Värikkäiden pullojen rivi tuo mieleen irtokarkkikaupan. Henna Korhonen, 33, tarttuu syvänpunaista nestettä sisältävään pulloon ja kaataa siitä mittalasiin.
Pullon kyljessä on tussilla kirjoitettu lyhenne PV eli pyhä vesi. Juoma on seinäjokelaisen Karma-yökerhon asiakkaiden kestosuosikki. Se valmistuu, kun vadelmasiirapin ja vodkan päälle kaataa jäitä ja muumilimua.
Cocktailia menee niin paljon, että Karma-yökerhon ravintolapäällikkönä toimiva Korhonen on esivalmistanut sitä valmiiksi pullokaupalla.
On keskiviikkoilta, ja kello käy puolta kymmentä. Korhonen ja tarjoilija Jenna Lehtonen, 23, odottavat Karmaan noin 250:tä kävijää.
Luvassa on opiskelijabileet, jotka järjestää tradenomien opiskelijajärjestö Sulka ry. Bileiden teemana on Pako eläintarhasta.
Narikkaan alkaa pian muodostua turkooseihin haalareihin sekä kissankorviin ja muihin eläinaiheisiin asusteisiin pukeutuneiden opiskelijoiden jono.
Opiskelijabileissä ilta alkaa ja päättyy aikaisin – suurimmalla osalla asiakkaita kun on seuraavana päivänä koulua.
Siksi meidän pitääkin jo ryhtyä päätehtäväämme: kysymään ihmisiltä, löytyykö yökerhosta rakkautta. Vai onko Tinder syrjäyttänyt baarit kokonaan?
Ennen moni löysi parisuhteen yökerhosta. Tämän jutun valokuvaaja Krista Luomakin kertoo tavanneensa nykyisen aviomiehensä Karman tanssilattialla.
Näin se tapahtui: Luoma kadotti illan aikana kaverinsa. Niinpä hän kysyi vieressä tanssivilta miehiltä, voisiko liittyä vähäksi aikaa heidän seuraansa.
”Siinä meni sitten koko ilta”, Luoma naurahtaa.
Tapahtuuko tällaista enää nykyään? Ihmisistä on ehkä tullut arempia lähestymään toisiaan, kun Tinderissä sen voi tehdä kasvojaan menettämättä.
Ja onko nykyään edes ok yrittää löytää seuraa yökerhosta?
Kun asiaa kysyy Karman asiakkailta, selviää, että Tinderiä käytetään yllättävän kekseliäästi: Tinder ja yökerho saatetaan yhdistää. Romanttisia kohtaamisia pohjustetaan Tinderissä tai muissa seuranhakupalveluissa – ja sitten tavataan vaikka yökerhossa.
Näin osapuolet ovat varmistaneet etukäteen, että molemminpuolista kiinnostusta löytyy. Eikä tule lähestyttyä varattuja.
Miten on, onko tällainen Tinderin ja yökerhon yhdistäminen tuttu toimintatapa? Kysymykseen vastaa 21-vuotias Julius.
Hän kertoo, että on varattu mies ja tavannut tyttöystävänsä Tinderissä. Silti hän on ylpeä spontaanin pokailukulttuurin kannattaja.
Julius jopa intoutuu pitämään aiheesta pienen palopuheen. Hän pyytää sinkkuna iltaa viettävää kaveriaankin kuuntelemaan huolella.
”Sanotaanko näin, että jos kaksi ihmistä tapaa toisensa baaritiskillä, niin parhaimmillaan ihminen avautuu itsestään toiselle, kemiat kohtaavat ja juttu etenee sulavasti. Kuten mun amiksen maikka sanoi, niin elämä ei ole pelkkää erotiikkaa, se on myös taidetta. Ja sitä se pokailukin on, taidetta.”
Julius kavereineen on käynyt Karmassa täysi-ikäistymisestään asti, kolme viime vuotta.
Illan kulku on yleensä sellainen, että paikalle saavutaan yhdessä. Jossain vaiheessa iltaa aletaan kuitenkin tarkkailla tehostetusti, onko paikalla kiinnostavia naisia.
”Me käydään täällä fifty-fifty pitämässä kaverien kanssa hauskaa ja etsimässä seuraa”, summaa Juliuksen kaveri.
Yhtä kiivaissa pokaustunnelmissa ei ole viereiseen pöytään parkkeeraava Maija Vähä-Vahe, 21. Hän on alkanut seurustella tyttöystävänsä kanssa edellisellä viikolla ja paistattelee uuden ihmissuhteen hehkussa.
”Rehellisesti sanottuna Karma ei ole koskaan ollut mulle paras paikka löytää seuraa, koska olen lesbo ja Seinäjoen seksuaalivähemmistöpiirit ovat aika pienet. Olen kyllä miettinyt, voisiko täällä pitää jotain teemailtoja muutenkin kuin pride-teemakuukauden aikana.”
Vieressä istuu ystävä Vilma Koskela, 27, joka on juuri esitellyt taitojaan karaokessa laulamalla heviyhtye Danzigin kappaleen Mother.
Koskela tykkää käydä ulkona kaverien kanssa, eikä panisi pahakseen vaikka Karmasta löytyisi seuraa myös romanttisessa mielessä. Se, onko kohde mies vai nainen, ei ole Koskelalle oleellista.
”Oon avoin ihan kaikelle.”
Koskelan mukaan ajat ovat kyllä selvästi muuttuneet. Yleisesti ottaen toisen ihmisen seksuaalissävytteiseen lähestymiseen liittyy enemmän sääntöjä kuin aiemmin.
Hän muistelee muutaman vuoden takaista tapausta, jossa eräs nainen lähestyi häntä baaritiskillä.
”Meillä oli samanlaiset smiley-lävistykset, ja hän huudahti että sullakin on smiley, ja pussasi mua. Nykyään tuollaista ei voisi enää tapahtua, sehän olisi seksuaalista ahdistelua.”
Miltä se sitten tuntui, suoraan suulle suuteleminen?
”Ihan kivalta. Mutta vielä kivempi olisi, että kysyisi, että saanko mä pussata sua.”
Jatketaan sen selvittämistä, millaisia romanttisia odotuksia Seinäjoen yössä juhlivilla on. Sairaanhoitajaopiskelijat Felicia Tikkamäki, 20, Visa Joutsen, 23, ja Sofia Petroff, 29 pohtivat, onko sosiaalinen media syrjäyttänyt kasvokkaiset kohtaamiset nuorten aikuisten keskuudessa.
Kaikki ovat sitä mieltä, että näin on päässyt käymään.
“Sosiaaliset taidot ovat ylipäätään huonontuneet. Ja koska olen vähän vanhempi kuin te, niin mua kiinnostaa, että käyvätkö ihmiset enää treffeillä syömässä tai kahvilla. Silloin kun itse olin sinkku, kasvokkain tapaaminen oli se ensisijainen tapa tutustua,” Petroff pohtii.
Visa Joutsen nyökyttelee Petroffin havainnon oikeaksi.
“Treffeille meneminen vaikka kahvilaan on suhteessa askel syvään päätyyn. Ensin pitää testata kemiat, mahdollisesti kotona joku netflix and chill, ja sitten vasta kahvittelemaan.”
Netflix and chillillä tarkoitetaan ajanviettotapaa, jossa nähdään kahdestaan toisen ihmisen luona. Tapaamisen agendalla on ainakin julkilausutusti jonkin sarjan katsomista ja löhöilyä, mutta tilanne voi johtaa myös seksiin.
Joutsenen vieressä istuva Felicia Tikkamäki pudistelee päätään:
“Ei ei ei, ei noin! Mun mielestä treffit on sitä tutustumista, että ensin jutellaan ja tutustutaan ja sitten vasta mietitään muita juttuja. Mutta totta se on, että tosi harva pyytää enää kiinnostavaa ihmistä kahville, se asia on vaan muuttunut.”
Petroff julistautuu vanhanaikaisen deittailukulttuurin kannattajaksi, vaikka asia ei olekaan hänelle ajankohtainen.
“Haluan, että mut haetaan kotoa ja että mun eteen nähdään vaivaa, koska itsekin näen vaivaa sen toisen ihmisen eteen.”
Juhlakansa alkaa suunnata kulkuaan yhä enemmän tanssilattialle, jossa DJ Miika Paski tanssittaa ihmisiä.
Tästä syystä yökerho on edelleen hyvä paikka tavata uusi, kiinnostava ihminen: tanssilattialla kehot puhuvat, koska puhetta on vaikea kuulla. Laskelmoiminen ja esittäminen on hankalampaa.
Annetaan tarjoilija Jenna Lehtosen kertoa, miksi yökerho on hänen mielestään hyvä paikka tavata ihmisiä.
”Ihmisistä paljastuu täällä vähän erilainen puoli, ja toki alkoholilla on rentouttava vaikutus, eihän siitä mihinkään pääse. Jos pitää tavata tuntematon, kiinnostava ihminen kahvilassa tai muussa hiljaisessa ja valoisassa paikassa, niin se on paljon jännittävämpää.”
Myös henkilökunta saa osansa asiakkaiden huomiosta. Lehtosta ja työkavereita pyydetään työn lomassa tanssimaan hitaita.
”Usein ensin kehutaan ulkonäköä, mutta välillä käy myös niin että kysytään suoraan puhelinnumeroa tai snäppiä ilman mitään edeltävää keskustelua. Se on joskus imartelevaa, joskus ärsyttävää.”
Jos Karmaan sovitaankin treffejä etukäteen digitaalisissa seuranhakukanavissa, niin ainakin tämän illan keskustelujen perusteella vallalla tuntuu olevan vanhanaikaisempi tyyli, Juliuksen taiteeksi lajiksi korottama spontaani pokailukulttuuri.
Karman ovimiestenkin mukaan ulkona jonossa kuuluu jonkin verran nuorten miesten uhoamista siitä, että tänään käy flaksi.
Tarina ei kerro, miten huutelijoille Karmassa käy, mutta ainakin tanssilattialla todistetaan katseita ja lähestymisyrityksiä.
Ehkä Karman opiskelijabileissä heitettyjen kaihoisten silmäyksien toinen erä pelataan seuraavana päivänä koulussa.
Karmassa valomerkki annetaan kello 04, mutta tänä iltana tanssilattia hiljenee jo kahden hujakoilla.
Tilaa Yhteishyvän uutiskirje, niin saat ajankohtaiset reseptit ja arkea helpottavat vinkit suoraan sähköpostiisi.