Tv-ohjelmat kertovat meistä yllättävän paljon

Peräti 3,3 miljoonaa suomalaista pidättää helmikuussa 1979 hengitystään, sillä Spede Pasanen on juuri avaamassa MS-kirjaimin koristeltua kirjekuorta. Pitkältä tuntuvan hiljaisuuden jälkeen Pasanen yskähtää ja ilmoittaa, että Miss Suomeksi kruunataan oululainen Päivi Uitto.

Vaikka Päivi Uiton nimi ei ehkä painunutkaan kansakunnan yhteiseen missimuistiin, hänen voittonsa teki suomalaisen television historiaa: yksikään toinen televisio-ohjelma ei ole kerännyt yhtä paljon katsojia. On tosin huomattava, että 1970-luvun lopussa televisiokanavia oli vain kaksi ja ohjelmia niin vähän, että kansa katsoi innoissaan sitä, mitä tarjottiin.

Nykyään tilanne on toinen. Pelkästään päivän ohjelmatarjontaan tutustuminen kestää, sillä ilmaisia kanavia on 14. Olemme kaukana niistä ajoista, jolloin ohjelmaa lähetettiin vain parina päivänä viikossa muutaman tunnin ajan. Silloin mikä tahansa televisiolähetys oli tapaus.

Rakennuspalikoita

Finnpanelin TV-mittaritutkimuksen mukaan suomalaiset viihtyivät television ääressä keskimäärin kolme tuntia ja kaksi minuuttia vuorokaudessa vuonna 2013.

Televisio ei ole katsojalle pelkkää taustahälyä tai arjesta irrottautumisen tapa, sillä katsomamme ohjelmat muovaavat myös identiteettiämme, kertoo kauppatieteiden tohtori Jenniina Sihvonen Vaasan yliopistosta. Hän väitteli tohtoriksi kuluttajien suhteesta heidän suosikkitelevisio-ohjelmiinsa.

Sihvosen mukaan televisiolla on tärkeä rooli erityisesti alle 20-vuotiaiden nuorten elämässä.

"Median merkitys on suuri, sillä harva nuori on niin syvällä työ- tai perhe-elämässä, että niistä riittäisi ainesta oman minän rakennuspalikoiksi. TV luo roolimalleja, herättää tunteita ja rakentaa niiden avulla katsojan identiteettiä."

Erilaisten televisiosisältöjen kuluttamiseen on Sihvosen mukaan iskostunut syvä arvostusero. Mitä enemmän katsoo viihdettä, sitä huonommaksi mediankuluttajaksi helposti mielletään.

"Moni kertoi puolustellen katsovansa esimerkiksi Big Brotheria."

Television katsomista tarkasteltaessa on oleellista kysyä myös, ketkä muut ohjelma kerää äärelleen. Sihvosen tutkimuksessa kävi ilmi, että esimerkiksi Mad Menin katsojia pidettiin menestyneinä ja älykkäinä, Muodin huipulle -ohjelmaa seurasivat muodista kiinnostuneet nuoret naiset ja Salattuja elämiä katsoo koko kansa.

Myös muiden mielikuvissa olet sitä, mitä katsot. Teema-kanavan suurkuluttaja elää todennäköisesti kovin erilaista elämää kuin se, joka viihtyy lähinnä Jim-kanavan parissa.

50 % Yhteishyvän lukijoista omistaa yhden television. 33 %:lla on kaksi ja 10 %:lla kolme televisiota.

Kuuma peruna kahvihuoneessa

Syksyllä 2014 korkeimpia katsojalukuja kahmivat kotimaisista ohjelmista erityisesti Tanssii tähtien kanssa, Putous, Vain elämää ja Posse. Ohjelmia yhdistää tutkijan mukaan se, että niistä on rakennettu hyvin markkinoituja kokonaisuuksia, jotka nostetaan puheenaiheiksi jo ennen ensimmäistä lähetystä.

"Kun koko mediatalo radiokanavineen on valjastettu markkinointiin, ihmisille saadaan luotua käsitys, että tämä on nyt se juttu", Sihvonen sanoo.

Koska ihmisen perustarpeisiin kuuluu yhteenkuulumisen ja yhteisöllisyyden tunne, jotkut katsovat suosittuja ohjelmia vain siksi, etteivät jäisi keskustelun ulkopuolelle esimerkiksi työpaikan kahvihuoneessa. Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto on tästä syystä katsotuin ohjelma vuosi toisensa jälkeen, vaikka jokainen tietää juonen etukäteen.

Hömppääkin tarvitaan

Toukokuussa on kulunut 60 vuotta ensimmäisestä suomalaisesta televisiolähetyksestä. Alkumetreistä lähtien televisiolle on annettu merkittävä kansansivistäjän tehtävä. Kun sodan jälkeen rakennettiin pohjoismaista hyvinvointivaltiota, olohuoneiden paraatipaikalla oleva näkölaite nähtiin modernisaation ja uuden ajan symboliksi, kertoo Tampereen yliopiston mediatutkija, dosentti Iiris Ruoho.

Televisio tarjosi ikkunan muuhun maailmaan, mutta toimi samalla suomalaisen identiteetin vahvistajana. Uutis- ja ajankohtaisohjelmien rinnalla panostettiin viihteeseen, vaikeina aikoina jopa normaalia enemmän.

Elokuva- ja televisiotieteen professori Henry Bacon Helsingin yliopistosta sanoo, että erityisesti vaikeissa oloissa, kuten taloudellisen taantuman aikana, on kaivattu ohjelmia, jotka mahdollistavat irrottautumisen arjesta.

"Lisäksi väestöltään pienessä maassa on ollut pakko keksiä, miten tehdä pienellä budjetilla monipuolista ohjelmaa ilman, että laatu kärsii kohtuuttomasti."

Baconin mukaan Yleisradiolle kirjatut julkisen palvelun periaatteet ovat osaltaan tehneet kotimaisesta televisiotarjonnasta monipuolista. Ylen julkisen palvelun periaatteisiin kuuluvat tiedottaminen, kasvattaminen ja viihdyttäminen.

"Ohjelmatarjontamme on laajempi kuin Yhdysvalloissa, sillä julkinen rahoitus edellyttää monipuolista sisältöä, eikä viihteellisen sisällön tuottaminen ole keskittynyt pelkästään mainosrahoitteisille kanaville", Bacon kertoo.

Hän sanoo, että television odotetaan tarjoavan katsojalleen asioiden ja tunteiden koko skaalan. Ohjelmissa on oltava tarpeeksi samaistumispintaa, mutta myös yllätyksellisyyttä. Tällainen yhdistelmä koukuttaa.

"Hömpälläkin on merkitystä. Ei voida vaatia, että kaikki ohjelmat haastaisivat älylliseen ponnisteluun."

Kuluttajakäyttäytymistä tutkiva Sihvonen sanoo, että ohjelmien käsikirjoituksissa käytetään paljon hyväksi ikivanhojen tarinoiden arkkityyppejä.

"Jokainen tunnistaa antisankarin, jonka kasvutarinaa on kiehtovaa seurata. Vaikka hahmojen elämä tuntuisi kaukaiselta, heidän kauttaan voi peilata omia valintojaan ja elämäntilannettaan."

30 % Yhteishyvän lukijoista katsoo televisiota 2–3 tuntia vuorokaudessa. 2 % ei katso televisiota lainkaan.

Oma prime time

Lähetysajoilla ei ole mediatutkija Ruohon mukaan pian enää merkitystä, sillä mediateknologian kehittyminen muuttaa myös katsomistapoja ja yhä useampi kuluttaja räätälöi oman televisionsa.

"Tallentavat laitteet sekä Yle Areenan ja Netflixin kaltaiset palvelut eivät sido katsomiskokemusta aikaan tai paikkaan. Älypuhelimien ja tablettien yleistyessä televisio kulkee käytännössä koko ajan mukana."

Paras katseluaika, prime time, on nykyään kuluttajasta itsestään kiinni. Kehittyneet teknologiat eivät ole Ruohon mielestä kuitenkaan pystyneet vaimentamaan suoran lähetyksen tuomia "ekstrasäväreitä". Maali tuntuu edelleen parhaalta silloin, kun Leijona-pelaaja tuulettaa samaan aikaan kotikatsomon kanssa.

Ruoho kertoo, että internetin aikakauteen kasvaneet nuoret kokoavat oman televisionsa jo nyt, mutta vanhemmissa ikäluokissa television katsomisen rituaalinomaisuus on edelleen voimissaan. Tästä kertoo esimerkiksi TV1:n iltauutisten vankkumaton paikka suomalaisten arjessa.

Yhä vuorovaikutteisempaa

Tutkijoiden mukaan on vaikeaa määritellä, minkälaisia televisionkatsojia me suomalaiset olemme. Televisiota katsotaan aina erilaisista lähtökohdista käsin, ja katsominen täyttää erilaisia tarpeita. Varmaa on, että televisiolla on voimaa. On väitetty, että leppoisasti sujunut vierailu Tuttu juttu -parisuhdekisailussa auttoi Martti Ahtisaaren presidentiksi 1994, ja tuskinpa räppäri Cheek olisi myynyt Olympiastadionia täyteen ilman Vain elämää -sarjan suursuosiota.

Ruoho uskoo, että television voima on viimeisten vuosien aikana kasvanut entisestään sosiaalisen median ansiosta. On enää vain muutamia harvoja ajankohtaisohjelmia, jotka eivät houkuttele katsojia tuottamaan tai kommentoimaan sisältöä esimerkiksi Twitter-viesteillä.

"Mediayhtiöt kehittelevät koko ajan uusia koukuttamisen tapoja. Sosiaalinen media antaa mahdollisuuden vuorovaikutussuhteeseen, joka puolestaan luo tunteen siitä, että kuuluu johonkin", Ruoho pohtii.

Yhteishyvän lukijoista 94 % katsoo tv-ohjelmia televisiosta ja 26 % tietokoneella.

Perhe­salaisuudet jakoon

MTV:n draamapäällikkö Sarita Harmalla on veto-oikeus, sillä viime kädessä hän päättää, mitä Salattujen elämien juonikiemuroissa tapahtuu. Joka perjantai hän istahtaa tuottajakollegoidensa kanssa kukkasohvalle ja katsoo läpi viisi kuluneen viikon aikana valmistunutta jaksoa. Jos joku kohtaus ei toimi, Harman tehtävänä on huomauttaa siitä. Joskus hän saattaa esimerkiksi pelastaa hengen. Näin kävi muutama vuosi sitten, kun juristi-Lauran poika Sauli oli käsikirjoitettu kuolemaan.

"En halunnut, että hän kuolee. Perheellä oli jo tarpeeksi traaginen elämäntilanne", Harma sanoo.

Vuonna 1999 alkaneen saippuasarjan hahmot ovat Harman mielikuvituslapsia, sillä ohjelman konsepti on hänen käsialaansa.

"Työni on laillistettua leikkimistä. Tämä tekee omankin kokemus- ja tunne­elämäni varsin rikkaaksi. Ainakaan minulla ei ole tylsää", Harma nauraa tutussa rappukäytävässä Salattujen elämien studiotalolla Helsingin Konalassa.

1990-luvun loppupuolella MTV3 halusi oman, viisi kertaa viikossa lähetettävän draamasarjan, jonka kehittäjäksi Harma kutsuttiin. Valmis konsepti olisi voitu ostaa ulkomailta, mutta oli kiinnostavampaa kehitellä jotain omaa.

Inspiraatiota Harma etsi Kansallisarkistosta. Siellä hän kävi läpi tuntikausia suomalaisia kansanuskomuksia.

"Huomasin, että suomalaisia on aina neuvottu suojaamaan perhesalaisuuksiaan. Samaan aikaan ilmestyi tutkimus, jossa perhesalaisuuksia käsiteltiin ammattiauttajan näkökulmasta."

Harman mielessä alkoi säkenöidä: mitä jos sarjassa olisi keskiluokkainen, pienehkö kerrostalo, jossa asuisi erilaisia ihmisiä, ja kaikilla olisi joku salaisuus? Tällaisesta asetelmasta voisi ammentaa tarinaa loputtomiin. Ammennettavaa on riittänyt, sillä sarjasta kuvataan parhaillaan 17. tuotantokautta. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan sarjan piti loppua jo vuonna 2002, mutta kanava on aina tilannut lisää. Nykyinen sopimus takaa katsojille kuvitteellisen Pihlajakadun juonikuvioita kesään 2018 asti.

Salatut elämät on hioutunut 15 vuodessa saumattomaksi draamatehtaaksi, joka työllistää yli 90 ihmistä kameran takana ja noin 20 sen edessä. Lopputulos on siis suuren tekijäjoukon yhteistyön tulos. Keskimäärin yhtä jaksoa seuraa noin 700 000 ihmistä.

"Jos tietäisin, mikä sarjan menestysreseptin salaisuus on, myisin sen kalliilla", Harma sanoo ja hymyilee ovelasti.

Zombien seurassa kotisohvalla

Parikymppiset kaverukset Anna Klemelä, Tuomas Sarkkinen ja Timo Tikka eivät ymmärrä entistä yleisempää tapaa katsoa televisiota kotisohvalla koko ajan älylaitteita räpelöiden.

"Eikö pointti nimenomaan ole se, että jotain tehdään porukalla? Voisimme ihan hyvin pelata vaikka squashia tai käydä kaljalla, mutta me katsomme telkkaria yhdessä", Tikka miettii.

Kun kolmikko kokoontuu viikoittain katsomaan yhdysvaltalaista Walking Deadia, puhelimia ei hiplata. Kommentointi hoituu samalla sohvalla ilman häshtägejä, ja jos jakso on oikein jännittävä, sitä seurataan hiljaa. Usein keitetään kahvia, tänään rouskutetaan myös Fanipaloja. Viihtyisä olohuone Helsingin Vallilassa on pimennetty tunnelmalliseksi. Televisioruudulla kapinen zombi hakkaa auton ikkunaa.

Palkittu Walking Dead kertoo ihmisistä, jotka ovat selviytyneet tuhoisalta zombiepidemialta. Käsikirjoitukseen kuuluu alituinen vaaran tuntu, mutta kolmikkoa kiinnostaa eläviä kuolleita enemmän sarjan psykologinen puoli, eli minkälaisia moraalisia valintoja hahmot tekevät poikkeustilanteessa.

Kaverukset tutustuivat aikoinaan lukiossa. Pari vuotta sitten he huomasivat, että olivat kukin seuranneet sarjaa itsekseen. Yhteiset Walking Dead -illat oli helppo aloittaa, kun kaikki olivat kärryillä. Kolmikko katsoo kautta, joka esitetään Suomessa tuoreeltaan vain päivän viivellä Yhdysvalloista. Klemelä myöntää, että kauden päättyminen huolettaa, sillä siitä seuraa sosiaalinen tyhjiö. Sarkkinen ehdottaa, että kolmikon pitäisi keksiä jokin toinen sarja yhteiskatseluun.

"Tai sitten voidaan katsoa sarjan hengessä zombileffoja", hän lisää.

Kaverusten televisiokerho ei ole täysin suljettu ulkopuolisilta. Jos joku tuttu haluaisi mukaan, hänelle tehtäisiin ehkä ensin leikkimielinen koe, jossa tentattaisiin aiempien kausien keskeiset tapahtumat ja roolihahmojen väliset suhteet. Mikään ei ole omistautuneen katsojan mielestä ärsyttävämpää kuin ohjelmaan liittyvät hölmöt kysymykset.

"Ja sitten tyyppi voisi tuoda mukanaan vaikka sipsejä", Tikka ehdottaa.

Muistatko nämä TV:n kultavuodet?

• Helsingin Teknillisen korkeakoulun televisiokerho lähettää Suomen ensimmäisen julkisen televisiolähetyksen 24. toukokuuta 1955.
• Säännöllinen televisiotoiminta ­käynnistyy syksyllä 1956. Lähetyk­siä on kahtena iltana viikossa, torstaina ja sunnuntaina. Ohjelma alkaa 19.30 ja kestää kaksi tuntia.
• Yleisradio aloittaa television koelähetykset 1957.
• 1957 perustetaan myös Oy Mainos-TV-Reklam Ab, joka alkaa vuokrata lähetysaikaa Suomen Televisiolta.
• Lasten suosikki, Kylli-täti, esiintyy ensimmäisen kerran lastenohjelmassa jo Suomen television koelähetyksissä 1957. Kylli-tädin varhaisia ohjelmia olivat Tenava­kanava, Kärpänen ja Satusivellin.
• Uudenvuodenpäivänä 1958 Yleisradio aloittaa säännölliset televisiolähetykset nimellä Suomen Televisio.
• Päivittäinen uutistoiminta alkaa 1959, kun ensimmäinen Kamerakierros-ohjelma lähetetään.
• Jaakko Jahnukaisen juontama Levyraati alkaa vuonna 1961. Ohjelmaa esitettiin vuoteen 2005 asti.
• Ensimmäinen Urheiluruutu lähetetään vuonna 1963.
• Spede Pasanen aloittaa sketsiohjelmien teon televisiossa 1960-luvulla.
• Tasavallan­presidentin uudenvuodenpuhe 1969 aloittaa ohjelmalliset väri-tv-koelähetykset. Samana vuonna Suomessa lunastetaan miljoonas televisiolupa.
• Lauantaitanssit on yksi Suomen kaikkien aikojen suosituimpia ohjelmia (1971–1985).
• Lottoarvonta televisioidaan ensimmäisen kerran tammikuussa 1971.
• Ensimmäinen Pikku Kakkonen nähdään tammikuussa 1977. Pelle Hermanni esiintyy Pikku Kakkosessa vuosina 1978–1988.
• Tankki täyteen on yksi katsotuimmista sarjoista. Se alkoi 1978.
• Kaikkien aikojen television katsojaennätys tehdään helmikuussa 1979, jolloin peräti 3,3 miljoonaa suomalaista seuraa Päivi Uiton kruunaamista Miss Suomeksi.
• Karpolla on asiaa käsittelee vuosina 1981–2007 suomalaisen elämän epäkohtia.
• Pirkka-Pekka Peteliuksesta tulee kansansuosikki 1980-luvulla Velipuolikuu-ohjelman ansiosta. Suosio jatkuu sketsisarjoissa Mutapainin ystävät, Tabu ja Hymyhuulet.
• 1980-luvulla Spede Pasanen tekee paluun televisioon Spede Show'lla ja Speden Speleillä.
• 1985 alkaa juontaja Riitta Väisäselle räätälöity Kymppitonni-visailu.
• Napakymppi kerää kansan television ääreen vuosina 1985–2002.
• Poliisi-tv:n lähetykset aloitetaan 1989. Parhaimmillaan ohjelma kerää yli miljoona katsojaa. Myös Huomenta Suomen aamutelevisiolähetykset alkavat 1989.
• Kummelin suosio räjähtää vuonna 1991 alkaneen televisiosarjan ansiosta.
• MTV saa oman valtakunnallisen toimiluvan 1993 ja siirtää kaupallisen televisiotoimintansa kolmosverkkoon (MTV3).
• Poliittinen satiirisarja Iltalypsy parodioi ajankohtaisia tapahtumia vuodesta 1993 alkaen.
• Yleisradion suosikkisarja Kotikatu alkaa vuonna 1995.
• Nelonen saa toimiluvan 1997.
• Musiikkiohjelma BumtsiBum on osa suomalaisten lauantai-iltaa vuosina 1997–2005.
• MTV3:n kestosuosikki Salatut elämät alkaa 1999.
• 2000-luku on formaatti-tv:n kulta-aikaa. Suomeen rantautuvat muun muassa Idols, Voice of Finland, Tanssii tähtien kanssa, Big Brother sekä Selviytyjät Suomi. Duudsoneista tulee kansansuosikkeja.
• Suomi ja Lordi voittavat ensimmäisen ja tähän mennessä ainoan kerran Euroviisut vuonna 2006.
• Valtioneuvoston päätöksellä ­siirrytään analogisista lähetyksistä digiaikaan 31.8.2007.
• Ensimmäinen Putous-kausi esitetään 2010.
• Ylen rahoitusmalli muuttuu 2013. Tv-maksusta siirrytään Yle-veroon.

Lähteet: Yle/Muistikuvaputki sekä Wikipedia

65 % katsoo televisiota prime time -aikaan eli kello 18–21. 55 %:lle televisio on ajanvietettä. 33 % kokee, että televisio vie aikaa nukkumiselta ja liikunnalta.

Television katselu -kyselyn tuloksia

Jutussa olevat prosenttiluvut ja nostot on kerätty Yhteishyvä.fi:n Television katselu -kyselystä loka–marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 3 482 lukijaa.

Top 5: Mitä kotimaista tv-sarjaa kaipaat takaisin?

1. Karpolla on asiaa
2. BumtsiBum!
3. Metsolat
4. Puhtaat valkeat lakanat
5. Poliisi-tv

Top 3: Mitä ohjelmaa katsot mieluiten?

1. Uutiset ja sään
2. Elokuvia
3. Ulkomaisia televisiosarjoja

Mitä hyviä puolia television katselussa on?

"Pidän yllä kielitaitoa, kun en käytä tekstitystä."

"Voi tehdä käsitöitä samalla."

"Saan tietoa itseäni kiinnostavista asioista ja paikoista."

"Unohtuu kipu."

"Saan unen päästä kiinni sohvalla tv:n ääressä."

"Se on hyvää seuraa yksinäisyyteen."

Mitä huonoja puolia television katselusta on?

"Tulee vain istuttua ja möllötettyä vaikka voisi vaikka siivota tai harrastaa liikuntaa."

"Silmät väsyvät, ruudun välke aiheuttaa migreeniä ja päänsärkyä."

"Vie luovuuden."

"Moni asia jää hoitamatta, jos jää koukkuun johonkin ohjelmaan ja katsoa sen loppuun. Joskus harmittaa, että televisio vie elämästäni liikaa aikaa."

"Tietyt uutiset ahdistavat."

Millaisia television katseluun liittyviä perinteitä sinulla on ollut? Entä mitkä ovat ikimuistoisimpia tv-muistojasi?

"Kotiin tultua ruuan laitto, syönti ja sen jälkeen rentoutuminen Kauniiden ja Rohkeiden parissa. Näin joka päivä."

"Opiskeluaikoina lintsasin välillä koulusta ja katselin Marienhofia."

" BumtsiBum saunan jälkeen. Lapsena oli pakko katsoa vanhempien kanssa Lauataitanssit."

" Eka muisto telkkarista: pyöräilimme tädin kanssa sukulaistaloon, matka n.7 km hiekkatietä, katsomaan Shirley Temple -elokuvia sunnuntaisin."

"Tunnelma, äänet jopa tuoksut ovat jääneet ikimuistoisesti mieleen, kun koulun juhlasalissa mustavalkotelkkarista katsottiin talviolympialaisia 60-luvulla."

" Lapsena en saanut valvoa myöhään, mutta Euroviisut olivat poikkeus. Tosin nukahdin aina 5–6 laulun kohdalla."

" Aikoinaan Napakymppi-ohjelman katseluun liittyi erottamattomasti jäätelön syönti, sitä aina odotti lauantai-iltaa ja herkuttelua."

" Samu Sirkan joulutervehdys katsotaan aina. Aina."