Kaksi vuotta sitten tuolloin 17-vuotias Veronica Verho muutti Turusta Helsinkiin opiskelemaan. Muutto tarkoitti samalla myös irtautumista lapsuudenkodista sekä vastuuta omasta taloudesta. Pankkitilillä oli muuton hetkellä ensimmäisen kuukauden vuokran verran rahaa.
"Se oli käytännössä ensimmäinen kerta, kun havahduin raha-asioihin. Siihen asti olin aina laittanut kaikki kesätyötuloni palamaan. Yhtäkkiä kaikki raha-asiat pitikin hoitaa itse", Verho muistelee.
"Ennen muuttoani minun piti perustella äidille, pystynkö asumaan yksin. Yllätyin silloin, paljonko rahaa menee esimerkiksi ruokaan. Siihen asti äiti oli maksanut kaikki laskuni enkä itse tiennyt, kuinka paljon niihin meni rahaa."
Verho kertoo raha-asioiden ja säästämisen vilahtaneen toisinaan mielessä jo ennen muuttoa, mutta asia ei ollut aiemmin tuntunut niin tärkeältä.
"Monesti äiti kysyi, paljonko kesätyötuloistani oli säästössä. Yleensä ei yhtään. Silloin aina hetken mietin, olisiko pitänyt laittaa pieniä määriä myös säästöön. En vain osannut säästää."
Äidin apu kullan kallis
Itsenäisen elämän alkuvaiheissa Veronica Verhon tulot koostuivat lähinnä opintotuesta ja -lainasta.
"Jouduin toisinaan turvautumaan äidin apuun, sillä en osannut käyttää rahaa. Joskus soitin kuukauden puolivälissä ja pyysin rahaa, kun omalla tililläni oli enää viisi euroa jäljellä", Verho kertoo.
Aluksi äiti suhtautui tyttären rahapyyntöihin ymmärtäväisesti, myöhemmin kriittisemmin ja naureskellen.
Nykyisin Verho tienaa valtaosin rahansa itse, eikä äidin tukeen ole tarvinnut turvautua kuin ani harvoin.
"Viimeisen vuoden aikana yhden kerran. Matkustimme kämppikseni Maijun kanssa Lontooseen ja siellä hostelleihin meni suunnitellun 200 euron sijasta 1 000 euroa. Silloin oli kotiin palattaessa pakko soittaa äidille."
Verhon mukaan rahan pyytäminen äidiltä tuntuu aina hieman nololta.
"Sitä haluaisi olla itsenäinen eikä rasittaa äitiä yhtään enempää."
Verho kertoo, ettei pyydä äidiltään rahaa kuin tarvittaessa. Silti äiti saattaa tyttärensä luona vieraillessaan tuoda mukanaan pari kassillista ruokaa. Myös isovanhemmat pakkaavat lapsenlapsensa matkatavaroihin esimerkiksi itse tehtyjä hilloja aina, kun tämä poikkeaa kotiseudullaan Turussa.
"Jouduin toisinaan turvautumaan äidin apuun, sillä en osannut käyttää rahaa."