Juontaja Sami Kuronen elää keittiössä kaksoiselämää – pinaattiletut vaihtuvat sinkkuviikolla poroon - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Juontaja Sami Kuronen elää keittiössä kaksoiselämää – pinaattiletut vaihtuvat sinkkuviikolla poroon

Kotimaiset sesonkiruoat ovat Sami Kurosen mieleen.

Sami Kuronen kertoo, että suhtautuminen ruokaan on muuttunut. ”Nuorempana ruoka oli lähinnä polttoainetta. Keski-ikään päästyäni olen oppinut arvostamaan makumaailmoita ja ruuanvalmistuksesta on tullut rakas harrastus.”

Temptation Islandin ja Radio Suomipopin juontaja Sami Kuronen tekee isäviikolla simppeliä kotiruokaa, aikuisviikolla ruokalistalla saattaa olla kolmen ruokalajin illallisia.

Jaa Somessa
Teksti
Leena Lukkari
Kuvat
Anna Riikonen

Juontaja Sami Kuronen, 45, asuu Vantaalla rivitalossa vuoroviikoin itsekseen ja tyttärensä Oonan, 10, kanssa. Tämä näkyy myös keittiössä.

Kun Oona on kotona, Kuronen kokkaa perusruokaa: nakkikastiketta, kaupan valmista savulohta perunoiden ja kermaviilikastikkeen kanssa tai pastaa ja kanakastiketta. Kun Kuronen on omin nokkinensa, hän syö mitä jääkaapista sattuu löytymään tai lähtee ravintolaan syömään.

”Jos pöytään istuu ruokavieraita, kokkaan useita ruokalajeja. Pääruokana voi olla vaikkapa sitruunarisotto.”

Kesäpäivä on kuuma, ja talon isäntä häärii keittiössä rennosti sortseissa ja valkoisessa t-paidassa, joita suojaamaan hän on kietaissut nahkaisen esiliinan. Samassa essussa tuore ruokakirjailija komeilee elokuussa ilmestyvän Elämäni reseptit -kirjan kannessa.

Nimensä mukaisesti teoksessa käydään läpi Kurosen elämää ruokamuistojen kautta.

”Ei se sentään mikään elämäkerta ole, enemmänkin siinä on väläyksiä elämästäni vuosien varrelta”, Kuronen kertoo.

Ensimmäisissä takaumissa mies palaa lapsuutensa kesiin Ilomantsiin, pohjoiskarjalalaisen mummon pöytään.

Mummon lihakukko

Aina kun pikku-Sami tuli mummolaan, tuvan pöydällä odotti leivinuunissa paistettu tuoksuva lihakukko. Lihakukko valmistetaan kalakukon tapaan leipäkuoreen. Kuoren sisään piilotetaan vaikkapa karjalanpaistilihoja ja riisiä. Koko komeus kypsyy uunissa hiljalleen useita tunteja meheväksi ja rapeaksi.

”Teen kukkoa toisinaan myös itse. Se on järjettömän kokoinen mötikkä, jossa riittää syötävää moneksi päiväksi. Urakka jää paljolti minulle, sillä kukko ei ole 10-vuotiaan tyttäreni Oonan suurin suosikki.”

Pohjois-Karjalan makuja ei voi sanoa voimakkaiksi, mutta se ei vie niiden painoarvoa.

”Ne ovat tärkeitä, koska niissä on se tuttuus”, Kuronen kuvailee.

Mummolassa hän sai aina syödä kyllikseen seitinohuesta ruistaikinasta rullaksi käärittyjä, riisillä täytettyjä sultsinoita ja pyöreitä meheviä piiraita, vatruskoita, joiden täyte saattoi olla suolainen tai makea.

Niin kuin tutut maisemat tai tuoksut voivat herättää uinuvia muistoja, näin tekevät myös maut.

”Huomasin, että tuttujen ruokien maistelu toi mieleeni asioita, jotka luulin jo unohtaneeni. Muistin esimerkiksi vanhempieni eron ja oman eroni Oonan äidistä.”

Ennakkoluuloista eroon veljen vinkeillä

Kuronen ei ole aina ollut mikään kulinaristi. Sisäinen kokkailija löytyi pikkuveljen, ammattikokki Pasi Kurosen, keittiöstä.

”Reilut kymmenen vuotta sitten asuimme ex-vaimoni kanssa lähellä veljeni kotia ja vietimme usein aikaa kaikki yhdessä. Minusta oli kiehtovaa seurata veljen ruoanlaittoa.”

Kiinnostus ei jäänyt vain katseluun, isoveli halusi myös pilkkoa ja paistaa.

”Siihen aikaan minulla oli vielä kasapäin ennakkoluuloja erilaisia ruoka-aineita kohtaan. En syönyt sieniä enkä etanoita, koska ne olivat ällöttäviä. Kasvikset ylipäätään olivat minusta arveluttavia”, Kuronen muistelee huvittuneena.

Mutta veli osasi loihtia herkkua niljakkaista etanoistakin, ja kohta Sami Kuronen halusi kokeilla samojen herkkujen valmistusta kotona.

”Kännykkä oli keittiössäni yhtä tärkeä väline kuin kauha. Soitin vähän väliä veljelle ja tarkistin, miten jokin valmistusvaihe pitikään suorittaa.”

Pikkuhiljaa itseluottamus ja taidot kasvoivat.

Pinaattilettuja ja vihersmoothie

Nykyään arkiruoan valmistus sujuu Kuroselta vaivatta. Kaupassakin Kuronen kulkee kuin automaattiohjauksessa. Kauppalistaakaan ei tarvita. Kärryyn sujahtaa tasainen setti ruokaympyrän jokaisen sektorin tuotteita.

”Paljon kasviksia, lihaa ja kalaa sekä leipää, perunaa, riisiä ja pastaa. Rahkaa ja marjoja ostan aina, sekä Oonalle hänen lempijogurttiaan”, Kuronen luettelee.

Hän pyrkii tekemään ruoan aina tuoreista raaka-aineista. Kuronen suosii kotimaisia raaka-aineita ja sesonkiruokaa. Keväällä parsaa, alkukesästä uusia perunoita ja syksyllä marjoja. Välipalana syödään omenoita, banaaneja, appelsiineja ja mandariineja. Leivän päällä maistuu avokado.

”Välillä innostun vihersmoothieista, joihin laitan lehtikaalia, limeä, päärynää ja passionhedelmää.”

Jääkaapista löytyy hätävarana myös jokin valmisruoka, kuten kaupan pinaattikeitto, lihamakaronilaatikko tai lasagne.

”Oona pitää pinaattiletuista, joten sekin on yksi toimiva kiireen pelastaja”, Kuronen sanoo.

”Kun Oona on luonani, pidämme tiukasti kiinni ruoka-ajoista. Aamupalan syömme yhdessä, lounaan kumpikin syö arkena tahoillaan, viiden aikaan syömme päivällisen ja kahdeksalta iltapalan.”

Viikonlopun ruokasuunnittelu alkaa keskiviikkona

Oman ruokakirjan tekeminen vaati paljon enemmän työtä kuin mitä kotikokki oli osannut kuvitella.

”Jotenkin ajattelin, että riittää, kun kirjoitan reseptit, teen annokset ja kuvaamme ne. Pian huomasin, että on ihan eri asia kirjoittaa itselleen kuin niin, että kuka tahansa osaa ohjeeni pohjalta kokata saman ruokalajin.”

Pasi-veli auttoi viilaamaan reseptit sellaisiksi, että ammattilainenkin voi ne hyväksyä. Hän sai itseoikeutetusti kirjasta oman luvun, jonka resepteissä on haastetta kokeneemmallekin kotikokille.

Kuronen itse briljeeraa ruoanlaitolla lähinnä viikonloppuisin. Silloin hän saattaa tehdä kokonaisen menun rakentelusta vapaapäivän pääohjelmanumero.

”Se tarkoittaa, että alan jo keskiviikkona selata Instagramista inspiraatiokuvia ja miettiä menun osia. Joskus lauantain päivällisen valmistelu alkaa jo perjantaina, jos vaikkapa liha täytyy saada marinadiin”, Kuronen kuvailee.

Poronfileetä treffi-iltaan

Kuronen tietää, miten hän saa elämänsä naisen onnelliseksi. Kun Oona tulee isän luo, Kuronen tekee tyttärelleen luonnonjogurtista, marjoista ja hunajasta herkullisen superjuoman.

Kirjassa Kurosella on erikseen luku hurmaamiselle. Date Night -lukuun hän on koonnut sellaiset reseptit, joilla treffi-ilta saa arvoistaan nostetta. Yksi Kurosen hurmausannos on poron sisäfilee, jonka oheen hän tarjoaa maa-artisokkapyreetä ja karpalokastiketta.

”Poroa ei täällä etelässä useinkaan löydä tuoreena, mutta ainakin Itäkeskuksen Prismasta poronfilee löytyy pakasteesta sieltä, mistä löytyvät myös äyriäiset ja kampasimpukat.”

Muissa lihaherkuissa Kuronen luottaa Itäkeskuksen Prisman Wotkin’sin lihatiskin lihamestarien ammattitaitoon.

”Sieltä saan aina asiantuntevia neuvoja vähän erikoisempien lihojen valmistukseen.”

Julkaistu: 8.8.2019
Muokattu: 8.8.2019
Jaa Somessa