihan varmoja. Aiomme olla täällä itse töissä, emmekä halua, että täällä haisee kaatopaikka", Patomeri sanoo.

Jätelainsäädännön ensisijainen tavoite on vähentää jätteen määrää. Sen jälkeen tulevat kierrätys ja jätteen hyödyntäminen energiaksi.

Jätevoimalan valvomossa työskentelee ympäri vuorokauden neljä operaattoria, jotka ohjaavat jätevoimalan ja sen yhteydessä toimivan kaasuturbiinilaitoksen toimintaa automaatiojärjestelmän avulla.

"Tehtävämme on valvoa prosessia. Jos johonkin tulee vika, lähdemme kentälle korjaamaan asian. Käymme esimerkiksi vääntämässä jumiutuneen venttiilin auki", operaattori Juha Kauppila kertoo.

Kauppila työskenteli aikaisemmin operaattorina Martinlaakson lämpövoimalaitoksessa. Vaikka voimalaitokset käyttävät eri polttoaineita, operaattorin työtehtävät ovat samankaltaisia. Martinlaaksossa palavat jätteen sijasta kivihiili ja maakaasu.

Ennen kuin voimalaitoksen toiminta käynnistyy, operaattorit testaavat yksitellen noin kymmenentuhatta erilaista venttiiliä, pumppua, moottoria, mittaria ja muuta laitetta.

"Käyttöönotot ovat aina mielenkiintoisia, koska niissä joutuu ennakoimaan ja pähkäilemään paljon. Pääkaupunkiseudulla ei ole toista jätekattilaa, joten on kiinnostavaa nähdä, mitä työssä tulee vastaan", Kauppila sanoo.

"Haluamme, että homma toimii. Me voimalaitostyöntekijät hengitämme samaa ilmaa kuin muutkin."

Vantaan jätevoimala

• Polttaa Uudellamaalla syntyvän sekajätteen eli 320 000 tonnia vuodessa.
• Tuottaa kaukolämpöä vuosittain noin 920 gigawattituntia, mikä vastaa noin puolta Vantaan lämmöntarpeesta.
• Tuottaa sähköä vuosittain noin 600 gigawattituntia eli noin viidesosan Vantaalla kulutettavasta sähköstä.
• Työllistää 40 henkeä. Rakentamiseen on osallistunut 2,5 vuoden aikana yli 4 000 henkilöä yli kymmenestä eri maasta.
• Käyttöönottovalmistelut alkavat keväällä.