Nainen kastelee viherkasveja ikkunan edessä

YH viherkasvit talvella verkko 1920x1280.jpg

Tiesitkö, että viherkasveja kastellaan talvella eri tavalla kuin kesällä? Näin kasvisi säilyvät hengissä

Viherkasvien hoito talvella – muista nämä asiat

Puutahuri Sami Heimonen kolmen poikansa kanssa. Etualalla kukkia.

YH heimosen-puutarha verkko paakuva 2400x1350

Sami Heimonen (oik.) luotsaa poikiensa Markuksen, Joelin ja Tuomaksen kanssa Heimosen Puutarhaa Kuopiossa. 

Kuopiolainen perhe päättää, mitä kukkia pihallasi ja parvekkeellasi kasvaa

Etualalla kesäkukkia. Kastelukannusta kaadetaan vettä kukille.

KASTELUKUKAT PAAKUVA

Näin kesäkukkasi pysyvät lomasi aikana hengissä

Lue lisää 

Ylitalon Kauppapuutarhalta Oripäästä lähtee jouluiloa moniin koteihin. 

Joulutähdet

Amaryllis päihitti joulutähden suosituimpana joulukukkana - monet joulun suosikkikukat kasvatetaan Suomessa

# Suosituimmat joulukukat

1. Amaryllis
2. Joulutähti
3. Hyasintti

Muista nämä joulukukkien hoito-ohjeet

István 

Kaupunkiviljelyn suosio kasvaa: István luopui palstastaan vasta 89-vuotiaana

Perunoita säkissä, yrttejä ja mansikoita viljelylaatikossa. Kaupunkilaiset, joilla ei ole omaa maata, innostuivat uusista viljelyn muodoista reilu kymmenen vuotta sitten. __Jeanne Johansson__ korjasi satoa viljelysäkeistä ympäristöjärjestö Dodon hallinnoimalla alueella Helsingin Kalasatamassa samaan aikaan, kun taustalla rakennettiin kokonaan uutta kaupunginosaa. Nykyään Dodon pääpaikka Kääntöpöytä on Pasilan rautatieläismiljöössä.

Vapaiden kaupunkitilojen ottaminen viljelykäyttöön on hiljalleen levinnyt ympäri Suomen. Taloyhtiöidenkin pihoilla on leikkivien lasten lisäksi asukkaita hoitamassa yhteisiä viljelylaatikoita. Yhteisöllisyys on tärkeää: yhdessä oppiminen ja tekeminen on hauskaa.

Jeanne uskoo yhteisölliseen viljelyyn

Nokkosta voi pitää viheliäisenä, kaikkialle leviävänä rikkaruohona. Tai sitten vaihdat ajattelutapaa: nokkoset, vuohenputket ja voikukat ovat mitä mainiointa gourmet-herkkua! Huippuravintolatkin ovat ymmärtäneet villiyrttien lumon. Edellytys villiyrttien hyödyntämiselle on niiden tunnistaminen. Oppia saa kokeneen luonnontuntijan matkassa tai villiyrttikurssilla, joita järjestää moni taho, myös etänä verkossa.

__Anne Huutoniemi__ kerää töiden jälkeen nokkosia Helsingin Haagassa, riittävän etäällä suurista teistä. Anne ryöppää nokkosen lehdet ja lisää niitä tuoreeltaan lettuihin tai kuivattuna sämpylöihin.

Anne ryöppää gourmet-herkkua rikkaruohoista

Kaupunkilaisten iloksi puistoihin on istutettu muutakin kuin koristekasveja. Ja mikä parasta, julkisten tilojen hedelmä- ja marjasato on kenen tahansa hyödynnettävissä. On ystävällistä poimia vain yhden piirakan ainekset ja jättää syötävää toisillekin. Helsingissä julkiset hedelmäpuut ja marjapensaat on koottu Satokarttaan, jolla on sivusto netissä ja ryhmä Facebookissa.

__Steve Baynes__ hyppäsi pyörän selkään ja haki omenat piirakkaan pitkävartisella poimurilla Helsingin Vallilasta. Steve yllätti iloisesti myös muutaman ohikulkijan jakamalla osan omppusaalistaan heille.

Steve kerää omput piirakkaan puistosta

Monelle viljelypalstojen paras puoli on se, että siellä voi kasvattaa itselleen mieleisiä lajikkeita. __Tabitha Uyulu__, __Pelagie Kazanda__ ja __Umaly Uyulu__ kasvattavat esimerkiksi amarantaa sekä suurilehtistä pinaattia. Ne ovat heidän kotimaastaan Kongosta tuttuja vihanneksia, joita ei Suomessa saa kaupoista. Perhettä viehättää palstaviljelijöiden vuorovaikutus. Ihmiset ovat kuin yhtä suurta perhettä.

Vuokrattavia viljelypalstoja on useimmissa kaupungeissa ympäri Suomen. Lähiruoan ja ruoan puhtauden arvostus näkyy palstojen suosiossa. Esimerkiksi Kumpulan vapautuneille yhdeksälle palstalle tuli tänä vuonna Hyötykasviyhdistykseen 381 hakemusta. Onnekkaat valittiin arvalla.

Tabitha, Pelagie ja Umaly istuttavat kasveja oman maun mukaan

Viljelypalstat ovat kokeneet renessanssin. Kun niitä vielä vähän aikaa sitten pidettiin vanhanaikaisina, nyt ruoan kasvattaminen kiinnostaa nuoria aikuisiakin. Viljelypalsta-alueet ovat yleensä kaupungin puistoja ja avoimia kaikille. Palstoille ei ole lupa mennä kuin kutsusta, mutta alueen risteävillä poluilla voi katsella, mihin kaikkeen pieni tontti taipuu.

Unkarista kotoisin olevalla István Birolla oli palsta Helsingin Maunulassa parikymmentä vuotta. Hän luopui siitä vasta 89-vuotiaana. ”Rakastin sitä paikkaa. Siitä oli aineellista hyötyä, mutta etenkin henkistä!” Hän soittelee edelleen entisen palstakaverinsa kanssa ja tietää, mitä siellä tapahtuu.

István viljelypalsta oli kesäparatiisi keskustan kupeessa

## Sanni Seppo, 61

* Helsinkiläinen valokuvataitelija ja dokumentaristi, jonka tuotannon kantavana teemana on ihmisen ja luonnon suhde. Palkittiin tänä kesänä Helsingin kaupungin kulttuuripalkinnolla.

* Julkaissut useita valokuvateoksia, mm. kaupunkiviljelyä esittelevän Palsta-kirjan (Maahenki, 2010). Tekeillä suomalaisista luonnonmetsistä kertova Pohjoistuulen metsä -kirja yhdessä Ritva Kovalaisen kanssa.

* Lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Mukana valokuvanäyttelyssä Suomen itä, joka on parhaillaan esillä Pohjois-Karjalan museo Hilmassa Joensuussa.


Lue myös

tulilatva sok netti

Patiotulilatva on helppohoitoinen katseenvangitsija – katso hoito-ohjeet

Lue lisää juttuja kesäkukista

kuukauden kukka oksaneilikka netti

Oksaneilikka kaunistaa kevätkodin – hyvällä hoidolla se voi kestää maljakossa parikin viikkoa

Katso lisää leikkokukkien hoitovinkkejä

 Koulukasvitarhalla oppii viljelyä ja jakamista sekä sitä, että asiat eivät tapahdu nopeasti. 

kumpula-koulukasvitarha1

Lapset oivaltavat, että ruoka ei kasva kaupan altaassa: ”Kaikki saavat sormet multaan”

### Mikä on koulukasvitarhan rooli ruokakasvattajana?

”Leiri- ja kerhotoiminnan aikana lapset oivaltavat, että ruoka ei kasva kaupan altaassa, vaan sen eteen on tehtävä pellolla töitä, jolloin myös ruoan arvostus on kasvanut. Itse kasvatettu salaatti maistuu aivan toiselta kuin vihannesosastolta ostoskärryihin napattu.  

Leiripäiviin on sisältynyt myös kokkausta itse kasvatetusta sadosta. Vihreän Oksan Werstaan työpajanuoret ovat samoin valmistaneet lounaansa oman maan antimia hyödyntäen. Käpylän peruskoulu hyödyntää omaa viljelypalstaansa eri aineiden opetuksessa ja palstan satoa käytetään kotitaloustunneilla. 

Nuorten kesäkahvilan herkut suunnitellaan ja tehdään nuorten kanssa itse lähellä tuotetuista raaka-aineista. Tarjolla on myös vegaanisia tuotteita.

Leiriläisille järjestetään vielä leirien jälkeen sadonkorjuupäiviä pitkälle syksyyn. Myös opettajat ovat saaneet kouluvierailujen kautta tukea työhönsä. Kaikessa toiminnassa on pääroolissa ympäristökasvatus ja ekologisuus.”

### Onko lapsilla ja nuorilla tietotaitoa puutarhahommissa?

”Kiinnostus itse kasvatettua ruokaa kohtaan on viime vuosina kasvanut varsinkin nuorten keskuudessa. Samoin pienten lasten vanhemmat ovat kiinnostuneita lähiruoasta ja sitä kautta innostuneita aloittamaan omaakin puutarhaharrastusta.

Tietotaitoa ei välttämättä ole, koska se ei enää siirry sukupolvelta toiselle. Lasten ja nuorten puutarhayhdistys on tarjonnut tässä ammattitaitoaan kouluttaen nuoria kohti puutarhurin ammattia ja antaen lapsille eväitä viljelyyn leiritoiminnassa.  

Lupaamme, että kaikki Kumpulan koulukasvitarhalla toimivat saavat kesän aikana sormensa multaan tai ainakin käyttävät hyväkseen kasvitarhalla kasvatettuja raaka-aineita.”

### Mitä muuta kasvitarhalla voi oppia?

”Nykyisin on monessa totuttu siihen, että kaikki tapahtuu nopeasti.  
Viljelyssä tämä ei ole mahdollista ja se on iso oppimisen paikka monelle.  
Samoin jakamisen kulttuuri on ehkä vähän unohtunut. Kumpulassa viljellään yhdessä ja sato jaetaan yhdessä, jolloin on myös osattava jakaa yhteisestä.

Cafe Raparperimeri tarjoaa nuorille mahdollisuuden oppia kahvilan pyörittämiseen liittyviä asioita.”

### Mikä toiminnassanne on parasta?

”Lasten ja nuorten oppimisen ilo on parasta. On aina yhtä sykähdyttävää huomata, kuinka nuori huomaa osaavansa ja näkee omien käsiensä työn jäljen. Sykähdyttävää on myös nähdä, kuinka kesän alussa käsiään ja vaatteitaan arasteleva lapsi möyrii loppukesästä mullassa ja tutkii kastematoja.

Nuorten pyörittämän kahvilan antimia nauttiessa myös alueen asukkaat ovat löytäneet alueen mahdollisena vapaa-ajanviettopaikkana.”

### Miltä palkinto tuntuu?

”Upea juttu saada pitkälle työlle arvostusta ja tunnustusta! Tämän on mahdollistanut monen toimijan yhteistyö vuosien saatossa.”

SOK:n viestintäjohtaja __Outi Hohti__ oli mukana raadissa.

### Mihin kiinnititte eniten huomiota voittajan valinnassa, Outi Hohti?

”Meillä oli todellinen valinnanvaikeus, koska ehdokkaiden joukossa oli useita huikeita persoonia ja tahoja. Kiinnitimme tässä valinnassa erityistä huomiota vaikuttavuuteen, osallisuuteen ja käytännönläheisyyteen.”
 
### Mitä mieltä olet voittajasta?

”Olimme siitä hyvin yksimielisiä. Kumpulan koulukasvitarha tuo ruoantuotannon lähelle kaupunkilaisia, tarjoaa osallisuuden kokemuksia ja elämyksiä sekä opettaa maanläheisellä tavalla arvostamaan ruokaa ja sen tuottajia.” 


*Lue lisää kasvitarhasta:*

- [kasvitarha.munstadi.fi](http://kasvitarha.munstadi.fi/)
- [lastenpuutarha.fi](https://www.lastenpuutarha.fi)


Kesäkukat löytyvät tänä keväänä myös S-ryhmän pienemmistä myymälöistä.

Pysy kärryillä kesäkukat netti

Miten orvokki ja hortensia ilahduttavat pitkään? Poimi ammattilaisen vinkit kesäkukkien hoitoon

### HORTENSIA 

Hortensia sopii sekä ulko- että sisäkäyttöön, ja sen runsaat kukinnot kestävät viikkoja. Sävyjä löytyy valkoisesta tummaan purppuraan, mutta suosituimmat värit ovat vaaleansininen ja vaaleanpunainen.

Kukkivat hortensiat on hyvä sijoittaa varjoon tai puolivarjoon, sillä auringossa ne haihduttavat paljon vettä. Hortensiaa pitää kastella reilusti, mutta se ei saa seistä vedessä. Kukinnan aikana kasveja kannattaa lannoittaa viikoittain. Lakastuneet kukat leikataan pois, jolloin keväällä ostetun hortensian voi saada kukkimaan uudelleen loppukesästä.

Parhaiten hortensiat saa viihtymään, kun ne istuttaa oston jälkeen reilun kokoiseen ruukkuun, jolloin kastelu ja lannoitus ovat helpompaa kuin pienessä myyntiruukussa.

### PELARGONI 

Pelargoni kukkii runsaimmin aurinkoisella kasvupaikalla. Pelargoneja on monen mallisia, värisiä ja kokoisia.

Tuoksupelargonit kukkivat vaatimattomasti, mutta tuoksuvat voimakkaasti ja karkottavat sääskiä. Riippapelargonit ovat komeimmillaan roikkuessaan kaiteiden yli tai amppeleissa.

Pelargonit kestävät suhteellisen hyvin kuivuutta ja sopivat siten lomailijan parvekkeelle. Lannoita pelargoneja melko runsaasti ja nypi vanhat kukat kerran viikossa pois.

### ORVOKKI 

Orvokki avaa kesäkukkakauden Etelä-Suomessa jo huhtikuussa, koska se kestää jopa viiden asteen lyhytaikaista hallaa. Orvokit ränsistyvät helposti kuumassa ja kuivassa, joten kevään jälkeen ne sopivat parhaiten puolivarjoisaan ja ilmavaan kasvupaikkaan.

Kuihtuneet kukat siemenkotineen nypitään pois viikoittain, jotta uusia kukkia syntyy. Lannoita maltillisesti, etteivät orvokit kasva liikaa pituutta. Ränsistyneen orvokin voi saada uudelleen kukkimaan, kun sen leikkaa noin viisisenttisiksi ja huolehtii riittävästä kastelusta ja lannoituksesta.

### ULKOMURATTI 

Ulkomuratti on ilmeikäs viherkasvi. Se sopii varjoisille ja puolivarjoisille kasvupaikoille joko yksittäisinä kasveina tai elävöittämään ryhmäistutuksia. Muratit ovat vaatimattomia ja helppoja eivätkä vaadi erityistä hoitoa.  Kirjavalehtiset lajikkeet kestävät paahdetta jonkin verran paremmin kuin rehevät tummanvihreät lajikkeet.

Muratit kannattaa jättää kasvamaan tai hankkia uusia myös syyskasvien seuraksi, sillä ne kestävät usean asteen pakkasta siitä vioittumatta. Parhaimmillaan muratit ovat amppeleissa ja kukkivien kesäkukkaistutusten rönsyävinä reunuskasveina.

### PETUNIA

Petunian suosio parvekelaatikoissa on hiipunut, mutta uudet pienikukkaiset amppelilajikkeet ovat sen sijaan suosittuja. Pienet kellokukkaiset amppelipetuniat eli miljoonakellot ovat ahkerimpia kukkijoita. Uusia värejä ja muotoja tulee myyntiin joka vuosi. Myös isokukalliset ja moniväriset amppelipetuniat ovat erityisen näyttäviä, mutta hiukan vaativampia hoidon ja erityisesti kastelun suhteen.

Amppelipetuniat kannattaa lähes aina istuttaa isompaan ruukkuun, jossa käytetään kastelukide- tai biohiilimultaa tasaamaan kosteutta ja ravinteiden saantia. Petunioita lannoitetaan 1-2 kertaa viikossa. Tavallisia kesäkukkapetunioita suositaan edelleen ruukku- ja parvekeistutuksissa. Ne kukkivat parhaimmin aurinkoisilla, mutta ei paahteisilla kasvupaikoilla sateelta suojassa. Lakastuneiden kukkien nyppiminen parantaa kukintaa.

### LOBELIA 

Lobeliatuo usein kaivattua sinisyyttä istutuksiin. Lajikkeiden värit vaihtelevat punaliilasta taivaansiniseen ja valkoiseen.

Ostaessa kannattaa ottaa selville, onko lajike pystykasvuinen vai rönsyävä. Avomaaistutuksissa suositaan pystykasvuisia tyyppejä, ja amppeliin ja parvekelaatikkoon sopii puolestaan reilusti rönsyävä. Lobeliat pitävät säännöllisestä kastelusta ja ovat parhaimmillaan itä- ja länsiseinustoilla, joilla on valoa, mutta ei liian kuumaa.

Aurinkoisella paikalla ne voi hyvin istuttaa sekaistutuksen varjoisammalla puolelle. Niitä ei tarvitse nyppiä, ja useimmiten ne viihtyvät ilman erityistä hoitoa muiden kasvien lomassa. 

*Huhti-toukokuussa suomalaisten suosikkikukkia tulee myyntiin pieniin puutarhamyymälöihin noin 200 S-marketin, Salen ja ABC-myymälän yhteyteen.*

Lue lisää kesäkukista

narsissi kuukauden kukka 2400x1350

Kevään sesonkikukka tetenarsissi kestää pientä pakkastakin – katso hoito-ohjeet

Katso lisää kevätkukka-aiheita

perhoskammekka sok 2400x130

Herkän kaunis perhoskämmekkä yllättää helppohoitoisuudellaan

Lue lisää orkideasta

muorinkukka sok 2400x1350

Kaipaatko helppohoitoista viherkasvia? Valitse muorinkukka

sok kuukauden kukka 9 2019 hopealanka 2400x1350

Hopealanka tuo syysistutuksiin hohdetta – katso hoito-ohjeet

Pallokrysanteemi on loppukesän uhkea kukka – katso hoito-ohjeet

Video: Askartele pallokrysanteemille koriste paperikassista

Lue lisää: Puutarhan loppukesä

timanttiananas

Etsitkö tuoksutonta, mutta upeaa kukkaa? Hanki timanttiananas - näin hoidat kasvia

Valoisassa ja lämpimässä paikassa, mutta suora auringonpaiste polttaa sen lehdet herkästi. 

Missä viihtyy?

Timanttiananasta kastellaan kukintakaudella aina sekä juurille ja lehtisuppilon sisään, kukinnan jälkeen vain juurille. Multa saa välillä kuivahtaa, mutta lehtisuppilossa tulisi olla aina hieman vettä. 

Miten kastella? 

Kesäisin kasteluveteen kannattaa parin viikon välein lisätä hieman lannoitetta. 

Lannoitus?

Trooppinen timanttiananas pitää siitä, kun sitä sumuttaa huoneenlämpöisellä vedellä. 

Helli välillä 

Lue lisää: Kasveja kotiin

Herneen palko

Kolme hernettä kesän sadoksi ja kukkien väri yllätti — Yhteishyvän lukijat paljastivat puutarhakokeilunsa

Onko ruukkupuutarha sinun juttusi?

Syysasteri

Syysasteri ilahduttaa nimestään huolimatta jo kesällä – katso hoito-ohjeet

Krysanteemi

Kukkailoa värikkäästä krysanteemista – katso hoito-ohjeet

Ruusubegonia kesäkuu 2400x1350

Retroile ruusubegonialla – katso hoito-ohjeet

Lue lisää kesän kukista

villiyrtit-sami-tallberg2-16-9

Voikukka, vaahtera, orvokki ja moni muu – nappaa villiyrttiguru Sami Tallbergin innostavat vinkit ruoanlaittoon ja koristeluun

”Syötävät kukat toimivat hyvin leivonnaisten koristelussa. Kukkien käyttö pelkkään koristeluun on kuitenkin turhan kapeanäköistä. Käytän keto-orvokista koko kasvin ja lisään sitä salaatteihin kourakaupalla. Keto-orvokin maku muistuttaa vaniljaa, ja myös varressa on vaniljatankomainen maku sekä mehevä, rikas suutuntuma.”

> Syötävät kukat toimivat hyvin leivonnaisten koristelussa.

1. Keto-orvokki

”Nuori vaahteranlehti on luksusluokan salaattiaines: mieto, hento, makeahko ja hienostunut. Lehtiin voi myös kääriä esimerkiksi kasviksia, tofua ja lihaa ja valmistaa ne viininlehtikääryleiden tapaan.

Rakastan myös vaahteran kukannuppujen elinvoimaista, karvasta ja pähkinäistä makua. Auenneet kukat taas maistuvat makealta, medeltä. Niitä käytän salaattiin tai jälkkäreihin. Juhlakattauksissa vaahteran ja muiden puiden antimia kannattaa hyödyntää maljakoissa koristeena sekä ruokien viimeistelyssä.”

> Juhlakattauksissa puiden antimia kannattaa hyödyntää maljakoissa koristeena sekä ruokien viimeistelyssä.

2. Vaahteran kukkanuput, kukat ja lehdet

”Tämä harvinaisen mehevä kasvi maistuu käytännössä herneeltä, ja sitä käytetään samaan tapaan kuin herneenversoja. Villikasvien joukossa se on poikkeus siinä mielessä, että sen maku vain paranee kesän mittaan. Yleensä kasvi on sitä mehukkaampi, mitä nuorempi se on. Isomaksaruoho kasvaa kallioilla, kivien päällä ja pihapiireissäkin. Käytän sitä raakana, osana villiyrttisalaattia.”

3. Isomaksaruoho

”Kiva sitruunaan ja suolaan vivahtava maku. Ahosuolaheinä sopii vaikkapa salaatteihin ja annosten viimeistelyyn, sillä se antaa ruoalle ulkonäköä ja raikasta makua. Sitä ei kannata kypsentää, sillä silloin se muuttuu ruskeaksi.”

> Ahosuolaheinä sopii salaatteihin ja annosten viimeistelyyn.

4. Ahosuolaheinä

”Nuoressa koivunlehdessä on upea, voimakas hasselpähkinäinen ja sitruunainen maku. Lehtiä voi käyttää hiiirenkorva-asteelta siihen saakka, kunnes ne ovat kasvaneet euron kolikon kokoisiksi. Puunlehdet ylipäätään ovat parhaimmillaan nuorina, heleänvihreinä ja läpikuultavina. Salaattien ohella koivunlehtiä voi hienontaa levitteeksi tai pestoon eli käyttää mausteyrttien tapaan.”

5. Koivunlehti

”Wau-efekti syntyy, kun valitsee nuoria, vaaleanvihreitä yksilöitä, jotka ovat vielä hiukan supussa ja läpikuultavia. Käytän ne silmumaista tyveä myöten, pilkon suupaloiksi salaattiin. Niissä on ihana rouskuva tekstuuri ja sitrushedelmämäinen aromi. Myöhemmin myös vuohenputken näyttäviä kukintoja voi käyttää salaattiin tai jälkiruokien viimeistelyyn. Kukinnon maku on porkkanamainen.”

> Wau-efekti syntyy, kun valitsee nuoria, vaaleanvihreitä yksilöitä.

6. Vuohenputki

”Voikukka on lellilapseni, josta voi käyttää kaiken. Jos ei pidä karvaasta mausta, ei kannata aloittaa villiyrttikokeiluja voikukasta. Se sopii edistyneempään makuun.

Käytän voikukanlehdet salaattiin tai mehustan vihermehun joukkoon. Ne voi myös hauduttaa pannulla pinaatin tapaan ja lisätä mukaan tomaattihakkelusta. Voikukan nuppuja voi käyttää kuten herneitä tai säilöä etikkaan kapriksien tapaan. Kukkavarsi on rouskuvan murea, sen leikkaan salaatin joukkoon. Kukka taas on lakritsin- ja hunajanmakea. Kutsun sitä villin luonnon vaahtokarkiksi.”

> Kutsun voikukkaa villin luonnon vaahtokarkiksi.

7. Voikukka

”Lehmuksen nuorissa lehdissä on mieto, makeahko maku, joten se on ensikertalaiselle helposti lähestyttävä. Lehmuksen kukkia voi kuivattaa teeksi, jolla on samanlainen rentouttava vaikutus kuin kamomillateellä.”

8. Lehmuksen lehdet ja kukat

”Kurtturuusu on aikanaan karannut istutuksista luontoon ja muuttunut rikkaruohoksi. Sen terälehdet ovat huikean aromaattiset ja sopivat salaatteihin sekä mansikka- ja vadelmajälkkäreihin — 10 terälehteä per annos. Uutan ruusunlehtiä myös hunajaan ja etikkaan. Olen valjastanut muksut keräämään iskälle ruusunlehtiä hintaan viisi euroa litra.”

9. Kurtturuusu

Muistathan, että villiyrttejä ja -kukkia saa poimia luonnosta jokamiehenoikeuksin, ellei kyseessä ole rauhoitettu kasvi tai luonnonsuojelualue. Sammalta, jäkälää sekä puiden lehtiä, silmuja ja kerkkiä saa poimia vain maanomistajan luvalla.

Lisätietoa kasvien tunnistamisesta, keräämisestä ja hyödyntämisestä: [luontoportti.fi](http://www.luontoportti.com/suomi/fi/); Sami Tallberg: Villiyrttikeittokirja 2019 (Readme.fi)

# ”Ota villikasvit ronskisti osaksi arkista ruoanlaittoa”, yllyttää Sami Tallberg

”Villikasveja kannattaa käyttää ronskisti, kourakaupalla, arkiseen tapaan. Siitä ei tarvitse tehdä fiiniä ituhippien hommaa, vaan yhdistää kasveja tuttuihin ruokiin: pitsan päälle, grillimakkaran ja sinapin päälle, maksalaatikon kanssa, uunikalan kanssa”, kannustaa villiyrttiasiantuntija __Sami Tallberg__.

Hän toteaa, että kätevintä on koostaa salaatti rennosti varioiden oman alueen villikasveista. 

”Villiyrtit maistuvat aluksi suussa karvaalta, sillä olemme tottuneet massatuotettuun, mietoon vihertarjontaan. Karvasaineet ovat kuitenkin hyväksi – ne edistävät terveyttä”, hän huomauttaa.

Villiyrtit kannattaa maustaa kunnolla, aivan kuten teemme kaupasta ostetuille kasveillekin. Suola ja hapokkuus kesyttävät karvauden.

”Kokoa salaatti 3–10 kasvista ja mausta se merisuolalla, pippurilla ja vinegretillä. Tämä yhdistää happamat, karvaat ja pähkinäiset aromit makujen ilotulitukseksi”, Tallberg neuvoo.
Kun pitää mielen avoinna, ruokaa alkaa nähdä joka puolella. Sitä mukaa, kun villiyrtteihin tutustuu, alkaa hahmottua isompi kokonaisuus: luontoyhteys ja harmoninen vuodenaikojen syklissä eläminen.

”Itselleni luonto on suosikkisupermarket sekä pyhättö”, Tallberg sanoo.


Lue lisää villiyrteistä

novita-amppeli-macrame-vaaka

Tee itse helppo makramee-amppeli

__Suunnittelija: __Susanna Mertsalmi

__Langanmenekki:__ Novita Strömsö noin 150 g

__Muut tarvikkeet:__ Voit koristella amppelia haluamallasi tavoin, esimerkiksi helmillä tai lisäsolmuilla.

1. Leikkaa neljä 8 metriä pitkää langanpätkää. 
2. Solmi kaksinkertaiset langat keskenään keskeltä __Josefiinan solmulla__. Josefiinan solmu asettuu amppelin pohjalle.
5. Solmusta lähtee 8 lankaa, neljään eri suuntaan. Ota vierekkäisistä pareista yhdet langat ja solmi ne yhteen __merimiessolmulla__ noin 10 cm:n etäisyydelle Josefiinan solmusta. Tee vielä 3 solmua aina vierekkäisille pareille.  
7. Ota taas vierekkäisistä pareista yhdet langat ja solmi ne yhteen hevosenhäntäsolmulla noin 20 cm:n etäisyydelle Josefiinan solmusta. Tee vielä 3 solmua aina vierekkäisille pareille. 
9. Tee noin 1 metrin päähän viimeisistä solmuista kaikilla langoilla yhdessä __hevosenhäntäsolmu__. Tee toinen samanlainen solmu noin 20 cm:n päähän edellisestä solmusta. 
11. Tasaa lankojen päät.

Kasvit ja puutarha

Kaikki aiheista Kasvit ja puutarha