Jalmari Sahlbom toimitti ensimmäisen Yhteishyvän junavaunussa 115 vuotta sitten | Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Yhteishyvä-lehden ensimmäinen numerom vuonna 1905

Yhteishyvän ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1905.

Jalmari Sahlbom toimitti ensimmäisen Yhteishyvän junavaunussa 115 vuotta sitten

Teksti:
Anna Kortelainen
Kuvat:
Jaanis Kerkis, Helsingin kaupunginmuseo, SOK:n arkisto
Lähteet:
Yhteishyvän näytenumero 0/1905, Uranuurtajia ja rakentajia. Osuustoimintamiesten elämäkertoja. Toim. Y. R. Mäkihovi. Pellervo-seura 1950, Oma väki 2–3/1970
Julkaistu: 22.1.2020
Muokattu: 31.8.2020
Yhteishyvä-lehti perustettiin osuuskauppaväen aatteelliseksi ja käytännölliseksi valistajaksi. Aiheiden kirjo ulottui yhteishengen virittämisestä kirjanpidon kiemuroihin.

Yhteishyvä-lehden käynnistys osui kuohuvaan vuoteen 1905. Pietarissa tyytymättömyys Venäjän keisariin ja hallintoon purkautui tammikuussa mielenosoituksina, ja Venäjän valtakunnassa uumoiltiin kumousta ja uuden ajan alkamista. Myllerrys tuntui myös Suomen suuriruhtinaskunnassa, jossa venäläistämistoimenpiteet aiheuttivat laajalti vastarintaa.

Lehdistösensuurin takia uuden lehden julkaiseminen edellytti viranomaislupaa. Siksi Yhteishyvän tammi- ja helmikuun numerot olivat näytelehtiä. Julkaisulupa heltisi vasta 15. maaliskuuta 1905. Ensimmäisenä vuonna lehti ilmestyi kerran kuussa, seuraavana vuonna jo kerran viikossa.

Yhteishyvä perustettiin osuuskauppaväen aatteelliseksi ja käytännölliseksi valistajaksi, joten aiheiden kirjo ulottui yhteishengen virittämisestä kirjanpidon kiemuroihin. Se oli jäsenlehti, mutta alkumetreillään se ei suuntautunut vielä niinkään kuluttajille, vaan pikemminkin liikkeenhoitajille, osuuskauppojen hallituksille ja toimihenkilöille. Kunkin paikkakunnan oman osuuskaupan perustaminen oli aina yhteisen innostuksen aikaa, ja samaa uuden luomisen virkeyttä oli lehden perustamisessa.

Alkumetreillään Yhteishyvä ei suuntautunut vielä niinkään kuluttajille, vaan pikemminkin liikkeenhoitajille, osuuskauppojen hallituksille ja toimihenkilöille.

Käytännöllisiä huushollausvinkkejä

Yhteishyvän ensimmäinen vastaava toimittaja, Jalmari Sahlbom (1878–1921) Tampereen Kyttälästä, oli pellavatehtaan työläisperheen poika. Jalmari hankki sinnikkäästi koulutusta ja konttoristin työkokemusta ja oli mukana perustamassa SOK:ta maaliskuussa 1904. Saman vuoden syyskuussa hän aloitti SOK:n matkaneuvojana. Lisäksi häntä pyydettiin huolehtimaan osuuskauppaväen lehden perustamisesta ja toimittamisesta. Inspiraatiota antoi Lounais-Suomessa ilmestynyt Auta Itseäsi -niminen lehti, joka oli saanut alueellaan paljon tilaajia.

Vuoden 1905 alussa Jalmari Sahlbom oli 27-vuotias nuorukainen ja uudenuutukaisen lehden ainoa toimittaja. Yhteishyvä-lehden ensimmäinen vuosi oli vaellusvuosi: Jalmari muisteli myöhemmin hymyillen, että ensimmäistä numeroa hän toimitti rautatievaunussa. Hänen varsinainen toimensa oli kiiruhtaa paikkakunnalta toiselle matkaneuvojana, joten junamatkoillakin piti kirjoittaa.

Kannettavan tietokoneen sijasta hänellä oli epäilemättä junassa muistikirja, johon hän kirjasi ensimmäisen numeron juttuideat. Vaappuvassa ja nykivässä junassa Jalmari luonnosteli ensimmäisen pääkirjoituksensa, jossa hän painotti ”yhteistunteen” elvyttämistä ja vahvistamista.

Jalmari Sahlbomin mielestä osuustoiminnan eetos ja liiketoiminta kulkivat erottamattomasti käsi kädessä. Siksi ensimmäisessä numerossa oli sekä aatteellista hengennostatusta, osuustoiminnan uutisia että käytännöllisiä huushollausvinkkejä. Tämä resepti tepsi, sillä ensimmäisen vuoden aikana lehden levikki ponkaisi yllättävän korkealle, yli 5 000 tilaukseen.

Ensimmäisessä numerossa oli aatteellista hengennostatusta, osuustoiminnan uutisia ja käytännöllisiä huushollausvinkkejä.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen

Yhteishengen vaaliminen tärkeää

Vappuna 1906 Jalmari Sahlbom nimitettiin SOK:n toimitusjohtajaksi, missä toimessa hän jatkoi kuolemaansa asti. Hänen alaisensa muistelivat häntä avoimena ja arvostettuna esimiehenä, joka puhui palavasti osuuskauppa-aatteen merkityksestä ja järjesti henkilökunnalle yhteishenkeä vaalivia retkiä ja illanviettoja. Nuoresta intomielestä kasvoi varhaisen osuuskauppaliikkeen pioneeri, joka vaali toiminnan puolueettomuutta. Hän halusi yhdistää jäsenistössä saman aatteen alle kaupungin ja maaseudun väestön, teollisen tuotannon ja maanviljelyn, kuluttajat ja tuottajat.

Nuoresta intomielestä kasvoi varhaisen osuuskauppaliikkeen pioneeri, joka vaali toiminnan puolueettomuutta.

Toimittajan ja toimitusjohtajan ensimmäinen pesti matkaneuvojana antoi värinsä myös Yhteishyvälle. Jalmari Sahlbom kiersi maata ja tarkkaili näkemäänsä sekä journalistina että osuuskauppamiehenä. Hän tutki ja vertaili käytäntöjä, suunnitteli parannuksia, neuvoi, opasti ja kannusti – ja mielessään jo kirjoitti seuraavan numeron artikkeleita. Työllään Jalmari Sahlbom oli mukana rakentamassa parempaa huomista: osuustoiminta oli arjen toimintaa hyvinvoivan Suomen rakentamiseksi aikana, joka tavoitteli ja arvosti edistystä.

Toimitus haki paikkaansa

Yhteishyvän ensimmäinen toimitus perustettiin Helsingin Ullanlinnaan, osoitteeseen Pietarinkatu 5 B. Se oli Suomalaisen Normaalilyseon opettajien rakennuttama kansallisromanttinen jugendlinna nimeltään Suvantola.

Seuraavaa numeroa toimitettiin jo uudessa osoitteessa, Erottaja 4:ssä, joka nykyään tunnetaan osana Raken taloa. Sitten toimitus muutti toimittaja Jalmari Sahlbomin kotikaupunkiin Tampereelle. Konttori perustettiin rautatieaseman lähettyville Kyttälänkatu 11:een. Perimätiedon mukaan samassa talossa toimivaan matkustajakotiin majoittui saman vuoden lopulla V. I. Lenin, Tampereella järjestetyn Venäjän sosiaalidemokraattisen puolueen konferenssin puheenjohtaja. Mutta tuskinpa Jalmari joutui tekemään tilaa kokousvieraille, sillä matkustajakoti perustettiin kyseiseen kulmaan vasta hieman myöhemmin.

seuraavaksi Jalmari siirsi toimituksensa takaisin Helsinkiin, tällä kertaa Kruununhakaan, Säätytalon naapuriin. Toimitus asettui Rauhankadun ja nykyisen Snellmaninkadun kulmakortteliin, jossa toimi Keskusosuusliike Hankkijan ensimmäinen pääkonttori.

Syyskuun puolivälissä 1905 Jalmari asettui aloilleen ja naputteli kirjoituskonetta koko loppuvuoden ajan aivan Helsingin sydämessä, Aleksanterinkadun kulmassa osoitteessa Fabianinkatu 31. Toimituksen naapurissa Daniel Nyblinin valokuvaamossa ikuistettiin valtiomiehiä, eri alojen taiteilijoita, älykköjä ja muita merkkimiehiä ja -naisia. Otto Brandtin urheiluliike palveli samassa talossa.

Kukaan ei arvannut, että tontti kätki uumeniinsa rahakätkön, itävaltalaisia, saksalaisia ja alankomaalaisia taalereita, jotka oli haudattu maahan 1640-luvulla, kun Helsinkiä vasta perustettiin Vironniemelle. Suuri kolikkoaarre löytyi vuonna 1914.

Lue lisää Yhteishyvän historiasta

Lisää aiheesta