Osaatko käyttää älykelloasi? Tämän luvun seuraaminen on erityisen tärkeää

Hyvää huomenta, millä fiiliksillä päivään? Katsotaan älykellosta!

Yksi älykellon monista toiminnoista on sykevälivaihtelun mittaus. Sykevälivaihtelu tarkoittaa sydämen lyöntivälien vaihtelua. Sisään hengittäessä syke nopeutuu ja ulos hengittäessä hidastuu. Tämä luonnollinen vaihtelu kertoo siitä, miten hyvin keho sietää rasitusta ja palautuu. Korkea sykevälivaihtelulukema kertoo kehon hyvästä valmiustilasta ja matala luku lisääntyneestä stressistä, huonosta palautumisesta ja kuormittumisen tilasta.

Aamulla älykello kertoo yöllisen sykevälivaihtelun perusteella suosituksia päivän kuormitukselle: kannattaako tänään liikkua kevyesti vai onko hyvä hetki ottaa koneesta kaikki irti?

Suomalaiset ovat tottuneet seuraamaan päivittäisten askelten määrää. Uusien tutkimustulosten valossa 4000 askelta päivässä riittää elimistön hyvinvointiin. Sykevälivaihtelusta ei kuitenkaan ole yleispäteviä tavoitteita – vaihteluväli voi olla mitä tahansa 20 millisekunnista yli 200 millisekuntiin. Sykevälivaihteluun vaikuttavat muun muassa ikä, sukupuoli, fyysinen kunto, sairaudet ja perintötekijät, kertoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Maria Sihvola.

”Omia lukemia ei koskaan pidä verrata muiden kanssa”, hän painottaa.

Sihvola muistuttaa, että mikään mittari tai lukema ei saisi määrittää omaa oloa tai valmiutta uuteen päivään. Sykevälivaihtelun seuranta voi kuitenkin antaa ajatuksia hyvinvoinnin parantamiseksi.

”Suurin hyöty sykevälivaihtelun mittaamisesta on pidempiaikaisella seurannalla samoissa mittausolosuhteissa. Näiden tulosten vertailu toisiinsa voi antaa ajatuksia siitä, mitkä tekijät vaikuttavat palautumiseen ja miten niitä voisi parantaa”, Sihvola sanoo.

Palautumisen kokonaisvaltainen yhtälö

Palautuminen on monen tekijän summa, jossa hyvät teot ruokkivat toisiaan ja huonot asiat kasautuvat noidankehäksi. Liiallinen psyykkinen kuormittuminen johtaa vähäiseen nukkumiseen, eikä väsyneenä jaksa liikkua tai syödä järkevästi. Tällöin ei myöskään elimistö palaudu riittävästi yön aikana.

Vastavuoroisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön sopiva päivittäinen rasitus ja terveyttä edistävä ruokavalio edesauttavat parempaa unta, joka parantaa puolestaan palautumista ja lisää kehon kykyä sopeutua stressiin.

Kokonaisterveyden kannalta palautuminen on erittäin tärkeää, Maria Sihvola sanoo. Oman arjen painolastia tai voimavarojen vähyyttä ei välttämättä edes tunnista, mutta sykevälivaihtelua seuraamalla voi havahtua huomaamaan ongelman.

”Jos esimerkiksi loman aikana mikään ei muutu sykevälivaihtelussa, se voi olla merkki liiallisesta työstressistä.”

Hyvä renki, huono isäntä

Maria Sihvola ei itse käytä älykelloa, eikä mittaa unta tai aktiivisuutta. Hän on aikoinaan urheiluharrastuksessaan seurannut tarkasti omaa sykettään ja tehnyt työssään liikuntalääketieteen parissa runsaasti erilaisia mittauksia tietääkseen, että mittarit eivät motivoi häntä.

”Minulle ne ovat enemmänkin rasite, sillä yliarvioin helposti itseäni. Ensisijaisesti ajattelen, että ihmisen omat tuntemukset ovat tärkeitä.”

Sihvola korostaa, että erityisesti univaikeuksien kanssa painiville ihmisille, mittarit voivat pahentaa ongelmaa ja vain lisätä painetta nukkumisen suhteen.