On ennustettu, että Suomessa väestö kasvaa tulevaisuudessa vain muutamissa isoissa kaupungeissa, muualta väki vähenee poismuuton ja syntyvyyden laskun myötä. Voisiko osuustoiminta ottaa näkyvämpää roolia maakuntien elinvoimaisuuden säilyttämisessä?
Satavuotias Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on lähtenyt tähän taistoon. Se haluaa edistää maakunnan hyvinvointia käytännön tekojen kautta.
”Kuka sammuttaa viimeiseksi valot?” kysytään usein maaseutujen kehityksestä puhuttaessa. Pohjois-Karjalassa valoja ei olla sammuttamassa, vaan niitä on sytytetty aivan uusiinkin paikkoihin. Näin on käynyt esimerkiksi Lieksassa, jonne rakennettiin uusi liikuntahalli osuuskaupan voimin.
Viime vuonna puhutuimpia asioita Pohjois-Karjalassakin oli Tilastokeskuksen julkistama väestöennuste. Sen mukaan Pohjois-Karjalan väkiluku laskisi reilulla 700 hengellä vuosittain.
Väki vähenee Pohjois-Karjalassa 700 hengellä vuosittain.
”Alueemme on haasteellinen. Jo pelkkä paikallaan pysyminen vaatii paljon”, kiteyttää vuodesta 2007 PKO:n toimitusjohtajana ollut Juha Kivelä.
Viime vuonna PKO lahjoitti 100-vuotisjuhlansa kunniaksi kaikille maakunnassa syntyneille noin tuhannelle vauvalle Suomessa valmistetun luomupuuvillaisen potkupuvun. Kampanjaan latautui kosolti symboliikkaa. Kivelän mukaan osuuskauppa haluaa olla mukana ihmisten arjessa ja juhlassa. Teko korosti myös yhteisöllisyyttä. Vanhemmat lähettivät kaikkiaan satakunta kuvaa potkupukuisista vauvoistaan osuuskaupan somekanavissa julkaistaviksi.
Inhimillinen arvopohja erottuu
Itä-Suomen yliopiston professori Anu Puusa sanoo, että PKO:sta kelpaa muidenkin ottaa mallia.
”Enkä puhu pelkästään uusista liiketoiminnoista. Täällä on aidosti otettu huomioon osuustoiminnan juuret ja mietitty, miksi jotain tehdään ja millä on kysyntää juuri tällä alueella.”
Puusa toimii Itä-Suomen yliopistossa aineettoman pääoman professorina ja tuntee osuustoiminnan perinpohjaisesti niin kuluttajana, tutkijana, opettajana kuin PKO:n hallituksen jäsenenäkin. Hänestä osuustoiminnan yleinen aatepohja jäi liian pitkäksi aikaa varjoon.
”Monet osuuskunnista olivat 1980-luvulle tultaessa erittäin huonossa taloudellisessa kunnossa, ja sen takia tehtiin ryhtiliike. Tehtiin kovia saneerauksia, S-ryhmä pelastui ja on nyt kannattava.”
2000-luvulla osuustoiminnan aate on Puusan mielestä korostunut aivan uudella tavalla.
”Osuustoiminnalla on aidosti ihmistä arvostava, perusinhimillinen arvopohja, joka kestää tarkastelun. Osuuskauppa on asiakkaidensa sataprosenttisesti omistama ja tasa-arvoinen.”
”Osuustoiminnalla on aidosti ihmistä arvostava, perusinhimillinen arvopohja, joka kestää tarkastelun."
Pohjois-Karjala on toimitusjohtaja Juha Kivelälle rakas paitsi asuinpaikkana myös viran puolesta. Kymmenen vuotta sitten osuuskaupan väki alkoi miettiä syvällisemmin, mitä osuustoiminta juuri tälle alueelle merkitsee. Osuuskaupalla on Pohjois-Karjalassa kaikkiaan yli 97 000 jäsentä, mikä on väkilukuun suhteutettuna korkein osuus Suomessa.
”Kirjasimme vähän kädet täristen missioksemme maakunnan elinvoimaisuuden edistämisen. Pelkäsimme, että se voi viedä fokuksen liiketoiminnasta ja sitä kautta tuhkatkin pesästä. Mutta niin ei käynyt. Totuus on, että me yrityksenä voimme juuri niin hyvin tai huonosti kuin maakunta ja sen ihmiset voivat”, Kivelä kertoo.
