Oletko mukana ringissä, joka tilaa kananmunia suoraan tuottajalta? Tai osallistuuko naapurisi luomuruoan kimppatilaukseen, joka tehdään lähitilalle? Suosituiksi nousseiden ruokapiirien taustalla on ajatus, että yhdessä saadaan laadukasta ruokaa edullisemmin.
Osuuskauppa ponnistaa samasta ideasta. Kun kuluttajat yhdistävät voimansa, kaikki hyötyvät paremmista tuotteista, laajemmista valikoimista ja edullisemmista hinnoista. Jostain syystä osuuskaupalla on silti monen silmissä pölyttynyt kummajaisen leima, vaikka sen toiminnassa ei ole mitään salamyhkäistä tai vanhanaikaista. Kuluttajan eduksi toimiva osuuskauppa on elävä osa 2010-luvun Suomea.
Oman elämänpiirin palvelut ovat ratkaisevan tärkeitä arjen sujumisessa. Löytyykö ruokakauppa riittävän läheltä, kuinka pitkä matka on suurempaan marketiin tai tavarataloon, entä missä on bensiiniasema tai lähin ravintola?
"Olemme läsnä melkein kaikkien suomalaisten arjessa. Ruokakauppa on eniten käytetty osuustoiminnallinen palvelumme", sanoo SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä.
S-ryhmän tavoitteena on tarjota palveluita ja etuja asiakasomistajille. Osuustoiminnan periaatteet ovatkin nykyään täsmälleen samat kuin yli sata vuotta sitten, kun ensimmäiset osuuskaupat perustettiin. Kun tavarat hankitaan yhdessä, ne saadaan kilpailukykyiseen hintaan, ja osuustoiminta mahdollistaa kaupan ja muiden palveluiden viemisen pienillekin paikkakunnille.
Suurissa kaupungeissa palveluita on tarjolla joka tapauksessa, mutta pienillä paikkakunnilla osuuskauppa on usein ainoa päivittäistavarakauppa. SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine huomauttaa, että yleensä ruokakauppa ja polttoainepiste ovat viimeiset palvelut, joita hiljenevillä seuduilla on jäljellä. Ilman osuustoimintaa niitäkään tuskin olisi.
"Ruokakauppa on luonteva kohtaamispaikka ihmisille. Lisäksi se on solmukohta, jonne muutkin palvelut, kuten posti ja apteekki, kerääntyvät. Sen vuoksi osuuskauppojen rooli palveluiden turvaajana on merkittävä pienillä paikkakunnilla", Laine sanoo.
Laineen mukaan kauppa on yhteiskunnan peili. Se, miten ympäröivällä yhteiskunnalla menee, heijastuu suoraan siihen, millainen kauppa sillä on.
"Pienillä paikkakunnilla olemme usein ainoa palveluntarjoaja, isoissa kaupungeissa roolimme on olla muiden kirittäjä ja kilpailun parantaja. Sekin tuo etuja asiakkaillemme."
"Kilpailu on hyödyllistä, erityisesti kuluttajan kannalta. Siinä mielessä esimerkiksi Lidlin tulo Suomeen vuonna 2002 oli hyvä asia. Toimiva kilpailu pitää myös osuustoiminnan virkeänä", Laine toteaa.
Asiakasomistajan ostoskorissa on keskimäärin 10 tuotetta kerrallaan. Verkkokauppaostosten kohdalla luku on nelinkertainen.