Silvola: Monet suomalaiset varautuvat eläkeaikaan maksamalla asuntovelkansa ennen eläkkeelle jäämistä. Omistusasuminen onkin hyvä tapa varautua eläkeikään, sillä sen hyödyistä pääsee nauttimaan jo aiemmin. Sen lisäksi voi säästää esimerkiksi sijoittamalla osakkeisiin, sijoitusrahastoihin tai säästöhenkivakuutuksiin. Sadattuhannet suomalaiset säästävät yksilölliseen eläkevakuutukseen ja jotkut pitkäaikaissäästötileille. Tällaisia sopimuksia on tosin tehty viime vuosina aikaisempaa vähemmän, koska niiden verotus on muuttunut usein.
Pajulahti: Suomalaiset säästävät tutkitusti pahan päivän varalle. Monet eivät ajattele varsinaisesti eläkeaikaa, mutta usein rahaa jää säästöön. Työeläkkeen lisäksi voidaan säästää nimenomaan eläkeikää varten. Tällöin yksi vaihtoehto on yksilöllinen eläkevakuutus tai pitkäaikaissäästötili eli PS-tili.
Mitä nuorempana säästämisen aloittaa, sitä pienemmillä summilla pääsee tavoitteeseen. 50 euroa kuussa voi olla nuorena hyvä summa. Mitä vanhempana aloittaa, sitä isompia summia pitää säästää päästäkseen samaan tavoitteeseen. Summaa voi tietysti aina nostaa ja vähentää.
2. Milloin rahat saa käyttöön?
Nykyisen lainsäädännön mukaan eläkesäästämisen säästöt saa käyttöönsä aikaisintaan 68 vuoden iässä alkavana eläkkeenä. Tämä koskee uusia sopimuksia. Aiemmin solmituilla sopimuksilla on erilaiset ehdot.
3. Kenen kannattaa miettiä eläkesäästämistä?
Pajulahti: Jos tietää, että menot tulevat eläkeiässä olemaan keskimääräistä suuremmat esimerkiksi sairauden tai muun syyn takia, eläkesäästäminen kannattaa. Tällä hetkellä työeläke on noin puolet palkasta. Jokainen voi miettiä, pärjääkö sillä. Mitä nuorempi on, sitä pienempi työeläke tulee olemaan. Varautuminen etukäteen tuo lisää vaihtoehtoja.
Silvola: Lakisääteiset työeläkkeet riittävät yleensä normaalien elinkustannusten maksamiseen. Kaikkien kannattaa miettiä sitä, että ikääntyessä terveys ja toimintakyky yleensä heikkenevät. Silloin tulee tarvetta uudentyyppiselle avulle tai palvelulle. Kuntien palvelut ovat rajallisia, ja ikääntyvien määrän lisääntyessä niitä saatetaan leikata.
4. Milloin säästäminen on hyvä aloittaa?
Mahdollisimman nuorena. Tosin harvaa nuorta kiinnostaa miettiä eläkesäästämistä. Asuntosäästämisen lisäksi voi säästää muulla tavalla esimerkiksi rahastoihin, osakkeisiin tai säästötilille. Varsinaisen eläkesäästämisen ehtii aloittaa myöhemminkin.
Jos säästää eläkettä varten yksilöllisellä eläkevakuutuksella tai pitkäaikaissäästötilillä, säästöön ei kannata panna isoa könttäsummaa kerralla. Suurta, yksittäistä summaa verotetaan ankarasti. Tästä kärsivät varsinkin lähellä eläkeikää olevat, jotka haluaisivat kerryttää eläkesäästöjään kertaheitolla vaikkapa saatuaan perinnön. Jos eläkeikään on vielä aikaa, ison summan voi pilkkoa pienempiin eriin ja nostaa kuukausittaista säästösummaa.
Myöhäistä alkaa olla silloin, kun eläkeaika on niin lähellä, ettei rahaa ehdi kerryttää. Vielä viisikymppisenä kannattaa kuitenkin aloittaa.
5. Miten verottaja suhtautuu eläkesäästämiseen?
Eläkesäästöjä voi vähentää verotuksessa korkeintaan 5 000 euroa vuosittain. Jos on pääomatuloja, verotus kevenee pääomatuloveroprosentin verran. Aikanaan maksettava lisäeläke on kokonaan pääomatuloa, ja sitä verotetaan pääomatuloprosentilla.
Jos pääomatuloja ei ole tai niitä on vähemmän kuin eläkesäästöjä, vähennys tapahtuu alijäämähyvityksenä ansiotuloverosta. Vähennys tehdään muiden verosta tehtävien vähennysten jälkeen. Erityisen alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 500 euroa.
Jokainen voi pohtia, pärjääkö työeläkkeellä. Se on noin puolet palkasta.
