Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Maija Suokas

Maija Suokas aloitti HOK-Elannon työ- ja organisaatio-psykologina viime lokakuussa.

Työpsykologi: "Anna aivoille paussi älylaitteista – pienellä testillä saat helposti selville, oletko ylikuormittunut"

Teksti:
Leena Lukkari
Kuvat:
Tuomas Kolehmainen
Julkaistu: 22.4.2022
Muokattu: 22.4.2022
Mielen hyvinvointi on yksi aikamme työelämän suurista haasteista. Työ- ja organisaatiopsykologi Maija Suokas antaa pari esimerkkiä, joilla voi testata, käykö itse ylikierroksilla.

Kukapa ei olisi joskus ajatellut, että mieluummin vetäisi peiton korviin ja jatkaisi unia kuin lähtisi töihin. Maanantaisin sosiaalinen media täyttyy jättikahvikuppi-meemeistä, joilla halutaan kollektiivisesti purkaa kurjaa oloa. Huvittavien kuvien takana on vakava asia: työntekijöiden mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot lisääntyvät jatkuvasti.

Mikä meitä oikein ahdistaa, HOK-Elannon työ- ja organisaatiopsykologi Maija Suokas?

”Yksi syy voi olla aivojen ylikuormittuminen”, aiemmin työterveyspsykologina ja kuntoutuspsykologina työskennellyt Suokas sanoo.

Hän uskoo, että aivojamme kuormittaa jatkuvan oppimisen vaatimus, jota ruokkii kiihkeä teknologinen kehitys. Kuormitusta lisää se, ettei uuden oppimiselle varata aikaa, vaan oletetaan, että työntekijät omaksuvat asioita automaattisesti. Lisää painetta aiheuttaa työtehtävien pirstaleisuus.

”Teemme jatkuvasti montaa eri asiaa yhtä aikaa, ja informaatiota tulvii useista viestikanavista. Vaatii kovaa oman työn johtamista, että hommat pysyvät hallinnassa.”

Aivot tarvitsevat ärsykelepoa

Usein ylikuormitus jatkuu vapaa-ajalla.

”Voi olla, että aivomme eivät saa lepoa missään kohtaa”, Suokas arvioi.

Suurin osa meistä nukkuu sentään yöt, jolloin aivot saavat tauon, mutta osalla ylikuormitus häiritsee myös unta.

”Emme osaa rauhoittua edes silloin, kun meillä olisi siihen tilaisuus. Olo voi olla epämääräisen ahdistunut ja levoton. Päässä pyörivät miljoonat asiat ja kehokin tuntuu ylivireältä, niin että on vaikeaa asettua ja rentoutua.”

Kun ylikuormitusta jatkuu tarpeeksi pitkään eikä palautumista tapahdu, ihmisen mieli voi sairastua.

”Olisikin tärkeää, että huomaisimme ylikuormituksen ajoissa”, Suokas muistuttaa.

Hän antaa pari esimerkkiä, joilla voi testata, käykö itse ylikierroksilla. Ylikuormitus näkyy usein keskittymisvaikeutena.

”Kokeile laittaa illalla kännykkä laatikkoon pariksi tunniksi ja tunnustele, aiheuttaako tilanne levottomuutta ja tarvetta ottaa puhelin esille. Pystytkö olemaan ilman ylimääräisiä virikkeitä? Töissä voit kokeilla, pystytkö tekemään keskittymistä vaativaa vähän tylsää hommaa vaikkapa tunnin ilman että kurkkaat välissä kertaakaan kännykkää tai meilejä.”

”Voi olla, että aivomme eivät saa lepoa missään kohtaa.”

Jos koe tuottaa hankaluuksia, kannattaa miettiä, miten päiviin saisi enemmän tilaa palautumiselle.

”Fyysinen lepo ei riitä. Aivot tarvitsevat ärsykelepoa”, Suokas painottaa.

Hän kehottaa etsimään vapaa-aikaan mukavaa tekemistä, jolloin älylaitteiden käyttö ei onnistu. Hyviä lajeja ovat esimerkiksi hiihto, pyöräily, neulominen tai kalastus, joissa kädet on sidottu muuhun tekemiseen.

Puhukaa odotuksista

Työyhteisössä olisi tärkeää käydä keskustelua siitä, mitä työntekijöiltä oikeastaan odotetaan. Onko vaikkapa sähköpostiin vastattava heti, vaikka toinen työ olisi kesken vai voiko vastaamisen jättää myöhemmäksi? Voisiko työntekijällä olla enemmän valtaa jäsentää itse työtään?

Mieltämme voivat kuormittaa myös puutteelliset vuorovaikutustaidot.

”Työyhteisö koostuu aina ihmisistä, ja siksi vuorovaikutustaidot ovat erityisen tärkeä osa työhyvinvointia”, Suokas muistuttaa.

Hienoa on se, että voimme kaikki tulla niissä paremmiksi. Voimme oppia ottamaan erilaiset ihmistyypit paremmin huomioon ja hiomaan oman persoonamme terävimpiä kulmia. Meistä voi tulla parempia säätelemään stressiä sekä antamaan että vastaanottamaan palautetta.

Tarvitaan myös mielekkyyden kokemuksia eli tunnetta, ettei oma tekeminen ole yhdentekevää.

”Mielekkyyden kokemus tulee siitä, että oivaltaa työnsä merkityksen osana jotain suurempaa kokonaisuutta”, Suokas muistuttaa. Kaupan hyllyt eivät täyty ilman ihmisiä, eivätkä ruoka-annokset valmistu ja ilmesty ravintolassa eteemme tyhjästä.

”Tärkeintä on, että työyhteisössä kaikki tietäisivät, että mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista saa ja pitää puhua.”

Talon oma psykologi tulee henkilöstölle tutuksi

Maija Suokas aloitti HOK-Elannon työ- ja organisaatio-psykologina lokakuun puolivälissä. Hänen palkkaamisensa on yksi tapa, jolla HOK-Elanto haluaa työnantajana vastata mielen hyvinvoinnin haasteisiin.

”Olemme ylpeitä tästä ja uskomme, että tämä on tulevaisuutta”, henkilöstöjohtajaMaria Hekkala sanoo.

Työntekijöiden fyysisestä hyvinvoinnista on totuttu puhumaan jo pitkään, ja ergonomian eteen tehdään koko ajan konkreettisia toimenpiteitä.

”Emme tietenkään lopeta sen työn tekemistä, mutta haluamme kiinnittää huomiota myös mielen hyvinvointiin. Haluamme rakentaa luottamuksen ilmapiiriä, jossa myös mielen hyvinvoinnin haasteista voidaan puhua avoimesti.”

Mitä työ- ja organisaatio-psykologi sitten tekee?

”Hänen tehtävänsä on katsoa kokonaisuutta, organisaatiota ja sen työyhteisöjä. Omasta psykologista tulee henkilöstölle tuttu, ja hän oppii tuntemaan organisaation. Siitä uskotaan olevan paljon hyötyä.”

Kuten tähänkin asti, työntekijöillä on mahdollisuus tavata tarvittaessa työpsykologia ja päästä lyhytpsykoterapiaan työterveyshuollon kautta, mutta nyt paukkuja halutaan laittaa myös mielen hyvinvoinnin ennaltaehkäisevään työhön.

”Organisaatiopsykologi ei voi antaa yksilökohtaista apua. Se olisi yli 6000 työntekijän organisaatiossa mahdotonta. Sen sijaan organisaatiopsykologi kouluttaa esihenkilöitä erilaisista mielen hyvinvoinnin teemoista.”

Teemoja voivat olla vaikkapa työelämän tunnetaidot, oma jaksaminen, palautekulttuuri tai pitkittyneen epävarmuuden sietäminen.

Koulutuksissa hyödynnetään vertaistuen voimaa. Esihenkilöiden kautta uuden avoimen kulttuurin uskotaan tavoittavan kaikki työntekijät. Myös koko henkilökunnalle suunnattuja mielen hyvinvoinnin tapahtumia on tarkoitus järjestää.

MIELI Suomen Mielenterveys ry myönsi keväällä 2022 HOK-Elannolle Hyvän mielen työpaikka® -tunnustuksen osoituksena sitoutumisesta henkilöstön mielenterveyden edistämiseen.

Lisää aiheesta