Pehmenneet hedelmät smoothieen ja aamupuuron jämät sämpylätaikinaan? Ruokahävikin minimointivinkit eivät aina toteudu arjen tohinassa. Jos biojäteastia täyttyy turhan taajaan, on syytä tarkastella omia kulutustapoja perinpohjaisesti.
Ruokahävikin minimoimisesta on kirjoitettu tietokirjojakin, joista voi saada inspiraatiota puuhaan. Esimerkiksi Juha Ketola, Katleena Kortesuo ja Mikko Sairanen kirjoittavat kirjassaan Älä syötä ruokahukkaa: Näin käytät tähteet, säästät rahaa ja pelastat maapallon (Docendo 2019) syvämuutoksesta, joka alkaa tavan tunnistamisesta.
Ensin kannattaa tunnistaa, mitä biojätteeseen päätyy. Onko se valmista ruokaa, hedelmiä ja vihanneksia, leipää? Ota puhelimellasi joka kerta kuva tuotteesta, jota olet heittämässä roskikseen. Tallenna kuva nimettyyn kansioon. Tehtävä voi aluksi tuntua naurettavalta, mutta jo parin kolmen viikon aikana kuvakansioon kertyy pitäviä todisteita.
Ota puhelimellasi joka kerta kuva tuotteesta, jota olet heittämässä roskikseen.
Seuraava – kaikista tärkein mutta kenties tuskallisin – vaihe on kysyä itseltään, miksi juuri nämä tuotteet päätyvät roskiin. Kulkeutuuko sinne parsakaali ja salaatti, koska niitä hankitaan aina terveysintoilun iskiessä? Kuuluuko jokin tuote rutiininomaisesti ostoskoriin, vaikka perhe ei enää niin välitäkään siitä? Onko talouden koko pienentynyt, mutta ruokaa valmistetaan tavan vuoksi entisissä määrissä?
Kun nämä kysymykset ovat saaneet raatorehellisen vastauksen, alkaa varsinainen syvämuutos. Vihannekset ja hedelmät alkavat maistua tuoreina, eikä niitä enää säästellä terveysinspiraation varalle. Kyllästyttävän ruoan tilalle etsitään uusia maistuvia reseptejä. Jokin pakkauskoko saattaa pienentyä: eihän ison pakkauksen edullisempi kilohinta päde, jos osa menee toistuvasti roskikseen.
Tehokkain tapa ehkäistä hävikkiä on hyvä suunnittelu. Kun ostaa vain sen minkä oikeasti tarvitsee, roskikseen päätyy vähemmän jätettä.