Ihania valokuvia idylliseltä matkalta: kuvissa pariskunta kävelee kohti auringonlaskua käsi kädessä, ja kuvatekstissä kerrotaan, miten onnellista elämä onkaan.
Ja sitten, yhtäkkiä, ilmoitus erosta.
Esimerkiksi tällainen voi olla nykyajan kulissiliitto. Asiat ovat näyttäneet ulkopuolisille sokerilla kuorrutetuilta, mutta totuus on ollut toinen.
Ennen kulissiliitot saattoivat olla nykyistä tavallisempia.
”Jos mennään ajassa taaksepäin, varmaan moni maaseudun avioliitto olisi nykymittapuulla kulissiliitto. Esimerkiksi maanomistuksella oli suuri merkitys naimakaupoissa”, psykologi Hanna Markuksela huomauttaa.
Markuksela on perehtynyt parisuhteiden dynamiikkaan kirjassaan Parinvalinnan salaisuus (Tammi).
Tänä päivänä kulissiliittoon liittyy Markukselan mukaan ainakin kolme näkökulmaa.
Ensinnäkin se, että henkitoreista liittoa ylläpidetään saavutettujen etujen takia. Voi olla, että liitosta ei haluta lähteä vaikkapa eron myötä alentuvan elintason takia, hän kuvailee.
Toinen on se, että kulissiliittoihin liittyy performatiivisuus.
”Suhde halutaan näyttää ulkopuolisille erilaisena kuin se neljän seinän sisällä on. Asian voisi tiivistää niin, että kaunis ja edustava ulkopuolelta, mutta ontto sisältä.”
Performanssi voi olla esimerkiksi näyttämisen halua sen suhteen, että me olemme rikkaita tai menestyneitä ja meillä menee hyvin, Markuksela kuvailee.
”Tällöin ihminen ei kerro välttämättä edes parhaille ystävilleen, että parisuhteessa on ongelmia.”
Kolmas näkökulma onkin, että kulissiliitossa elävät eivät yleensä hae ongelmaansa apua.
Entisaikoina avioero oli suuri häpeä. Liittoja pidettiin pystyssä, vaikka kulissien takana saattoi olla paljon surua, kuten vaikka sivusuhteita tai vakavaa alkoholismia.
Mutta miksi kukaan jäisi 2020-luvulla ehdoin tahdoin huonoon parisuhteeseen?
Myös alun perin onnellinen suhde voi muuttua vuosien saatossa kulissiliitoksi, Markuksela muistuttaa.
”Parin tunneyhteys on voinut katketa tai sitä ei ole koskaan oikein ollutkaan. Myös yhteys itseen on voinut katketa, ja se taas edesauttaa sitä, että on jääty epätyydyttävään liittoon.”
Usein tilanteeseen voi liittyä myös niin sanottua välttelykäyttäytymistä.
”Silloin ei pystytä työstämään ja kohtaamaan omia tunteita, ja oma strategia tilanteeseen on välttelykäyttäytyminen. Se on suojamekanismi, ettei tarvitse kohdata esimerkiksi kovaa emotionaalista kipua”, Markuksela sanoo.
Joskus syynä voi olla myös perfektionismi ja suorituskeskeisyys. Silloin kyse ei ole niinkään näyttämisen halusta, vaan siitä, että elämän pitää olla täydellistä rakkaudessa, uralla ja muutenkin.
Erota ei voi, koska se ei kuulu hyvän elämän käsikirjoitukseen.
Sosiaalinen media tuo kulissiliittoihin ihan oman twistinsä. Kuka tahansa voi rakentaa oman performanssinsa someen.
”Siinä missä ennen on haluttu näyttää hyvältä suvun, naapuruston tai yhteistyökumppanien silmissä, nyt kuka tahansa voi rakentaa sosiaalisen mediaan mitä tahansa”, Markuksela tiivistää.
Toisaalta somevaikuttajat eivät ole velvollisia kertomaan yksityisasioita parisuhteestaan, Markuksela sanoo. Seuraajien on kuitenkin hyvä hahmottaa, että mikään ei välttämättä ole sosiaalisessa mediassa täysin totta.
”Itse muistan aikanaan katselleeni somessa pariskuntaa, joka oli jotenkin niin länsimaisten ihanteiden mukainen ja onnellisen oloinen vihersmoothieineen. Kun sitten myöhemmin menin katsomaan heidän sivuaan, mies oli vaikeasti velkaantunut, syytettynä vakavasta rikoksesta ja pari eronnut”, Markuksela kuvailee.
Sekin kannattaa muistaa, että edelleen jokin pari voi yhteisellä päätöksellä rakentaa kulissiliiton. Molemmat voivat jollain tavalla hyötyä tilanteesta, Markuksela sanoo.
”Syitä voi olla monia. Syynä voi olla vaikkapa maahanmuutto, uran edistäminen tai ympäristön painostus tietynlaiseen elämään.”
Hyvän parisuhteen kriteerit ovat eri pareille myös erilaisia. Esimerkiksi syvä kumppanuussuhde, joka ei kuki romantiikkaa, ei kuitenkaan ole kulissiliitto, Markuksela sanoo.
”Oman näkemykseni mukaan kulissiliittoon liittyy nimenomaan jonkinlainen onttous.”
Seksin puutekaan ei ole ongelma, jos pari viihtyy yhdessä eikä kaipaa liittoonsa seksiä. Ylipäätään seksin merkitystä hyvän parisuhteen merkkinä pitäisi Markukselan mielestä hieman kyseenalaistaa.
”Kulissiliitoissa voi olla myös kulissiseksiä. Silloin seksiä ei harrasteta itseä kuunnellen, vaan ulkopuolelta omaksuttujen ihanteiden mukaan. Seksin nähdään kuuluvan hyvän suhteen performanssiin”, hän miettii.
Mistä sitten voi tietää, elääkö itse kulissiliitossa?
Joskus yhteys kumppaniin voi kadota vaikkapa elämäntilanteen vuoksi. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita kulissiliittoa, Markuksela sanoo.
”Jotta katkenneesta yhteydestä tulee vuosien saatossa kulissiliitto, mukana täytyy olla näyttämisen halua ulospäin. Sekin on olennaista, että suhteen ongelmista ei keskustella, haeta niihin apua tai ehkä edes myönnetä niitä”, Markuksela ajattelee.
Jokaisen on itse määriteltävä, kuinka kauan jaksaa kulissien kannattelua suhteessa, jossa on aikaisemmin vaikka mennytkin hyvin, hän miettii. Jos kuitenkin alkaa epäillä itse elävänsä kulissiliitossa, Markuksela neuvoo hakemaan ensin keskusteluapua itselleen.
”Ihanteellista olisi totta kai ottaa joku viikonloppu keskustelulle kumppanin kanssa, mutta jos se tuntuu mahdottomalta, keskusteluapua voi hakea ensin itselle. Sen jälkeen voi saada voimaa pyytää myös puolisoa keskusteluun mukaan.”
Tilaa Yhteishyvän uutiskirje, niin saat ajankohtaiset reseptit ja arkea helpottavat vinkit suoraan sähköpostiisi.