Näky on absurdi. Satamaa erehdyttävästi muistuttavan alueen keskellä häämöttää muutama masto, mutta laivoja ei näy missään. Syy selviää lähemmäs kävellessä. Mastot kuuluvat seitsemän metriä merenpinnan alapuolella satama-altaassa makaaville puulaivoille, jaaloille, jotka ovat telakoituna talvilevolle.
Laivat ovat levänneet altaan pohjassa loppusyksystä lähtien. Suurin osa puulaivoista kuuluu yksityishenkilöille ja pienille yrityksille, jotka kyydittävät kesäisin turisteja.
Suomenlinnassa sijaitseva Viaporin telakka on yksi maailman vanhimpia, ja puulaivojen talvisäilytyspaikkana se on takuulla ainoa laatuaan. Linnoitus rakennettiin 1750-luvulla saaristolaivaston tukikohdaksi, ja se toimi vuosien ajan muun muassa Suomen armeijan laivaston tukikohtana. Vuodesta 1987 lähtien siellä on korjattu puualuksia.
Muurien suojassa kävi talven ajan kuhina, sillä laivoja kunnostettiin ja puunattiin mahdollisimman paljon ennen kesää. Satama-allas täytetään yleensä huhtikuun lopussa. Sitten portit avataan, ja laivat purjehtivat uusiin seikkailuihin.
"Silloin täällä käy melkoinen vilske. Portit avataan käsivoimin, joten siihen tarvitaan iso joukko miehiä. Entisaikaan pumppauksen hoiti hevosvetoinen pumppukoneisto. Vielä tänäkin päivänä altaan täyttö kestää pari vuorokautta", kertoo telakkaa ylläpitävän Viaporin telakkayhdistyksen puheenjohtaja Mikko Rytsölä.
Rytsölä on toiminut telakan puheenjohtajana yhdistyksen perustamisesta saakka. Myös hänen oma laivansa, Norjassa 1930-luvulla valmistettu Freja, on telakoitu satama-altaan pohjalle.
"Tarkoituksena on säilyttää jäljellä olevat purjealukset tuleville sukupolville. Sen jalompaa ajatusta tämän harrastuksen takaa ei löydy. Puulaivat on alun perin tarkoitettu kestämään vain 20–30 vuotta, joten kunnostus ja remontointi ovat loppumaton työmaa."
Yhden laivan kunnostus saattaa maksaa satojatuhansia euroja. Remontit kestävät usein vuosia ja vaativat Rytsölän mukaan pitkää pinnaa.
"Laivani on ollut remontissa jo turhan kauan. Mutta siihen liittyy niin paljon muistoja, että ei työtä voi jättää kesken", Rytsölä sanoo.
"Tarkoituksena on säilyttää purjealukset tuleville sukupolville."