Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Yllättikö ylirasitus?

Teksti:
Tiina Suomalainen
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 9.12.2013
|
Muokattu: 31.8.2020
Liikunta ei aina tuotakaan hyvää oloa. Liiallinen treenaus voi aiheuttaa kehon ylirasituksen. Silloin ei auta kuin lepo.

Bodypump-tunti, perään bodycombat ja lopuksi koripalloilua. Talvella 2010–2011 Emilia Ruismäen liikuntaharrastus ei pysynyt enää kohtuudessa. Hän saattoi käydä aamulla reippaalla juoksulenkillä ja lähteä illalla uudestaan.

"Liikuin ihan sikana", nyt 22-vuotias Ruismäki tiivistää.

Liikunta täytti tyhjiötä, joka oli jäänyt, kun lukio ja koripalloharrastus olivat loppuneet. Välivuoteen kuului myös epävarmuutta tulevasta. Sitä oli helppo juosta karkuun lenkkipolulla.

"Liikunta on ollut minusta aina hauskaa. Välivuotena päivän kohokohta oli kello viiden jumppa, kun pääsin tapaamaan kavereita."

Hoikkavartinen Ruismäki alkoi myös tarkkailla syömisiään. Aiemmin hän oli popsinut mitä vain, mutta nyt hän jätti epäterveelliset ruoat pois.

"Kaiken lisäksi kova treeni hävitti näläntunteen. Joskus söin illalla vain kaksi porkkanaa."

Kun paino putosi, lihakset piirtyivät selkeämmin esiin. Kavereilta alkoi tulla ihailevia kommentteja. Ne kannustivat liikkumaan lisää.

"Vaikka lihakset olivat kipeät, lähdin jumppaan. En kuunnellut, mitä kroppa yritti kertoa."

Sitten Ruismäen uni alkoi häiriintyä, ja hän heräili aamuöisin. Ärsyyntyneisyyskin lisääntyi.

Huomaa kehon hälytysmerkit

UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari nyökyttelee. Tuttuja juttuja, kun puhutaan ylirasituksesta.

"Kova treenaaminen ei automaattisesti ole pahasta. Ylirasitus uhkaa, kun ravitsemus ja lepo eivät ole oikeassa suhteessa liikkumiseen nähden. Tai, kun aiemmin vain vähän liikkunut aloittaa yhtäkkiä aktiivisen harjoittelun."

Vasankari korostaa, että ylirasitukseen johtaa yleensä erilaisten syiden vyyhti. Kyse ei ole vain liikkumisesta ja ravitsemuksesta, vaan kokonaisuudesta. Vaativa elämäntilanne tai vaikkapa kolmivuorotyö koettelevat kroppaa ja mieltä.

"Taustalla vaikuttavat ulkonäköpaineet, joista kärsivät erityisesti nuoret, sekä tuloksellisuuden tavoittelu. Kun suorituspaineinen perheenisä alkaa treenata, mukaan tulee hyvin nopeasti kilpailuelementti."

Hälytyskellojen pitäisi alkaa soida, kun liikunta menee kaiken muun edelle. Kroppa antaa selviä merkkejä: uni häiriintyy, syke palautuu hitaasti, treeni ei kulje, paino ja hemoglobiini putoavat, verenpaine nousee. Hermotkin saattavat kiristyä.

Yksi oire ylirasituksesta naisilla on se, että kuukautiset jäävät pois. Näin kävi Emilia Ruismäelle.

"Se on iso viesti elimistöltä, ettei kaikki ole kunnossa", Vasankari huomauttaa.

Irti liikuntakierteestä

Kehon joutuminen epätasapainoon pysäytti Emilia Ruismäen keväällä 2011. Hän varasi heti ajan lääkäriin. Lääkärin ohje oli lyhyt ja ytimekäs: Lopeta liikunta vähäksi aikaa kokonaan ja nosta painoa ainakin kolmella kilolla. Lääkäri lisäsi vielä, että painonnousu ei saa tulla lihaksia kasvattamalla, vaan rasvasta.

"Lääkärin sanat havahduttivat. Tajusin, että liikkuminen ja terveellisen elämän tavoittelu oli mennyt överiksi. Se tapahtuu salakavalasti, eivätkä sitä läheisetkään välttämättä huomaa."

Kotona Ruismäki sekoitti itselleen maitorahkasta, kermasta ja marjoista välipalan.

"En ollut syönyt sellaista herkkua vuoteen."

Liikuntakierre katkesi luontevasti, sillä Emilia oli juuri lähdössä ystävänsä kanssa interrailille. Syksyllä hän matkusti vielä lisää.

Vasankari huomauttaa, että ylirasitustilaan on helppo mennä, mutta vaikeampaa päästä pois.

"Mitä syvemmällä ja pidemmällä ollaan, sitä kauemmin kropan palautumiseen menee. Puhutaan kuukausista, kilpaurheilijoiden kohdalla jopa vuosista."

Ainut toimiva lääke on liikunnan lopettaminen toistaiseksi. Vasankari sallisi vain kevyen ulkoilun.

Sykkeen tasoittuessa, oman tuntemuksen ja unen parantuessa liikkumisen voi aloittaa pikkuhiljaa uudestaan. Rauhallisesti ja kuulostellen.

Omissa rajoissa

Ruismäen paino nousi hiljalleen ja kuukautiset palasivat. Fysioterapeutiksi opiskeleva Ruismäki liikkuu nykyään nelisen kertaa viikossa ja syö säännöllisesti koulussa ja kotona.

Ylirasittuminen opetti hänelle monta asiaa: Jos lisää liikuntaa, on lisättävä myös syömistä. Palautumiselle on annettava aikaa. On kuunneltava omaa kroppaansa.

Juoksulenkkien ja jumppien rinnalle on tullut verkkainen hot-jooga, jossa rauhallinen joogaharjoitus tehdään lämpimässä huoneessa. Aiemmin Ruismäki ei olisi osannut nauttia liikunnasta, jossa ei ole tehoja.

Vasankari miettii, että suorituskeskeiseen yhteiskuntaan kuuluu se, että liikunnassakin haetaan äärikokemuksia.

"Halutaan heti mulle kaikki tänne nyt. Ajatellaan esimerkiksi, että kuka tahansa voi juosta maratonin tuosta vain."

Ylirasituksen ehkäiseminen

  • Jos lisäät liikuntaa, lisää myös syömistä.
  • Jos aloitat liikunnan nollasta, lisää harjoittelua pikkuhiljaa.
  • Huomioi elämäntilanteesi. Jos elät stressaavaa vaihetta, ota lenkilläkin rennommin.
  • Kuuntele kroppaasi. Kunnioita kipua ja väsymystä.