Ärsyttääkö oma puoliso? Et ole ainoa, joka tällä hetkellä kokee niin

Taas se on jättänyt keittiön kaappien ovet auki. Ja miksi vaatteita ei ole laitettu kaappiin? Eikö se ymmärrä, että puurolautanen pitää huuhdella heti tai muuten kaurahiutaleet pinttyvät kiinni lautaseen?

Yksi jos toinenkin saa itsensä joskus kiinni siitä, että kumppani ärsyttää. Erityisesti pitkän loman päätteeksi ärtymys voi olla huipussaan. Suomessa haetaankin avioeroja erityisesti kesä- ja joululoman jälkeen.

Väestöliiton johtavalle asiantuntijalle, psykoterapeutti Heli Vaaraselle on tuttua, että lomat ovat parisuhteille herkkää aikaa. Miksi juuri lomat voivat nostaa ärsytyksen kumppania kohtaan pintaan?

Yksi syy voi yksinkertaisesti olla, että kumppanin löhöily ärsyttää.

”Usein lomia edeltää stressivaihe ja siitä melko suoraan siirrytään lepovaiheeseen. Lepäävä ihminen voi kuitenkin pistää silmään. Meillä on edelleen usein agraarikulttuuriin perustuva ajatus, että koko ajan pitää tehdä jotain”, Vaaranen pohtii.

Isompi syy voi olla, että loma-aikoihin kohdistuu usein suuria odotuksia – ja ne voivat olla puolisoilla tyystin erilaisia. Toinen haluaisi olla menossa koko ajan ja toinen levätä kotona.

Arkena on myös helppo keskittyä töihin ja muihin asioihin. Pinnan alla kytevät syvemmät ongelmat saattavat siksi tulla lomalla näkyviksi.

”Lomahan on arkeen verrattuna aika luonnoton tilanne. Ollaan päiväkausia yhdessä, ehkä jopa sisätiloissa”, Vaaranen tiivistää.

Kismittääkö tiskivuori vai jokin muu?

Myös Parisuhdekeskus Katajassa tiedetään, että lomien jälkeen pinna voi olla kireällä kumppania kohtaan.

Jos oma kumppani ärsyttää kovin paljon, paripsykoterapeutti Riina Nissinen kannustaisi miettimään syitä ärtymyksen takana.

Usein ärtymys kumppania kohtaan voi kertoa siitä, ettemme osaa kertoa tarpeistamme.

”Jos esimerkiksi tiskialtaaseen jääneet tiskit ärsyttävät kovasti, on hyvä miettiä, mikä minua oikeastaan ärsyttää. Tuntuuko siltä, että kotityöt jakautuvat epäreilusti? Tai että en tule suhteessa arvostetuksi?”

Näennäisesti pienet ärsyttävät asiat kertovat usein siis isommista asioista. Voi olla kyse esimerkiksi siitä, ettei koe tulevansa nähdyksi suhteessa, Nissinen kertoo.

”Kun pääsee selville, mikä tarve minulla ei täyty, asiasta kannattaa puhua kumppanille rakentavasti. Ärsyyntyneinä viestimme usein huonosti”, Nissinen sanoo.

Ärtymyksestään kertovan puolison viestintä voi olla hyökkäävää. Se taas saa kumppanin puolustuskannalle.

Ärsytyksestä kannattaa syyttelylyn sijaan kertoa mieluummin esimerkiksi näin: ”Kun huomaan, että pyykit on jätetty koneeseen, minulle tulee tunne, ettei minun panostani arvosteta.”

Syy ärsytykseen löytyykin peilistä

Jos eteisen lattialle jääneet kengät saavat lähes raivon valtaan, syy ei välttämättä ole aina puolison. Kun ärtymys nostaa päätään, Nissinen kannustaa miettimään myös omaa vointia.

”Itseltä kannattaa kysyä ihan peruskysymyksiä: Olenko syönyt? Olenko nukkunut?”

Unenpuute ja alhainen verensokeri nostavat helposti kierroksia, ja väärässä kohdassa makaavat kengät voivat siksi tuntua hetkellisesti maailmanlopulta.

”Kannattaa miettiä myös, onko viime aikoina saanut tarpeeksi omaa aikaa tai muita asioita, joita parisuhteessa kaipaa?” Nissinen sanoo.

Heli Vaaranen on samoilla linjoilla. Jos kumppanin huomaa ärsyttävän aivan erityisen paljon, tilanne kannattaa keskeyttää tekemällä jotain muuta. Voi lähteä esimerkiksi ulkoilemaan.

”Joskus kannattaa miettiä myös, voivatko kumppanissa ärsyttävät piirteet kertoa jostakin sellaisesta asiasta, joka ärsyttää itsessä”, Vaaranen sanoo.

Kun kumppani löhöää sohvalla tekemättä mitään, ärsyttääkö pikemminkin oma tekemättömyys? Tällainen peilaaminen on Vaarasen mukaan melko tyypillistä.

Suunnitelmallisuus auttaa monia pareja

Varsinkin sanoittamattomat odotukset voivat lisätä ärsytystä kumppania kohtaan, parisuhdeterapiaa tekevä Vaaranen on huomannut. Tätä voisi vähentää suunnitelmallisuudella.

Onko parisuhteessa selvästi sovittu, miten kummankin puolison toiveet otetaan huomioon?

”Ärtynyt puoliso voi olla jatkuvasti odotuskannalla. Mitä nyt tehdään? Milloin oikein lähdemme kauppaan? Toinen puolestaan ei tiedä, mitä häneltä edes odotetaan”, Vaaranen kuvailee.

Siksi puhuminen ja asioiden sanoittaminen ovat tärkeitä asioita, jos kumppania kohtaan koettua ärtymystä haluaa vähentää.

”Koko ajan ei tarvitse olla kalenteri kädessä sopimassa menoista. Kokemukseni mukaan olisi kuitenkin hyväksi, jos puolisot tietäisivät paremmin, mitä vaikkapa viikonloppuna tapahtuu.”

Toinen voi esimerkiksi kertoa, että haluaa lauantaina nukkua pitkään. Kun kumppani tietää tämän, hän voi tehdä ajoissa suunnitelmia ilman puolisoa – eikä puolison nukkumisesta tarvitsekaan ärtyä.

Ulkopuolinen apu on joskus tarpeen

Sekin on tärkeää muistaa, että ärtymys on vain yksi tunne muiden joukossa, Riina Nissinen muistuttaa.

Joskus on ihan hyväksyttävää olla ärtynyt. Hyväksi silti olisi, jos ärtymyksen osaa kohdata rakentavasti, malttaa pohtia syitä taustalla eikä ryhdy haastamaan riitaa.

”Jos puoliso kuitenkin ärsyttää koko ajan, tilanne on tietysti kuormittava. Varsinkin jos ärtymyksestä seuraa vain ristiriitatilanteita, suosittelen avun hakemista”, Nissinen sanoo.

Hankalien kehien purkaminen voi olla työlästä. Silloin esimerkiksi pariterapiasta voi olla apua. Siellä voi saada lisää työkaluja muun muassa siihen, miten voi toimia ja viestiä rakentavasti, kun ärtymys nostaa päätään.