Läsnä arjessa läpi Suomen - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Läsnä arjessa läpi Suomen

Läsnä arjessa läpi Suomen

Ruokakauppa ja muut kotikulmien palvelut ovat tärkeä osa jokaisen arkipäivää. Osuustoiminnan ansiosta arjen palveluja on tarjolla kaikille myös pienemmillä paikkakunnilla.

Jaa Somessa
Teksti
Hasse Härkönen
Kuvat
SOK

Oletko mukana ringissä, joka tilaa kananmunia suoraan tuottajalta? Tai osallistuuko naapurisi luomuruoan kimppatilaukseen, joka tehdään lähitilalle? Suosituiksi nousseiden ruokapiirien taustalla on ajatus, että yhdessä saadaan laadukasta ruokaa edullisemmin.

Osuuskauppa ponnistaa samasta ideasta. Kun kuluttajat yhdistävät voimansa, kaikki hyötyvät paremmista tuotteista, laajemmista valikoimista ja edullisemmista hinnoista. Jostain syystä osuuskaupalla on silti monen silmissä pölyttynyt kummajaisen leima, vaikka sen toiminnassa ei ole mitään salamyhkäistä tai vanhanaikaista. Kuluttajan eduksi toimiva osuuskauppa on elävä osa 2010-luvun Suomea.

Oman elämänpiirin palvelut ovat ratkaisevan tärkeitä arjen sujumisessa. Löytyykö ruokakauppa riittävän läheltä, kuinka pitkä matka on suurempaan marketiin tai tavarataloon, entä missä on bensiiniasema tai lähin ravintola?

"Olemme läsnä melkein kaikkien suomalaisten arjessa. Ruokakauppa on eniten käytetty osuustoiminnallinen palvelumme", sanoo SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä.

S-ryhmän tavoitteena on tarjota palveluita ja etuja asiakasomistajille. Osuustoiminnan periaatteet ovatkin nykyään täsmälleen samat kuin yli sata vuotta sitten, kun ensimmäiset osuuskaupat perustettiin. Kun tavarat hankitaan yhdessä, ne saadaan kilpailukykyiseen hintaan, ja osuustoiminta mahdollistaa kaupan ja muiden palveluiden viemisen pienillekin paikkakunnille.

Suurissa kaupungeissa palveluita on tarjolla joka tapauksessa, mutta pienillä paikkakunnilla osuuskauppa on usein ainoa päivittäistavarakauppa. SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine huomauttaa, että yleensä ruokakauppa ja polttoainepiste ovat viimeiset palvelut, joita hiljenevillä seuduilla on jäljellä. Ilman osuustoimintaa niitäkään tuskin olisi.

"Ruokakauppa on luonteva kohtaamispaikka ihmisille. Lisäksi se on solmukohta, jonne muutkin palvelut, kuten posti ja apteekki, kerääntyvät. Sen vuoksi osuuskauppojen rooli palveluiden turvaajana on merkittävä pienillä paikkakunnilla", Laine sanoo.

Laineen mukaan kauppa on yhteiskunnan peili. Se, miten ympäröivällä yhteiskunnalla menee, heijastuu suoraan siihen, millainen kauppa sillä on.

"Pienillä paikkakunnilla olemme usein ainoa palveluntarjoaja, isoissa kaupungeissa roolimme on olla muiden kirittäjä ja kilpailun parantaja. Sekin tuo etuja asiakkaillemme."

"Kilpailu on hyödyllistä, erityisesti kuluttajan kannalta. Siinä mielessä esimerkiksi Lidlin tulo Suomeen vuonna 2002 oli hyvä asia. Toimiva kilpailu pitää myös osuustoiminnan virkeänä", Laine toteaa.

Asiakasomistajan ostoskorissa on keskimäärin 10 tuotetta kerrallaan. Verkkokauppaostosten kohdalla luku on nelinkertainen.

Palveluilla pitkä historia

Palveluiden tuottaminen on kuluttajaosuuskuntatoiminnan ydintä, arvioi osuustoimintaan perehtynyt Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen tutkija Shimelles Tenaw.

"S-ryhmän erityispiirre on palveluiden tuottaminen monelle eri sektorille. Siinä mielessä S-ryhmä on erikoisuus kansainvälisessä mittakaavassa", Tenaw sanoo.

Ruokakaupan lisäksi S-ryhmän ja sen jäsenliikkeiden osuustoimintaa on erityisesti käyttötavara-, polttoneste- ja liikennemyymäläkaupassa, hotelli- ja ravintolapalveluissa sekä uusimpana pankkipuolella. Lisäksi monella osuuskaupalla on täydentäviä omia palveluita sekä yhteistyökumppaneita. Asiakasomistajat nimensä mukaisesti omistavat osuustoiminnalliset kaupat ja liikkeet.

"Mielestäni S-ryhmä ja sen menestys on erinomainen esimerkki onnistuneesta osuustoiminnasta. Onnistumisen taustalla on se, että osuustoiminnan oikeita periaatteita on noudatettu koko ajan. Osuuskunnilla on ihmisten mielissä usein vanhanaikainen leima, vaikka osuustoiminta on tärkeä osa nykyaikaa."

Suomessa osuustoiminnalla on pitkät perinteet, jotka ulottuvat aikaan ennen itsenäistymistä. Se on Tenawin mielestä osaltaan tukenut S-ryhmän kasvua koko maan laajuiseksi kuluttajaosuuskunnaksi.

Entä jos S-ryhmää ei olisikaan? Miten se näkyisi palveluiden määrässä ja saatavuudessa? Tenawin mukaan tätä on vaikea arvioida tarkkaan. Pääjohtaja Taavi Heikkilän mielestä kotimaan palveluverkosto olisi ainakin paljon nykyistä suppeampi ilman S-ryhmää.

Voitot kiertävät takaisin

Osuustoiminnan palvelut voidaan turvata vain silloin, kun ne ovat kannattavia. Jokaisen osuuskaupan on seisottava omilla jaloillaan, jotta se voi todella tuottaa etuja asiakasomistajilleen.

"S-ryhmän arvot ovat asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, jatkuva kehittyminen ja tuloksellisuus. Tuloksellisuus on vain yksi arvo, mutta meidän pitää olla kannattavia, jotta voimme jatkuvasti kehittää toimintaa ja olla hyödyksi asiakasomistajille", Heikkilä sanoo.

"Osuustoiminnan tuottona saatu raha eli osuuskaupan tulos käytetään kokonaan palveluiden kehittämiseen ja niihin investoimiseen. Raha kiertää siis takaisin asiakkaiden hyödyksi eikä mene esimerkiksi sijoittajille, kuten pörssiyhtiöissä."

Vuosikymmenten saatossa S-ryhmä on kasvanut koko maan kattavaksi kaupparyhmäksi. Taavi Heikkilän mukaan se osoittaa, että hyvin järjestetylle osuustoiminnalle on kysyntää.

"Olemme jatkuvasti parantaneet palveluitamme ja olleet hintojen suhteen kilpailukykyisiä. Sen vuoksi asiakkaat ovat yhä useammin valinneet meidät", Heikkilä sanoo.

"Iso kokomme on hyvä asia asiakkaan kannalta. Kun koko kylä keskittää ostonsa yhteen paikkaan ja tavarat hankitaan yhdessä, ne saadaan edullisemmin ja tehokkaammin – se pätee edelleen", hän jatkaa.

Heikkilä myös huomauttaa, että elintarvikkeiden kauppa ei enää tunne maiden rajoja. Ruokatuotteet liikkuvat maasta toiseen ja yhteismarkkinat ovat laajat. Pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa vertailussa kotimainen S-ryhmä on edelleen melko pieni tekijä.

Osuustoiminnan tuottona saatu raha kiertää takaisin asiakkaiden hyödyksi eikä mene esimerkiksi sijoittajille.

Monta väylää käytössä

Viime vuosina yleinen taloustilanne on ollut hankala. Kun osalla suomalaisista ostovoima on pienentynyt, he ovat tulleet varovaisemmiksi hankintojen suhteen. Se näkyy heikentyneenä kysyntänä ja edullisempien tuotteiden valintana myös ruokakaupassa. Osuuskaupan haasteena on taloustilanteesta huolimatta parantaa palveluja.

Digitaaliset palvelut tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Heikkilän mielestä ne kannattaa ymmärtää paljon laajemmin kuin vain verkkokauppana.

"Sen lisäksi, että asiakkaamme ostavat verkosta erilaisia tuotteita, varaavat he netin kautta myös hotellihuoneita ja ravintolapöytiä. Myös S-Pankki toimii suureksi osaksi verkossa. Tarjoamme palveluita yhä useamman kanavan kautta", hän sanoo.

"Tulevaisuuden voittajaresepti on kivijalkamyymälän ja digipalveluiden yhdistelmä. Molempia tarvitaan."

Yksi iso asia on suomalaisten keskittyminen kasvukeskuksiin. Kun pikkupaikkakunnilla asukasluku laskee, se heijastuu kauppojen kannattavuuteen. Jossain vaiheessa asiakasmäärässä tulee raja vastaan, jolloin osuuskauppakaan ei enää ole kannattava.

Toiveiden kirjo kasvanut

Nykyajan kauppa on entistä enemmän pirstaloitunut moneen osaan. Asiakkaiden toiveet ovat yhä moninaisempia. Kehittyneen logistiikan ja tietotekniikan ansiosta ruokakaupassa olevien tuotteiden määrä on kasvanut huimasti. Osa kuluttajista suosii verkkokauppoja tai jopa tilaa ruokaa suoraan tuottajilta.

SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laineen mukaan suomalaisen kaupan tehokkuuden ansiosta yhä erilaisempia asiakasryhmiä voidaan palvella hyvin. Kun hankinnat ovat suuria ja kysyntä kootaan yhteen paikkaan, valikoimasta voidaan tehdä monipuolinen ja kattava. Se takaa, että lähes kaikille löytyy kaupasta toiveiden mukaisia tuotteita.

"Kuluttaja on kuningas. Kauppa ei voi opettaa kuluttajaa, vaan kuluttaja lopulta päättää, millainen kaupan pitää olla", Laine sanoo.

Yksi asiakasomistajakotitalous ostaa kuukaudessa keskimäärin noin 150 eri tuotetta. Jokaisen S-marketin valikoimissa on tuhansia tuotteita.

Asiakasomistajat kysyivät – SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä vastasi

Asiakasomistajataloudet käyvät ruokaostoksilla keskimäärin 3,2 kertaa viikossa. Lähes joka neljännellä ostoskerralla mukaan tarttuu terttu banaaneja.

Elokuussa 2014 Suomessa oli 437 S-marketia. Pohjoisin S-market sijaitsee Ivalossa ja eteläisin Hangossa.

Julkaistu: 20.11.2014
Muokattu: 15.5.2019
Jaa Somessa