Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Tatuointi on henkilökohtainen muistutus

Teksti:
Meri Eskola
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 25.2.2016
|
Muokattu: 31.8.2020
Ihon koristeleminen tatuoinnein merkitsee kantajalleen esteettisyyden lisäksi henkilökohtaisia muistutuksia, kiitollisuudenaiheita ja yhteenkuuluvuuden korostamista. Tatuoinnit ovat Suomessa yhä muotia, todistaa Yhteishyvän verkkokysely.

Michael Hart, Helsinki

"Vasemmassa ohimossani oleva hindinkielinen sana sadana tarkoittaa edistystä, kehittymistä, henkistä tilaa. Pidän erityisesti sanan edistymistarkoituksesta, sillä elämäni on ollut vaikeaa. Vuonna 2014 päädyin Intiaan puoleksi vuodeksi joogaamaan ja tutustuin Mysoressa tatuoijaan, joka suostui tekemään kasvotatuoinnin minulle. Hinduille se on henkinen teko.

Ehdin jutella Intiassa kuuluisan joogin, henkisen opettajan B.K.S. Iyengarin kanssa. Kerroin hänelle vaikeasta lapsuudestani ja pyysin yhtä sanaa tatuoitavaksi. Asioiden jättäminen taaksesi on sinun juttusi, hän sanoi, ja sadana on sanasi.

Otsassa ei ole hermopäätteitä, joten tatuoinnin ottaminen ei sattunut ollenkaan. Teimme viereen kelta-valko-punaisen hindulaisen otsamerkin merkiksi henkisestä polustani. Suomessa ihmiset ovat liian kohteliaita kommentoidakseen otsatatuointiani, mutta kotimaassani Englannissa sitä kommentoitaisiin varmasti. Kihlattuni Ida ei enää edes näe tatuointiani, hän näkee vain minut.

Olen tällainen vanha hippi ja menin Intiaan muuttamaan elämäni. Onnistuin siinä, kun vietin 10 päivää vipassana-meditaatiossa. Tatuointini muistuttavat, millainen ihminen olin kaksi vuotta sitten, millainen olen nyt ja millainen haluan olla kahden vuoden päästä."

Juha Luoma, Pori

"Tatuointini on vasemmassa olkavarressa. Punaisen rapukuvan otin vuonna 1998 ja latinankielisen tekstin, Sic transit gloria mundi (Niin katoaa mainen kunnia), otin alapuolelle vuonna 2009.

Otin tekstitatuoinnin palattuani Suomeen Afganistanista kriisinhallintapalveluksesta. Komennuksella sain pelkkää suitsutusta osakseni, minulle myönnettiin ensimmäisen luokan vapaudenmitali urheudestakin, mutta kun palasin virkavapaalta työpaikalle, työnantaja lykkäsi kiitokseksi lomautuksen. Teksti on itselle muistutus, että näinkin elämä voi mennä.

Olen horoskooppimerkiltäni rapu, se on toinen muistutus. Rapu on väriltään normaalisti mustanvihreä, mutta keitettynä loistaa punaisena. Elämä ei aina mene niin kuin on suunnitellut.

Käytän töissä aina pitkähihaisia paitoja, joten tatuointini eivät ole normaalisti näkyvillä. En niitä kuitenkaan salaile, ja toiset kysyvät tekstistä, toiset eivät. Se on henkilökohtainen kannanotto elämästä. Toivon, ettei elämä tuo uusia muistutuksia, niin ei tarvitse ottaa uusia kuvia."

Tommy Thun, Kirkkonummi

"Tässä tatuoinnissani yhdistyy jääkiekkojoukkue IFK:n logo sekä pelinumero 9. Otin tatuoinnin viime keväänä. Olen kauluspaita-pikkutakkityöllistetty, joten kyynärtaipeessa oleva kuva ei töissä näy. Jos menen uudelle asiakkaalle, katson etteivät paidat hihat ole käärittyinä ylös. Muuten en kuvaa salaile.

Faija pelasi 1960-luvulla suomenmestaruussarjassa jääkiekkoa IFK:ssa pelinumerolla yhdeksän, ja IFK on aina ollut minulle läheinen joukkue. Halusin kuvalla kunnioittaa jengiä.

Yhdistelmän lopputulos oli tatuoija Roosa Ahon idea, kun mietimme, miten saisimme aiheet yhdistettyä. Muut tatuointini olen itse ideoinut ja piirtänyt, niissä on lasteni syntymäajat ja nimikirjaimet. Kun menin näyttämään valmista IFK-tatuointiani faijalle, hän kommentoi: "Ai siinä on ysi." Se oli hänen kommenttinsa. Varmaan hän oli eleestäni otettu, muttei sano sitä ääneen.

Se on totta, että kun ottaa yhden tatuoinnin, niitä haluaa lisää. Mutta niissä pitää olla tarina, vierastan jotain piikkilankakuvaa. Vasempaan käteen himoitsen kahden tatuoinnin väliin kuvaa, joka yhdistäisi koko käden."

Heli Soininen, Kuopio

"Otin tämän viikatemiestatuoinnin olkavarteeni muistuttamaan liikenneonnettomuudesta, johon jouduin viime helmikuussa. Viimeinen mielikuvani ennen onnettomuutta on, kun lähdin lenkittämään koiriani – seuraavan kerran heräsin illalla teho-osastolta. Olin sairaalassa kolme kuukautta, sain useita murtumia ja pään vamman. On yhä mysteeri, mikä sai autoilijan ajamaan päälleni suojatiellä, suoralla tiellä, valoisaan aikaan.

Minulla oli entuudestaan pienempiä tatuointeja, tämän otin heinäkuussa. Kuvassa on se tyyppi, jonka kanssa ottelin. Tatuointi muistuttaa, että olisi voinut käydä huonomminkin. Olen hirvittävän kiitollinen, että olen hengissä ja jatkoajalla. Otan päivän kerrallaan, en jaksa enää murehtia pienistä. Nyt suunnitelmana on palata osa-aikaisesti töihin."

"Kuva sääressä muistuttaa ihanimmasta käymästäni kurssista, jonka ansioista olen tässä."

Lukijat kertoivat omien tatuointiensa tarinan

Yhteishyvän verkkosivuilla vuodenvaihteessa 2016 toteutetun kyselyn mukaan lukijat ovat ottaneet tatuointeja 1980-luvulta saakka. Tuoreimmat oli otettu kolme viikkoa ennen kyselyyn vastaamista. Valtaosa tatuoinneista oli otettu 2000-luvulla.

Yhteishyvän lukijat olivat ottaneet tatuointinsa pääosin Suomessa, muutama oli lomamatkoilta Kreikasta, Thaimaasta tai Bulgariasta.

Joka neljännellä vastanneella oli tatuointi olkapäässään. Seuraavaksi eniten tatuointeja on olkapäässä tai käsivarressa ja nilkassa (18 % vastanneista). Myös pohkeet, yläselkä, ranne, niska ja rinta olivat suosittuja tatuointipaikkoja. Pakarassaan, navassa, vatsassa, korvan takana, lantiossa ja kasvojen rajauksena tatuointi oli vain yhdellä vastaajalla kutakin.

Kyselyyn vastanneista 89 lukijasta neljä oli poistanut tatuointinsa.

12 prosentilla vastanneista oli enemmän kuin yksi tatuointi.

Suosituimpia kuva-aiheita ovat selvästi eläimet: Yhteishyvän lukijoiden iholta löytyy eläinkuntaa laajasti delfiinistä liskoihin ja merihevosiin. Myös taru- ja horoskooppieläimet – lohikäärmeet, skorpionit, jousimiehet – ovat suosittuja kuva-aiheita.

Iholta löytyy paljon esittäviä kuvia: kukkia, sydämiä, timantteja, aurinkoa ja tähtiä sekä jonkin verran ei-esittäviä tatuointeja, tribaalikuvioita ja ornamentteja.

Vastausten perusteella selvisi myös, että lukijoilla on paljon trendikkäitä teksti-, harrastus- ja lemmikkitatuointeja; viikatemiehiä, pin up -tyttöjä, Hello Kittyä, feenikslintua, suojelusenkeliä – formulatalli McLarenia unohtamatta.

Otteita kyselyn vastuksista:

  • "Kädessäni on teksti 'Hakuuna matata'. Se kertoo, ettei huomisesta ole huolta."
  • "Kyljessäni on englanninkielinen teksti otsikolla 'Summer'. Olen erittäin kesäihminen, auringon ja lämmön perään."
  • "Mymmeli-tatuointini on kunnianosoitus muumeille, tansseille ja tasa-arvolle sekä omistettu tyttärilleni."
  • "Mieheni kosi minua lomamatkalla Thaimaassa tatuointikopin edessä, ja otimme molemmat sormuksiksi sydämet vasempiin nimettömiin."
  • "Tatuointini on äidin kiusaksi otettu."

Tatuointien historia ulottuu vuosituhansien taakse

Tatuointi on ihon koristamista pysyvillä kuvioilla pistelemällä ihoon väriainetta. Sana tatuointi tulee tahitin kielen sanasta tatau, merkitä.

Tatuoinnit on tunnettu ympäri maailmaa vuosituhansien ajan. Maailman parhaiten säilyneellä kivikautisella ihmisruumiilla, vuonna 1991 Alpeilta löytyneellä 5 300 vuotta vanhalla jäämies Ötzillä oli tatuointeja.

1800-luvulla tatuoinnit olivat muotia Euroopan kuninkaallisten keskuudessa, esimerkiksi Tanskan kuninkaalla Frederikillä oli tatuointi. 1920-luvulla tatuointien suosio laski länsimaissa, ja niitä harrastivat lähinnä rikolliset ja merimiehet.

Uudelleen tatuoinnit tulivat suosioon 1960- ja 70-luvuilla. 1990-luvulla tatuoinnista tuli trendi, ja tribaalikuviot tulivat muotiin. Suomen ensimmäiset viralliset tatuointiliikkeet avattiin vuonna 1987.

Suomessa suosituimpia tatuointeja ovat nyt tekstit. Aiheina ovat lasten nimet ja syntymäpäivät sekä mietelauseet. Naiset suosivat kirjoitukseensa kaunokirjoitusta, mutta suomalaismiesten suosituin kirjasintyyppi on karkkirasiasta tuttu Sisu. Tatuoijien mukaan realistinen taide on nousemassa tatuointitrendiksi. Yhä useamman ihoon syntyy lapsen, ystävän tai lemmikin muotokuva.

Suomessa arviolta 15 prosentilla 20–30-vuotiaista on tatuointi.  Se on vähemmän kuin maailmalla; Yhdysvaltain kaupungeissa luku on jopa 40 prosenttia. Suomalaisille tatuoinneille on tyypillistä, että naiset ottavat tatuointinsa vaatteiden alle piiloon. Helsinkiläiset ovat tatuoinnin ottajina muuta Suomea innottomampia, ja akateemisen koulutuksen hankkineista nuorista aikuisista tatuointi löytyy vain neljältä prosentilta.

Trendinenien mukaan tatuointien määrä Suomessa lisääntyy vielä, mutta ne muuttavat muotoaan. Ihmiset suhtautuvat kuviinsa vakavasti, harkitsevat niiden ottamista pitkään ja miettivät tarkasti, mitä haluavat tatuoinnillaan viestiä. Suomessa tatuointeja ovat alkaneet ottaa myös keski-ikäiset, ja meillä on menossa buumin ensimmäinen aalto.

Tutkijat arvioivat, että vuonna 2020 Suomessa joka viidennes nuori on tatuoitu. Laki ei ota kantaa tatuoitavaksi tulevan ikään, sillä Suomen laki ei kiellä tekemästä tatuointia alle 18-vuotiaalle.

Lähteet: Wikipedia, Iltasanomat.fi

Tuhansittain tatskoja voi ihastella huhtikuussa Helsingin Kaapelitehtaalla Helsinki Ink 2016 -tatuointitapahtumassa.

Lisää aiheesta