Yhteinen pöytä -järjestön logistiikkakoordinaattori Esa Laitila ja palveluesimies Hanna Kuisma tutkivat saapunutta kuormaa.

Ruokahävikistä ruoka-avuksi – "Hullua, että syömäkelpoinen ruoka päätyy biojätteeksi"

Teksti:

Leena Lukkari

Kuvat:

Milka Alanen

Julkaistu: 26.11.2019

Muokattu: 31.8.2020

Suomessa on paljon koteja, joissa rahat eivät aina riitä ruokaan. Samaan aikaan syömäkelpoisia elintarvikkeita päätyy biojätteeseen. HOK-Elannon ruokahävikistä suuri osa menee ruoka-apuun. Jakelun hoitavat järjestöt ja vapaaehtoiset. Kolme HOK-Elannon ruokahävikkiä hyödyntävää järjestöä kertoo toiminnastaan.

Miljoona kiloa ruoka-apua

Yhteinen pöytä, Vantaa

Suuren terminaalin lattialla on pinoissa muovilaatikoita, joissa on elintarvikkeita: leipää, makaronia, keksejä, leikkeleitä, nugetteja, omenoita ja banaaneita.

Terminaali on ruokahävikin jakelukeskus Vantaalla. Toimintaa pyörittää Yhteinen pöytä -verkosto, joka on Vantaan kaupungin ja seurakuntayhtymän vakituista toimintaa.

"Ennen ruokahävikki meni Vantaalla pienille itsenäisille toimijoille. Nyt me olemme välissä palvelemassa 65:tä ruoka-apua jakavaa toimijaa", palveluesimies Hanna Kuisma kertoo.

Jakelukeskuksen kautta kulkee lähes miljoona kiloa ruoka-apua vuodessa. Viikoittain kuljetetaan useita rekkalastillisia lahjoituksia tukuista ja tehtaista. Päivittäin ruokahävikkiä noudetaan lähikaupoista Yhteisen pöydän kolmella pakettiautolla.

Ruokalahjoitukset tarkistetaan ja elintarvikkeet jaetaan järjestöjen, seurakuntien ja kaupungin eri toimipisteiden edelleen jaettavaksi.

Hävikkiterminaalin mallia on alettu soveltaa jo 12 alueella muualla Suomessa. Terminaali herättää paljon kiinnostusta myös kansainvälisesti.

"Meillä on vieraillut esimerkiksi EU:n komission virkamiehiä ja Namibian kehitysministeri. YK:ltakin on tulossa vierailijoita", Kuisma kertoo ylpeänä.

Mutta mitä Yhteisen pöydän työntekijät ajattelevat toiminnasta?

"On hullua, että toisaalla ihmisillä ei ole ruokaa ja toisaalla syömäkelpoinen ruoka päätyy biojätteeksi", ruokavaraston koordinaattori Esa Laitila sanoo.

"Minua kiinnostaa myös ilmastonäkökulma. Ihannetilanne olisi se, ettei hävikkiä syntyisi eikä kenelläkään olisi nälkä", projektikoordinaattori Anni Heinälä summaa.

Yhteisen pöydän tavoitteena ei ole ainoastaan ruoan jakaminen vaan ihmisten elämänlaadun parantaminen. Toiminta on ennen kaikkea ruokahävikin vähentämiseen tähtäävää yhdessä tekemistä.

"Yksi tarvitsee ensisijaisesti ruokaa, toinen sosiaalisia suhteita, kolmas merkityksellistä tekemistä, neljäs tukea elämänhallintaan. Me tarjoamme näitä kaikkia yhdessä verkostomme toimijoiden kanssa", Kuisma kertoo.

Tiesitkö? Ruokahävikkiä syntyy muulloinkin kuin silloin, kun tuotteen parasta ennen -päiväys on käsillä. Hävikiksi voi päätyä kuljetuksessa pudonnut ruokalaatikko, leipomon ylituotantotuote tai elintarvike, jonka pakkauksen pakkauskone on rypistänyt rumaksi. Myytäväksi kelpaamaton tuote voi olla elintarvikkeena täyttä priimaa.

Valmiina auttamaan 24/7

Hyvä arki, Espoo

Ulkona harmaassa syysilmassa seisoo parisataa ihmistä odottamassa. On yksinäisiä, pariskuntia ja ryhmiä. Muutamilla on lapset mukana, yhdellä koira.

Alkamassa on espoolaisen Hyvä arki -järjestön ruokajakelu. Melkein 30-vuotias yhdistys jakaa Espoossa ruokaa viitenä päivänä viikossa. Viikoittain ruokakassi jaetaan tuhannelle espoolaiselle. Vuosittain ruokaa jaetaan 450 000 kiloa.

Osa ruoka-avun asiakkaista käy myös ilmaisella aamupalalla, joka tarjoillaan järjestön tiloissa.

”Suurin osa meillä jaettavasta ruoka-avusta tulee Sellon ja Ison Omenan Prismoista. Se tavara on AAA-luokkaa”, toiminnanjohtaja Hannu Hätönen kiittelee.

Hyvä arki saa HOK-Elannolta ruoan lisäksi muutakin lahjoitettavaa.

”Tavaralahjat ovat tärkeitä. Kun yksinhuoltajaäiti saa meiltä alusvaatteet tai lapselleen farkut, hän voi käyttää säästyneet rahat johonkin, johon ei muuten olisi varaa.”

66-vuotias Hätönen on oikeastaan jo eläkkeellä, mutta hän ei malta olla auttamatta.

Kun hän tuli mukaan Hyvä arki -yhdistyksen toimintaan, ruokaa haettiin yhdestä kaupasta. Nyt lahjoittajia on jo 25.

”On oltava aina valmiina. Jos esimerkiksi jostain messuilta soitetaan pyhänä, että tulkaa hakemaan ylijääneet 150 sämpylää, me hyppäämme vaimon kanssa autoon ja haemme ne jaettaviksi.”

Erästä joulukorttia Hätönen ei unohda.

”Kortissa perhe kiitti meitä siitä, että autoimme heitä, kun molemmat vanhemmat jäivät työttömiksi. Puolen vuoden ajan he hakivat meiltä ruokaa päivittäin. Nyt he olivat saaneet työpaikat ja pärjäsivät omillaan.”

”Tuollaisten asioiden vuoksi me teemme tätä työtä”, Hätönen sanoo silmäkulmaansa pyyhkien.

Tänään jokainen ulkona odottanut yksinäinen, pariskunta ja perhe saa kassin täynnä ruokaa. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tulla jonottamaan. Järjestön edustajat menevät tarvittaessa ihmisen luo, jos mielenterveys tai fyysinen sairaus estää poistumasta kotoa.

Kaikkien yhteinen jääkaappi

Yhteisöjääkaappi, Helsinki

Suuressa huoneessa on kodikkaita pöytäryhmiä ja takaseinällä lasiovinen jääkaappi, jonka ylähyllyllä makaa kaksi hiukan nuukahtanutta korianteria ruukuissaan. Lähes tyhjänä ammottava jääkaappi voisi jonkun mielestä olla surullinen näky, mutta Heidi Uppa on tyytyväinen.

”Päivällä jääkaappi oli täynnä, mutta nyt on ilta, ja jääkaapin kuuluukin olla tyhjä. Me emme halua tuottaa hävikkiä”, Keru-yhteisöjääkaapin perustajajäsen Uppa sanoo.

Hän on syystäkin tyytyväinen: yhteisöjääkaapin biojätehävikki on vain 2 prosenttia. Toiminnalla halutaan vähentää hävikkiä tuomalla ihmiset yhteisen jääkaapin ääreen. Vapaaehtoiset hakevat ruokaa lähialueen kaupoista. Kuka tahansa saa ottaa yhteisöjääkaapista niitä elintarvikkeita, mitä tarvitsee.

Yhteisöjääkaappi toimii keskellä Helsinkiä Kulttuuritaloa vastapäätä sijaitsevassa Kalliolan Setlementtitalossa.

”Meiltä voivat hakea ruokaa kaikki tuloista tai taustasta riippumatta. Emme koe olevamme niinkään ruoka-apua jakava toimija, vaan tarkoituksemme on vähentää hävikkiä ja nostaa esiin ruokahävikin ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.”

Yhteisöjääkaappi haluaa muistuttaa, että jokaisella valinnalla on merkitystä. Kotitalouksille jaetaan vinkkejä hävikin vähentämiseksi ja järjestetään aiheeseen liittyviä työpajoja.

”Vaikka banaani on tummunut, se ei tarkoita, ettei sitä voisi syödä. Ylikypsä banaani sopii erinomaisesti leivontaan ja vaikkapa jäätelön tekemiseen”, Uppa vinkkaa.

Myös yksityishenkilöt voivat tuoda Yhteisö-jääkaappiin jaettavaksi esimerkiksi hedelmiä tai avaamattomia ruokapakkauksia.

”Kauppoja syytetään pahiksiksi, mutta monet elintarvikeliikkeet ovat viime vuosina parantaneet hävikkiin liittyviä prosessejaan merkittävästi. Sen sijaan kotitalouksien osuus kaikesta ruokahävikistä on edelleen suuri, noin 30 prosenttia.”

Runsaassa vuodessa järjestö on kerännyt riveihinsä yli 60 vapaaehtoista. Vuoden aikana se on jakanut 40 000 kiloa ruokaa, joka olisi muuten päätynyt hävikiksi.

Elanto kuuluu kaikilleYli 120 HOK-Elannon myymälää luovuttaa säännöllisesti hävikkiin kirjattuja elintarvikkeita vähävaraisille yli 80 toimijan kautta.
Tuotteiden parasta ennen -päivämäärä tai viimeinen käyttöpäivä ovat luovutushetkellä käsillä, mutta elintarvikkeet ovat täysin syömäkelpoisia aivan kuten ne ovat samalla hetkellä kotijääkaapissakin.
HOK-Elanto auttaa myös rahallisesti. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry on saanut HOK-Elannolta vuodesta 2005 lähtien yhteensä puoli miljoonaa euroa.
Lisäksi HOK-Elanto antaa tavaralahjoituksia esimerkiksi kodittomien joulujuhlaan sekä myöntää tukiavustuksia urheiluseuroille ja erilaisiin tapahtumiin.