Marraskuun alussa sen huomaa.
Aamulla on pimeää, työpäivällä yhtä lailla. Olo alkaa muistuttaa hidastettua elokuvaa: energiatasot laskevat, enkä saa mielihyvää samalla tavalla kuin kesällä. Kärsinkö kaamosmasennuksesta?
Työpsykologi Sari Mokka Rauman Mehiläisestä tietää, että pimeä aika aiheuttaa masennusta prosentille tai kahdelle ihmisistä.
Yleisempää on, että näihin aikoihin koettu väsymys, makeannälkä ja lihominen eivät johdu varsinaisesta kaamosmasennuksesta, vaan kaamosrasituksesta.
”Siitä kärsii 20-30 prosenttia suomalaisista. On siis aika yleistä, että reagoidaan pimeään aikaan”, Mokka kertoo.
Luonnonvalon maksimointi, kirkasvalohoito ja sosiaalisiin suhteisiin satsaaminen voivat auttaa, mutta pienemmilläkin teoilla saattaa olla vaikutusta mielialaan.