Hoida perunkirjoitus sovussa

Varatuomari Anne Lindell HOK-Elannon Perunkirjoituspalvelusta vastaa seitsemään kysymykseen, mitä kaikkea on hyvä huomioida perinnönjaossa.

Kuka on ensisijainen perillinen?

Laissa on määrätty perimysjärjestys, jota noudatetaan, mikäli vainaja ei ole testamentilla päättänyt toisin. Ensisijaisia perillisiä ovat rintaperilliset eli lapset tai heidän lapsensa. Jos vainajan lapsi on kuollut, jakavat tämän lapset perintöosan.

Ilman testamenttia leski ei peri mitään, jos vainajalla on lapsia. Hänelle kuitenkin kuuluu avio-oikeuden nojalla puolet avioparin yhteenlasketusta omaisuudesta, ellei parilla ole ollut avioehtoa, jolla avio-oikeus suljetaan pois.

Mitä jos vainajalla ei ole rintaperillisiä?

Rintaperillisten jälkeen perimysjärjestyksessä on aviopuoliso. Mikäli aviopuolisoakaan ei ole, perintö menee perimysjärjestyksessä vanhemmille. Jos vanhemmat ovat kuolleet, perintö menee sisaruksille. Ilman testamenttia avopuoliso ei kuulu perillisiin.

Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä eikä elossa olevia perimysjärjestyksen mukaisia perillisiä, menee hänen omaisuutensa ilman testamenttia valtiolle. Siksi erityisesti ainoat lapset tekevät usein testamentin jo nuorena.

Kenen vastuulla perunkirjoitus on?

Perunkirjoitus kuuluu kaikille kuolinpesän osakkaille. Perukirjan laativat kaksi uskottua miestä. Heille ei ole laissa määritelty pätevyysvaatimuksia. Perunkirjoitus kannattaa kuitenkin teettää ammattilaisella, sillä osaamattomuudesta voi aiheutua lisäveroja perillisille.

Milloin perunkirjoitus tehdään?

Perunkirjoitus tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tarvittaessa siihen voi hakea jatkoaikaa verotoimistosta, jos perilliset esimerkiksi ovat poissa maasta tai perunkirjoituksen aloittaminen muuten viivästyy. Mikäli lisäaikaa ei ole anottu eikä perunkirjoitusta toimitettu ajoissa, voi perillisille koitua perintöveron korotus.

Mitä tietoja tarvitaan?

Perunkirjoitus voidaan toimittaa, kun tiedot kuolinpesän varoista ja veloista on selvitetty. Perukirjan liitteeksi vaaditaan myös sukuselvitys, josta ilmenevät mahdolliset puolisot ja perilliset. Lisäksi perukirjaan on liitettävä mahdollinen testamentti, avioehtosopimus sekä ensin kuolleen puolison peru-, ositus- tai perinnönjakokirja.

Tarvittavien asiakirjojen kokoamiseen menee aikaa, joten perunkirjoitusta ei voida yleensä tehdä heti vainajan kuoltua.

Mistä testamentilla voi määrätä?

Testamentilla voi ohjata perintöä haluamilleen tahoille. Rintaperillisillä on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa eli puolta perimysjärjestyksen mukaisesta osuudesta itselleen. Vaatimus on jätettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua testamentin tiedoksiannosta.

Tilanteissa, joissa vainaja on testamentannut koko omaisuutensa vaikkapa lapsenlapsille, rintaperillinen saattaa sovitusti jättää vaatimatta lakiosaansa, jolloin vältetään yhden sukupolven perintöverot.

Periytyvätkö vainajan velat?

Lähtökohtaisesti velat eivät periydy. Kuolinpesästä vähennetään aina ensimmäiseksi velat. Sen jälkeen jäljelle jäävä omaisuus jaetaan perillisten kesken. Mikäli kuolinpesässä ei ole riittävästi varoja velkojen maksamiseen, koituvat ne velkojan luottotappioksi.

Väärin toimitettu perunkirjoitus voi kuitenkin johtaa perillisten velkavastuuseen. Ammattilaisen apu on erityisen tärkeää silloin, kun kuolinpesässä on velkoja.

Perunkirjoitus tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Läheisen kuolemaan liittyy paljon tunteita, jotka vaikuttavat myös perinnönjakoon.

"Suru on kokonaisvaltainen reaktio. Sen voimakkuus voi yllättää, vaikka kuolemaa olisi osattu odottaa", kertoo psykologi Tuija Korhonen Oulun Traumaterapiakeskuksesta.

"Jos perillisillä on läheiset ja hyvät välit, eikä perintöön liity yllätyksiä tai epäselvyyksiä, sujuu perunkirjoitus yleensä kivuttomasti", Korhonen sanoo.

Sen sijaan perheissä, joissa on etäisemmät välit tai riitoja jo ennen perinnönjakoa, suru saattaa nostaa vanhoja kaunoja pintaan. Tällöin esimerkiksi sinänsä arvottomista esineistä voi tulla periaatteen vuoksi kinaa.

"Riidat syntyvät tyypillisimmin silloin, jos jotakin perillistä on tuettu taloudellisesti muita enemmän vainajan elinaikana", kertoo varatuomari Anne Lindell HOK-Elannon Perunkirjoituspalvelusta.

Kaikki perintöosasta vähennettävät lahjoitukset tulisikin dokumentoida tarkkaan, jotta perillisillä olisi yksiselitteinen kuva kokonaistilanteesta ja kaikki kokisivat tulleensa tasavertaisesti kohdelluksi.

Sekä psykologi Korhonen että varatuomari Lindell suosittelevat ulkopuolisen asiantuntijan apua perinnönjaossa. Keskustelu pysyy monesti tavallista asiallisempana, kun mukana on sukulaista etäisempi asiantuntija.

Tunteiden näyttämistä ei kuitenkaan tarvitse pelätä vaikeassa tilanteessa.

"Läheisen kuoleman jälkeen ei pidä vaatia itseltään liikaa. Omiin ja muiden tunteenpurkauksiin tulisi suhtautua ymmärtäväisesti", muistuttaa Korhonen.

Ilman testamenttia avopuoliso ei kuulu perillisiin.

Esimerkki: Martin kuolinpesä

Martin kuolinpesää ovat jakamassa kolme lasta: Leena, Heikki ja Risto. Kuolinpesässä on Martin omistama asunto (arvo 150 000 euroa) irtaimistoineen, kesämökki (arvo 90 000 euroa) sekä osakkeita (arvo 45 000 euroa). Velkoja ei ole. Martin puolisolla Helmillä on osakkeita 45 000 euron arvosta ja pankkitilillä 60 000 euroa.

Martti on tehnyt testamentin, jolla määrää asunnon elinikäisen hallintaoikeuden Helmille. Ilman testamenttiakin Helmillä olisi oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Helmillä on oikeus puoleen puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta avio-oikeuden nojalla, sillä heillä ei ole avioehtoa. Kodin irtaimiston hallintaoikeus jää niin ikään Helmille.

Omissa nimissään olevan kesämökin Martti on testamentannut rintaperillisille jaettavaksi. Muutaman arvokkaan, yhteensä 2 500 euron taide­teoksen omistusoikeuden Martti on testamentannut taiteita harrastavalle Ristolle. Eläessään Martti on tukenut Leenaa 2 000:lla ja Heikkiä 4 000 eurolla enemmän kuin Ristoa. Nämä summat on katsottu ennakkoperinnöksi ja huomioidaan nyt perunkirjoituksessa.

Puoliso perii seuraavasti:

• Puolisoiden yhteisen omaisuuden arvo on 390 000 € + 2 500 € (taideteokset) + 6 000 € (lahjoitukset lapsille) = 398 500 €, josta Helmin osuus avio-oikeuden nojalla on puolet eli 199 250 €.
• Helmin tasinko kuolinpesästä on 94 250 €.
• Hän saa puolet asunnosta 75 000 €. Lopusta tasinko-oikeudesta hän luopuu lasten hyväksi.

Lapset perivät seuraavasti:

Risto: 1/6 asunnosta, 1/3 kesämökistä, osakkeet 17 000 €, taide-esineet 2 500 €

Heikki: 1/6 asunnosta, 1/3 kesämökistä, osakkeet 13 000 €, lahjoitus 4 000 €

Leena: 1/6 asunnosta, 1/3 kesämökistä, osakkeet 15 000 €, lahjoitus 2 000 €

• Heikki ja Leena maksavat perintöveroa 4 085 € huomioon ottaen, että he saavat asunnosta lesken iän (75 vuotta) perusteella hallintaoikeusalennuksen.
• Risto maksaa tämän lisäksi perintöveroa saamistaan taide-esineistä, yhteensä 4 410 €.