Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on lähtenyt taistoon oman maakunnan puolesta | Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Juha Kivelä

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on lähtenyt taistoon oman maakunnan puolesta

Teksti:
Riitta Ryynänen
Kuvat:
Akseli Muraja
Julkaistu: 29.1.2020
Muokattu: 29.1.2020
Yli puolet suomalaisista asuu alueilla, joilta väki vähenee. Osuuskaupalla voi olla iso rooli hyvinvoinnin säilyttämisessä.

Tuhannelle nuorelle työpaikka

Anu Puusan mielestä ihmiset eivät tiedä tarpeeksi hyvin, mitä osuustoiminta pohjimmiltaan tarkoittaa. Juha Kivelä kertookin, että PKO on pyrkinyt lisäämään pohjoiskarjalaisten tietoisuutta osuustoiminnan periaatteista käytännön tekojen kautta.

”Myös yhteiskuntavastuuta toteutamme konkreettisesti. Tuemme paikallista urheilua ja kulttuuria lähes miljoonalla eurolla. Viime kesänä palkkasimme myös ennätysmäiset tuhat nuorta töihin. Monet heistä olivat erityistä tukea vaativia sekä vähävaraisten perheiden nuoria”, Kivelä kertoo.

Puusa ja Kivelä miettivät kerran lounaspöydässä, mitä heille itselleen opiskeluaikoina osuustoiminnasta opetettiin, eikä kumpikaan muistanut kuulleensa siitä mitään. Tästä syntyi idea osuustoimintakurssin lisäämisestä yliopiston opetusohjelmaan. Puusa suunnitteli kurssin ja toteutti sen ensimmäisen kerran kauppatieteiden laitoksella vuonna 2012.

”Kurssi on vapaaehtoinen ja todella suosittu.”

Pohjois-Karjalan Osuuskaupalla on 14 kunnan alueella lähes 130 toimipistettä. Markettien, hotellien, terveysaseman ja liikuntahallin lisäksi on ravintoloita, kampaamoja ja hautauspalvelu. Kivelä tietää, että joitakuita näin monet lonkerot saattavat ärsyttää.

”Koemme itsemme yksityisen puolen kirittäjäksi, eikä meillä ole mitään halua sammuttaa kenenkään muun liekkiä. Istumme alueen kovimpien kaupallisten toimijoiden ja yrittäjäjärjestön kanssa samoissa pöydissä ja mietimme maakunnallisia asioita yhdessä.”

Palvelujen säilyttäminen tärkeää

Anu Puusa sanoo, että vaikka osuustoiminnankin täytyy tehdä voittoa, ei voittoa kuitenkaan maksimoida. Syytettäessä osuuskauppaa johtavasta markkina-asemasta tulisi muistaa katsoa asiaa myös toisesta ja usein unohtuvasta vinkkelistä:

”Jos osuustoiminta pääsee määräävään asemaan, se voi jopa laskea hintoja, kun taas muut eli sijoittajapohjaiset yritykset nostavat niitä. Usein osuuskauppa on monipoliasemassa ainoa toimija harvaanasutuilla seuduilla, koska sijoittajaomisteiset yritykset ovat vetäytyneet markkinoilta väkimäärän vähyyden ja pääoman tuotto-odotusten heikkenemisen takia. Koska osuuskunnan ei tarvitse maksimoida voittoa, se voi toimia tällaisilla alueilla pidempään tarjoten ihmisille palveluita lähellä heitä”, Puusa toteaa.

Hän muistuttaa, että osuustoiminnan arvomaailmalla on yhteys hyvinvointiyhteiskuntaan ja demokratiaan laajemminkin.

”Suomalaiset eivät tule ajatelleeksi, että vuonna 1899 perustetussa osuustoimintaliike Pellervossa miehillä ja naisilla oli yhtäläinen äänioikeus jo ennen kuin se tuli valtakunnalliseksi käytännöksi.”

Pohjois-Karjalassa osuuskauppa on suurin yksityisen puolen työllistäjä yli 1400 työntekijällään.

"Kaikkea ei tarvitse viedä kasvukeskuksiin.”

”Raha ei ole osuustoiminnassa ajuri vaan väline, joka mahdollistaa esimerkiksi sen, että laadukkaita elintarvikkeita on kaikkien saatavilla. Ihmiset voivat elää ja tehdä työtä myös niillä seuduilla, joilla ovat syntyneet. Kaikkea ei tarvitse viedä kasvukeskuksiin”, Puusa sanoo.

Lue lisää tarinoita Pohjois-Karjalasta

Lisää aiheesta