Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Nuoret poimivat elämäntapatrendeistä parhaat palat

Teksti:
Linda Pynnönen
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 26.10.2015
|
Muokattu: 31.8.2020
Arkena salilla, viikonloput bileissä. Nuoret poimivat erilaisista elämäntapatrendeistä juuri itselleen sopivimmat palat ja muokkaavat niistä omannäköisensä kokonaisuuden.

Kolmekymppinen kaupunkilainen tietää olevansa osa kuuminta terveysbuumia, kun hän täyttää kuvapalvelu Instagramissa oman tilinsä terveysruoka-annosten kuvilla tai lähtee salille muodikkaissa treenitrikoissa. 10–15 vuotta nuorempien keskuudessa selkeää terveilytrendiä on paljon vaikeampi hahmottaa.

"Itse asiassa nuorten ja nuorten aikuisten osalta pitäisi puhua useista erilaisista trendeistä. Vaikka nuoret käyttävät alkoholia ja tupakkaa aiempaa vähemmän ja liikkuvat enemmän, mikään tutkimus ei osoita, että kokonaisvaltaisesti terveellisemmin eläviä nuoria olisi sen enempää kuin ennenkään", kertoo vastaava tutkija Mikko Salasuo Nuorisotutkimusverkostosta.

Nykyiset nuoret napsivat eri trendeistä itselleen sopivat palat ja muodostavat niistä oman elämäntyylinsä. Vaikka nuori nostaisi arkisin salilla rautaa, hän saattaa silti käyttää viikonloput kosteaan juhlimiseen. Toisaalta täysin raittiina pysyvä voi viettää kaikki vapaahetkensä pleikkarin ääressä syöden mikropitsaa.

"Terveilystä innostuneet aikuiset ulottavat hyvinvoinnin herkästi elämän eri osa-alueisiin, mutta nuoret eivät rajoitu samalla lailla minkään tietyn trendin sisälle. Nuorilla terveellisten elämäntapojen motiivit liittyvät usein kehollisuuteen ja kehon esittämiseen eivätkä niinkään vaikka työelämässä pärjäämiseen tai muuhun isompaan kokonaisuuteen", Salasuo jatkaa.

Täysraittiita 14-16-vuotiaita nuoria on suomalaisista tänä vuonna enemmän kuin koskaan 2000-luvulla.

Kokonaisvaltaisesti terveilevä nuori on harvinaisuus

Sanni Tuomi, 18, ja Roberto Deniz, 21, ovat omissa kaveripiireissään outolintuja.

Kun muut lähtevät koulupäivän jälkeen pizzalle, pariskunta suuntaa koteihinsa valmiiksi kokattujen kana-riisiannosten äärelle tai treeneihin. Heidän viikkonsa täyttyy kuntosalitreeneistä, kunnollisista yöunista ja levosta sekä ruokavaliosta, joka tähtää arjessa jaksamiseen ja treeneistä palautumiseen. Tupakoinnille ja humalajuomiselle ei ole tässä kuviossa tilaa: Tuomi ei käytä alkoholia lainkaan ja Denizinkin määrät pysyvät yhdessä tai kahdessa annoksessa silloin tällöin.

"Kaverit ihmettelevät, miten jaksan elää näin kurinalaisesti. Itse en koe, että elämäntapani vaatisi minulta uhrauksia, sillä terveellisen ruokavalion ja säännöllisen urheilun ansiosta voin hyvin", Deniz kertoo.

Tuomi innostui muuttamaan elämäntapansa terveelliseksi kolme vuotta sitten, Denizin elämään urheilu ja liikunta ovat kuuluneet lapsesta lähtien. Miehen ruokavalioon terveellisyys on hiipinyt sitä mukaa, kun tietoisuus hyvinvointiasioista on kasvanut.

15-vuotiaalle Tuomelle elämäntapamuutos tarkoitti myös uusien asioiden opettelua. Pikkuhiljaa ravintosisältöjen tutkimisesta, annosten koostamisesta ja sopivasta ateria- ja treenirytmistä tuli kuitenkin arkipäivää.

"Nykyään kaikki sujuu rutiinilla, enkä ajattele tietoisesti tekeväni erityisiä hyvinvointivalintoja arjessani, puhumattakaan, että tekisin niitä vain jonkin trendin innostamana", Tuomi toteaa.

Trendit tulevat ja menevät

Yksi Salasuon kuvauksista sopii kuitenkin Tuomeen ja Deniziin: molemmat myöntävät, että haluavat hyvinvoinnin myös näkyvän ulospäin. Ei siis ole yhdentekevää, miltä näyttää.

"Minulle on tärkeää, että ihmiset huomaavat minun olevan urheilija", Tuomi sanoo ja jatkaa:

"Hyvä olo näkyy myös ulos. Toisaalta, kun tiedän näyttäväni hyvältä, myös oloni on itsevarmempi. Hyvinvoinnin tavoittelu on siis positiivinen noidankehä".

"Hyvä itsetunto ja hyvinvoinnin näkyminen ulospäin voivat auttaa myös työnsaannissa ja ihmissuhteissa", Deniz pohtii motiivejaan.

Deniz ja Tuomi tunnistavat elämäntapaansa liittyvät riskit. Tuomella on omakohtaista kokemusta liian pitkälle viedystä terveilystä, kun hyvinvoinnin tavoittelu lipsahti ortoreksian ja pakkomielteisen liikkumisen puolelle pari vuotta sitten. Tilanne rauhoittui, kun hän havahtui, että olo ei ollutkaan enää hyvä vaan päinvastoin huono.

"Havahduttuani opin ottamaan elämän rennommin, sillä mitä järkeä on pyrkiä pakkomielteisesti hyvää oloa kohti, jos siihen tarvittavat keinot tekevät olostani vain pahemman", Tuomi sanoo.

Jos Salasuo ja muut asiantuntijat saisivat päättää, suomalaiset unohtaisivat erilaiset trendit ja keskittyisivät katsomaan terveyttään kokonaisuutena, juuri niin kuin Tuomi ja Deniz tekevät.

"Terveystrendi on nyt vahvasti esillä mediassa ja kaupallisilla markkinoilla, mutta tämä ei valitettavasti tarkoita sitä, että olisimme menossa terveempään suuntaan. Vaikka nuorten liikuntaharrastukset ovat lisääntyneet, ovat suomalaisnuoret silti huonommassa kunnossa kuin koskaan ennen, ja vaikka 18-vuotiaat käyttävät nyt vähemmän alkoholia, täysi-iän kynnyksellä myönteinen kehitys katkeaa ja juominen lisääntyy", Salasuo toteaa.

Terveystietoiset Tuomi ja Deniz tunnistavat trendin vaikutuksen:

"Osa omistakin kavereista intoutuu aina silloin tällöin käymään salilla ja syömään terveellisesti, mutta he palaavat nopeasti vanhoihin tapoihinsa, kun karkkipussi ja sohva alkavat houkutella liikaa", Tuomi sanoo.

Enemmän täysraittiita, vähemmän tupakoitsijoita

  • 14-18-vuotiaiden suomalaisnuorten tupakointi on vähentynyt 2000-luvun alusta lähtien. Kun vuonna 2001 tupakkaa poltti päivittäin 26 prosenttia nuorista, vuonna 2015 luku on enää noin 12 prosenttia.
  • Täysraittiita 14-16-vuotiaita nuoria on tänä vuonna enemmän kuin koskaan 2000-luvulla.
  • Keskimäärin noin 50 prosenttia kaikista 14-18-vuotiaista on täysraittiita.
  • Viikoittain alkoholia juovien 14-18-vuotiaiden osuus kaikista on laskenut kymmenessä vuodessa noin 20 prosentista noin 9 prosenttiin.

Näin omaksut terveelliset elämäntavat:

  • Aloita rauhallisesti. Elämänmuutos tuskin onnistuu kerralla, mutta jos muutat tapojasi yksi asia kerrallaan, totut niihin helpommin. Aloita esimerkiksi lisäämällä kasvisten määrää lautasellasi, siirry sitten kiinnittämään huomiota veden juontiin ja sokerin vähentämiseen. Sama pätee liikuntaan: aloita pienillä treenimäärillä, ja kun liikkumisesta on tullut rutiinia, voit lisätä kertoja.
  • Muista kohtuus. Yksi saunaolut tai herkkupäivä silloin tällöin ei kaada maailmaa, joten ole itsellesi armollinen.
  • Jos sinulla on taipumusta riippuvuuteen tai syömishäiriöön, älä punnitse ruokiasi tai pidä orjallisesti kirjaa treeneistäsi. Kun opit terveellisen syömisen ja liikkumisen perusteet, silmämääräinen arviointi ja oman olon kuulostelu riittävät.

Vinkit antoivat Sanni Tuomi ja Roberto Deniz.