Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on lähtenyt taistoon oman maakunnan puolesta | Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Juha Kivelä

”Haluamme edistää maakunnan hyvinvointia käytännön tekojen kautta”, sanoo Juha Kivelä.

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on lähtenyt taistoon oman maakunnan puolesta

Teksti:
Riitta Ryynänen
Kuvat:
Akseli Muraja
Julkaistu: 29.1.2020
Muokattu: 31.8.2020
Yli puolet suomalaisista asuu alueilla, joilta väki vähenee. Osuuskaupalla voi olla iso rooli hyvinvoinnin säilyttämisessä.

On ennustettu, että Suomessa väestö kasvaa tulevaisuudessa vain muutamissa isoissa kaupungeissa, muualta väki vähenee poismuuton ja syntyvyyden laskun myötä. Voisiko osuustoiminta ottaa näkyvämpää roolia maakuntien elinvoimaisuuden säilyttämisessä?

Satavuotias Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on lähtenyt tähän taistoon. Se haluaa edistää maakunnan hyvinvointia käytännön tekojen kautta.

”Kuka sammuttaa viimeiseksi valot?” kysytään usein maaseutujen kehityksestä puhuttaessa. Pohjois-Karjalassa valoja ei olla sammuttamassa, vaan niitä on sytytetty aivan uusiinkin paikkoihin. Näin on käynyt esimerkiksi Lieksassa, jonne rakennettiin uusi liikuntahalli osuuskaupan voimin.

Viime vuonna puhutuimpia asioita Pohjois-Karjalassakin oli Tilastokeskuksen julkistama väestöennuste. Sen mukaan Pohjois-Karjalan väkiluku laskisi reilulla 700 hengellä vuosittain.

Väki vähenee Pohjois-Karjalassa 700 hengellä vuosittain.

”Alueemme on haasteellinen. Jo pelkkä paikallaan pysyminen vaatii paljon”, kiteyttää vuodesta 2007 PKO:n toimitusjohtajana ollut Juha Kivelä.

Viime vuonna PKO lahjoitti 100-vuotisjuhlansa kunniaksi kaikille maakunnassa syntyneille noin tuhannelle vauvalle Suomessa valmistetun luomupuuvillaisen potkupuvun. Kampanjaan latautui kosolti symboliikkaa. Kivelän mukaan osuuskauppa haluaa olla mukana ihmisten arjessa ja juhlassa. Teko korosti myös yhteisöllisyyttä. Vanhemmat lähettivät kaikkiaan satakunta kuvaa potkupukuisista vauvoistaan osuuskaupan somekanavissa julkaistaviksi.

Inhimillinen arvopohja erottuu

Itä-Suomen yliopiston professori Anu Puusa sanoo, että PKO:sta kelpaa muidenkin ottaa mallia.

”Enkä puhu pelkästään uusista liiketoiminnoista. Täällä on aidosti otettu huomioon osuustoiminnan juuret ja mietitty, miksi jotain tehdään ja millä on kysyntää juuri tällä alueella.”

Puusa toimii Itä-Suomen yliopistossa aineettoman pääoman professorina ja tuntee osuustoiminnan perinpohjaisesti niin kuluttajana, tutkijana, opettajana kuin PKO:n hallituksen jäsenenäkin. Hänestä osuustoiminnan yleinen aatepohja jäi liian pitkäksi aikaa varjoon.

”Monet osuuskunnista olivat 1980-luvulle tultaessa erittäin huonossa taloudellisessa kunnossa, ja sen takia tehtiin ryhtiliike. Tehtiin kovia saneerauksia, S-ryhmä pelastui ja on nyt kannattava.”

2000-luvulla osuustoiminnan aate on Puusan mielestä korostunut aivan uudella tavalla.

”Osuustoiminnalla on aidosti ihmistä arvostava, perusinhimillinen arvopohja, joka kestää tarkastelun. Osuuskauppa on asiakkaidensa sataprosenttisesti omistama ja tasa-arvoinen.”

”Osuustoiminnalla on aidosti ihmistä arvostava, perusinhimillinen arvopohja, joka kestää tarkastelun."

Pohjois-Karjala on toimitusjohtaja Juha Kivelälle rakas paitsi asuinpaikkana myös viran puolesta. Kymmenen vuotta sitten osuuskaupan väki alkoi miettiä syvällisemmin, mitä osuustoiminta juuri tälle alueelle merkitsee. Osuuskaupalla on Pohjois-Karjalassa kaikkiaan yli 97 000 jäsentä, mikä on väkilukuun suhteutettuna korkein osuus Suomessa.

”Kirjasimme vähän kädet täristen missioksemme maakunnan elinvoimaisuuden edistämisen. Pelkäsimme, että se voi viedä fokuksen liiketoiminnasta ja sitä kautta tuhkatkin pesästä. Mutta niin ei käynyt. Totuus on, että me yrityksenä voimme juuri niin hyvin tai huonosti kuin maakunta ja sen ihmiset voivat”, Kivelä kertoo.

Tuhannelle nuorelle työpaikka

Anu Puusan mielestä ihmiset eivät tiedä tarpeeksi hyvin, mitä osuustoiminta pohjimmiltaan tarkoittaa. Juha Kivelä kertookin, että PKO on pyrkinyt lisäämään pohjoiskarjalaisten tietoisuutta osuustoiminnan periaatteista käytännön tekojen kautta.

”Myös yhteiskuntavastuuta toteutamme konkreettisesti. Tuemme paikallista urheilua ja kulttuuria lähes miljoonalla eurolla. Viime kesänä palkkasimme myös ennätysmäiset tuhat nuorta töihin. Monet heistä olivat erityistä tukea vaativia sekä vähävaraisten perheiden nuoria”, Kivelä kertoo.

Puusa ja Kivelä miettivät kerran lounaspöydässä, mitä heille itselleen opiskeluaikoina osuustoiminnasta opetettiin, eikä kumpikaan muistanut kuulleensa siitä mitään. Tästä syntyi idea osuustoimintakurssin lisäämisestä yliopiston opetusohjelmaan. Puusa suunnitteli kurssin ja toteutti sen ensimmäisen kerran kauppatieteiden laitoksella vuonna 2012.

”Kurssi on vapaaehtoinen ja todella suosittu.”

Pohjois-Karjalan Osuuskaupalla on 14 kunnan alueella lähes 130 toimipistettä. Markettien, hotellien, terveysaseman ja liikuntahallin lisäksi on ravintoloita, kampaamoja ja hautauspalvelu. Kivelä tietää, että joitakuita näin monet lonkerot saattavat ärsyttää.

”Koemme itsemme yksityisen puolen kirittäjäksi, eikä meillä ole mitään halua sammuttaa kenenkään muun liekkiä. Istumme alueen kovimpien kaupallisten toimijoiden ja yrittäjäjärjestön kanssa samoissa pöydissä ja mietimme maakunnallisia asioita yhdessä.”

Palvelujen säilyttäminen tärkeää

Anu Puusa sanoo, että vaikka osuustoiminnankin täytyy tehdä voittoa, ei voittoa kuitenkaan maksimoida. Syytettäessä osuuskauppaa johtavasta markkina-asemasta tulisi muistaa katsoa asiaa myös toisesta ja usein unohtuvasta vinkkelistä:

”Jos osuustoiminta pääsee määräävään asemaan, se voi jopa laskea hintoja, kun taas muut eli sijoittajapohjaiset yritykset nostavat niitä. Usein osuuskauppa on monipoliasemassa ainoa toimija harvaanasutuilla seuduilla, koska sijoittajaomisteiset yritykset ovat vetäytyneet markkinoilta väkimäärän vähyyden ja pääoman tuotto-odotusten heikkenemisen takia. Koska osuuskunnan ei tarvitse maksimoida voittoa, se voi toimia tällaisilla alueilla pidempään tarjoten ihmisille palveluita lähellä heitä”, Puusa toteaa.

Hän muistuttaa, että osuustoiminnan arvomaailmalla on yhteys hyvinvointiyhteiskuntaan ja demokratiaan laajemminkin.

”Suomalaiset eivät tule ajatelleeksi, että vuonna 1899 perustetussa osuustoimintaliike Pellervossa miehillä ja naisilla oli yhtäläinen äänioikeus jo ennen kuin se tuli valtakunnalliseksi käytännöksi.”

Pohjois-Karjalassa osuuskauppa on suurin yksityisen puolen työllistäjä yli 1400 työntekijällään.

"Kaikkea ei tarvitse viedä kasvukeskuksiin.”

”Raha ei ole osuustoiminnassa ajuri vaan väline, joka mahdollistaa esimerkiksi sen, että laadukkaita elintarvikkeita on kaikkien saatavilla. Ihmiset voivat elää ja tehdä työtä myös niillä seuduilla, joilla ovat syntyneet. Kaikkea ei tarvitse viedä kasvukeskuksiin”, Puusa sanoo.

Lue lisää tarinoita Pohjois-Karjalasta

Lisää aiheesta