Ilmastotalkoisiin voi lähteä myös omilla sijoituksilla – S-Pankin huippuasiantuntija neuvoo | Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Mullasta kasvava verso

Ilmastotalkoisiin voi lähteä myös omilla sijoituksilla – S-Pankin huippuasiantuntija neuvoo

Teksti:
Kirsi Riipinen
Kuvat:
Getty Images, Robert Lindström
Julkaistu: 28.7.2020
Muokattu: 31.8.2020
Yhä useampi suomalainen ymmärtää, että ilmastonmuutoksella on taloudellisia vaikutuksia yrityksille. S-Pankin vastuullisen sijoittamisen grand old man antaa vinkit.

Työmatkat pyöräillen. Talvisin kotosalla villasukat jalkaan ja huoneistolämpöä pienemmälle, kesällä ikkunat auki ja läpiveto ennemmin kuin kone viilentämään. Ruokakoriin runsaasti kasviksia ja vähemmän punaista lihaa.

Jokainen voi pyrkiä arjen valinnoillaan vaikuttamaan ilmastonmuutoksen selättämiseen, mutta sijoittamisen vaikutuksista siihen on puhuttu vähemmän.

Ilmastotietoinen sijoittaja etsii kohteita, jotka auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta.

Motivaatiota meillä on runsaasti. Siitä kertoo tuore tutkimus. S-Pankin Kantarilla teettämässä ilmastonmuutokseen ja sijoittamiseen keskittyvässä selvityksessä kävi ilmi, että 80 prosenttia suomalaisista on ainakin jossakin määrin huolissaan ilmastonmuutoksesta.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, kenellä on suurin vastuu ilmastonmuutoksessa. 91 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että isoin vastuu on suurilla valtioilla. Vastuunkantajien kakkosena tulevat vastaajien mielestä kansainväliset organisaatiot, esimerkiksi EU (87 % vastaajista).

Vähiten houkuttelevana sijoituskohteena pidetään kivihiiltä.

Kolmanneksi suurimmaksi vastuunkantajaksi nimetään finanssiala. Kaksi kolmesta vastaajasta arvioi, että finanssialan pitäisi kantaa nykyistä enemmän vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnasta.

”Finanssialan nousu kolmen suurimman vastuunkantajan joukkoon kertoo, että vastaajien mielestä rahalla pystytään vaikuttamaan ilmastonmuutoksen kehitykseen”, S-Pankin sijoitusjohtaja Mika Leskinen tulkitsee tuloksia.

Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että sijoittajan kannattaa ottaa ilmastonmuutos huomioon myös taloudellisista syistä.

”Tuosta tuloksesta olen erityisen iloinen. On hienoa, että Suomessa aletaan laajemmin nähdä, kuinka ilmastonmuutoksella on taloudellisia vaikutuksia monille yrityksille.”

Kysely: Kuinka hyvin arvioit tuntevasi omiin sijoituksiisi kohdistuvan, ilmastonmuutoksesta aiheutuvan riskin?

”Erittäin hyvin” sanoo noin 6 prosenttia vastaajista ja ”erittäin huonosti” lähes 15 prosenttia.

Kuinka hyvin suomalaiset sitten tuntevat sijoitustensa vaikutukset ja niiden ilmastonmuutokseen liittyvät riskit?

Yli puolet kyselyyn vastanneista ilmoitti tuntevansa nämä riskit huonosti. Nuoret ikäluokat tiedostavat ilmastonmuutoksen riskit yrityksille ja sijoituksille vanhempia ikäluokkia paremmin.

Selvityksessä kysyttiin myös ilmaston kannalta hyviä sijoituskohteita. Vastaajien mielestä houkuttelevia sijoituskohteita ovat energiatehokkuutta parantavat investoinnit ja esimerkiksi aurinkoenergia. Vähiten houkuttelevana sijoituskohteena pidetään kivihiiltä.

Megatrendin vauhti yllätti

Kollegat ovat antaneet Mika Leskiselle tittelin ”vastuullisen sijoittamisen grand old man”, sillä Leskinen on ollut tiiviisti tekemisissä vastuullisen sijoittamisen kanssa vuosituhannen alusta.

”En uskonut, että ilmastonmuutos nousee näin merkittäväksi tekijäksi näin pian.”

Vastuulliseen sijoittamiseen kuuluu ilmastonmuutoksen huomioimisen lisäksi muun muassa sosiaalinen näkökulma, eli huomiota kiinnitetään myös esimerkiksi lapsityövoiman käyttöön ja siihen, noudatetaanko yrityksessä hyvää hallintotapaa. Ilmastonmuutos on kuitenkin vastuullisuuden näkyvin mittari, onhan se myös globaalisti isoin ympäristöuhka.

Leskinen arvioi jo viitisentoista vuotta sitten, että ilmastonmuutoksesta tulee iso juttu myös pääomamarkkinoilla.

”En tosin uskonut, että ilmastonmuutos nousee näin merkittäväksi tekijäksi näin pian.”

Suomessa ilmastosijoittamisessa ollaan Leskisen mielestä monin tavoin edelläkävijöitä. Hän mainitsee, että esimerkiksi jättiläissijoituksia tekevät eläkeyhtiöt miettivät sijoitustoiminnassaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia tarkasti.

Erityisesti nuoret ja naiset ovat jo jonkin aikaa korostaneet valinnoissaan vastuullisuuden merkitystä. Sama suuntaus näkyy S-Pankin tutkimuksessa. Nuoret ja naiset ovat muita enemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta.

Ongelman tuottaja vai ratkaisija?

Kuinka ilmastonmuutoksen huomioivat sijoitukset nykyisellään tuottavat? Vai näkyvätkö tuotot vasta myöhemmin?

Leskinen sanoo, että kysymyksiin ei voi vastata yksiselitteisesti. Hänen mielestään on kuitenkin selvää, että menestyvät yritykset eivät voi jättää ilmastonmuutosta ja muita vastuullisuusasioita huomiotta.

”Suomessa on yhtiöitä, joiden toiminnassa ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen korostuu. Esimerkiksi uusiutuvaan polttoaineeseen keskittyminen on tuottanut hyvin sekä yhtiöille että niihin sijoittaville.”

Kysely: Kuinka houkutteleva sijoituskohde on mielestäsi öljy-yhtiö?

66 prosenttia vastaa, että ”ei lainkaan houkutteleva” tai ”melko vähän houkutteleva”. ”Erittäin houkutteleva” se on 3 prosentille vastaajista.

Sijoittajan on hyvä pohtia, tuottaako hänen tarkastelemansa yritys jotakin sellaista, joka on osa ratkaisua vai osa ongelmaa. Tässä tapauksessa kannattaa siis kysyä, nopeuttaako yhtiön toiminta ilmastonmuutosta vai hidastaako se sitä.

Leskisen mielestä jo arkijärki sanoo, että ongelman aiheuttajien tulevaisuus on epävarmempi kuin ongelman ratkaisijoiden.

Ilmasto-ongelmaa aiheuttavia yhtiöitä kurittavat muutkin kuin sijoittajat. Lainsäädäntö ja verotus ohjaavat ilmastonmuutoksen kannalta parempiin ratkaisuihin. Myös kuluttajat pohtivat kauppareissuillaan tuotteen ilmastovaikutuksia ja muita vastuullisuuteen liittyviä valintoja.

Ongelmalliset fossiiliset polttoaineet

Onko bisneksessä aloja, joihin ilmastoystävällisyyttä painottavan sijoittajan ei kannata suunnata?

Kyllä vain! Leskinen nostaa esimerkiksi voimakkaasti kivihiileen perustuvan toiminnan. Kivihiilen ja muidenkin fossiilisten polttoaineiden poissulkeminen oli yksi S-Pankin uuden rahaston periaatteista. Tämä kerrotaan jo rahaston nimessä: S-Rahasto Fossiiliton Eurooppa -osakerahasto.

Kivihiili on erityisen ongelmallinen, sillä sen päästöt tuotettuun energiaan suhteutettuna ovat ilmaston kannalta selkeästi korkeammat kuin esimerkiksi maakaasun.

Haluatko sijoittaa vastuullisesti? Poimi tästä sijoitusjohtajan vinkit

S-ryhmä julkisti alkukeväällä uudet kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa, joiden mukaan se on hiilinegatiivinen vuonna 2025. Osana S-ryhmää S-Pankki on aktiivisesti mukana torjumassa ilmastonmuutosta.

Yhtenä välineenä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on S-Pankin uusi rahasto: S-Rahasto Fossiiliton Eurooppa.

Se sijoittaa sellaisiin eurooppalaisiin pörssiyhtiöihin, jotka ovat hyvissä asemissa, kun yhteiskunnat siirtyvät kohti vähähiilistä vaihetta.

Rahasto ei sijoita yhtiöihin, jotka tuottavat fossiilisia energianlähteitä, omistavat fossiilisten energianlähteiden varantoja tai tuottavat markkinoille sähköä fossiilisilla polttoaineilla.

”Salkkuun pyritään etsimään yhtiöitä, jotka tuottavat ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta tehokkaita ratkaisuja tai ovat vähintäänkin neutraaleja ilmastonmuutoksen suhteen. Mukana on esimerkiksi yrityksiä, jotka valmistavat energiatehokkuutta edistäviä laitteita”, S-Pankin sijoitusjohtaja Mika Leskinen kertoo.

Ympäristötietoisen sijoittajan kannattaa rahastoa valitessaan tutustua rahastoa hoitavan yhtiön vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin. Kertooko rahastoyhtiö verkkoesitteessään, mitä vastuullisen sijoittamisen strategioita se noudattaa ja miten niitä toteutetaan?

Sijoittajat ja sijoitusyhtiöt voivat vaikuttaa yrityksiin euroillaan: ne voivat painostaa ja ilmoittaa, että sijoittavat yhtiöön esimerkiksi vasta, kun se alkaa käyttää puhtaampaa energiaa.

”On hyvä myös selvittää, raportoiko rahoitusyhtiö rahastojensa vastuullisuudesta säännöllisesti”, Leskinen muistuttaa.

Ammattimainen rahastonhoitaja kiinnittää energianlähteiden lisäksi huomiota myös sijoituskohteena olevan yhtiön vedenkäyttöön. Suomalaisille puhdas vesi on itsestäänselvyys, mutta maailman mittakaavassa se on arvokas raaka-aine, jonka käytön on oltava tehokasta ja perusteltua.

Monilla toimialoilla vesi on tärkeä raaka-aine tai olennainen tuotantoprosessin osa.

Jos haluaa itse tehdä suoria vastuullisia sijoituksia, Leskinen neuvoo kysymään, onko yhtiön tuote osa ongelmaa vai osa ratkaisua. Miten vastaus vaikuttaa yrityksen tulevaisuudennäkymiin?

Onko yrityksellä tarvittaessa mahdollisuuksia muuttua kustannukset huomioiden esimerkiksi ilmastonmuutoksen näkökulmasta houkuttelevammaksi?

Lue myös

Lisää aiheesta