Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Tekosysteemi

Säästövinkki: Viisi väitettä ja vastausta ruokahävikistä – näillä säästät seteleitä

Ota ruokahävikin torjunta tosissasi ja säästä rahaa. Hävikin vähentämisestä iloitsee niin kukkaro kuin ympäristökin.

Piirroskuva jossa ihminen heittää jäteastiaan pussillisen biojätettä ja astiasta pöllähtää 10 euron seteleitä
Piirroskuva jossa ihminen heittää jäteastiaan pussillisen biojätettä ja astiasta pöllähtää 10 euron seteleitä
Teksti: Laura Kaapro
Kuvat: Samuli Siirala
26.8.2024 | Päivitetty 13.11.2024

Ruokahävikistä peräti 38 prosenttia muodostuu kotitalouksissa – enemmän kuin missään muussa ruokaketjun linkissä, mukaan lukien teollisuus (21 prosenttia) ja kauppa (14 prosenttia).  

Kuluttajalla on ruokahävikin torjumisessa eniten valtaa, ja siten mahdollisuus myös isoon rahansäästöön. Jokainen ihminen heittää nykyisellään keskimäärin 30 kiloa ruokaa roskiin vuosittain. Nelihenkisen perheen hukattujen ostosten arvo mitataankin useissa sadoissa euroissa. 

Puolita biojätepussin sisältö ja säästä seteleitä näiden viiden väitteen ja vastauksen avulla. 

1. Ruokaa heitetään pois, koska sitä ostetaan liikaa. 

Pitäisikö sittenkin ostaa vähemmän mutta parempaa? Jos isosta pakkauksesta heittää aina jämät roskiin, kilohinta ei enää olekaan edullisempi. On järkevämpää panostaa pienempään pakkaukseen sellaisia tomaatteja, jogurttia, leipää tai leikkeleitä, jotka tulevat varmasti syödyksi kokonaan.

Poisheitetyn ruoan ympäristövaikutukset ovat suuremmat kuin pakkausten, joten täsmällisen ruokamäärän ostaminen ja käyttäminen on ilmastonkin kannalta kaikista oleellisinta. 

 2. Eniten hävikkiä syntyy vihanneksista, juureksista ja perunoista. 

Muista pakastevihannekset! Jos tuoreista kasviksista osa tuppaa aina unohtumaan ja pilaantumaan jääkaapin perukoilla, on fiksua suosia pakastepusseja. Nopeasti jäädytetyt vihannekset ovat itse asiassa ravintoarvoiltaan lähes yhtä hyviä kuin tuoreet kasvikset. 

3. Toiseksi eniten hävikkiä kerryttävät hedelmät. 

Pidä hedelmät esillä vadilla, ja poista heti huonoksi mennyt yksilö, jotta muut hedelmät säilyvät syömäkelpoisina mahdollisimman kauan. Muista smoothiet, hedelmäsalaatit ja lukuisat ihanat leivontavinkit, joissa hyödynnetään ylikypsiä banaaneja

4. Ruokaa heitetään pois varmuuden vuoksi. 

Parasta ennen -päivämäärä on vähimmäissäilyvyysaika, johon asti elintarvike säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Tämän päivämäärän jälkeen tuotteen käyttökelpoisuutta kannattaa rohkeasti arvioida omiin aisteihin luottaen. Parasta ennen eroaa viimeinen käyttöpäivä -merkinnästä: tämä on päivämäärä, jona valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi. 

5. Luovuus ja rohkeus torjuu ruokahävikkiä. 

Hävikin taklaamisesta harrastus? Liity aihetta käsitteleviin someryhmiin ja seuraa ruokahävikkitietoa jakavia tahoja. Vinkeistä, ideoista ja inspiraatiosta ei tule pulaa! 

Hyödynnä reseptihakuja. Tee haut jääkaapistasi löytyvien kasvisten perusteella. Esimerkiksi Yhteishyvän reseptihausta löydät sadoittain reseptejä, ja haun voit myös tehdä sanalla ”hävikki”. Vaikka jääkaappisi vaikuttaisi lähes tyhjältä, sieltä voi hyvin löytyä ainekset vielä yhteen ruokaan! 

Lähteet: Hävikkiviikko 23.–29.9.2024, Kuluttajaliitto, WWF, Yhteishyvä 

Lue myös nämä säästövinkit

Lue lisää hävikin välttämisestä