Varatuomari Anne Lindell HOK-Elannon Perunkirjoituspalvelusta vastaa seitsemään kysymykseen, mitä kaikkea on hyvä huomioida perinnönjaossa.
Kuka on ensisijainen perillinen?
Laissa on määrätty perimysjärjestys, jota noudatetaan, mikäli vainaja ei ole testamentilla päättänyt toisin. Ensisijaisia perillisiä ovat rintaperilliset eli lapset tai heidän lapsensa. Jos vainajan lapsi on kuollut, jakavat tämän lapset perintöosan.
Ilman testamenttia leski ei peri mitään, jos vainajalla on lapsia. Hänelle kuitenkin kuuluu avio-oikeuden nojalla puolet avioparin yhteenlasketusta omaisuudesta, ellei parilla ole ollut avioehtoa, jolla avio-oikeus suljetaan pois.
Mitä jos vainajalla ei ole rintaperillisiä?
Rintaperillisten jälkeen perimysjärjestyksessä on aviopuoliso. Mikäli aviopuolisoakaan ei ole, perintö menee perimysjärjestyksessä vanhemmille. Jos vanhemmat ovat kuolleet, perintö menee sisaruksille. Ilman testamenttia avopuoliso ei kuulu perillisiin.
Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä eikä elossa olevia perimysjärjestyksen mukaisia perillisiä, menee hänen omaisuutensa ilman testamenttia valtiolle. Siksi erityisesti ainoat lapset tekevät usein testamentin jo nuorena.
Kenen vastuulla perunkirjoitus on?
Perunkirjoitus kuuluu kaikille kuolinpesän osakkaille. Perukirjan laativat kaksi uskottua miestä. Heille ei ole laissa määritelty pätevyysvaatimuksia. Perunkirjoitus kannattaa kuitenkin teettää ammattilaisella, sillä osaamattomuudesta voi aiheutua lisäveroja perillisille.
Milloin perunkirjoitus tehdään?
Perunkirjoitus tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tarvittaessa siihen voi hakea jatkoaikaa verotoimistosta, jos perilliset esimerkiksi ovat poissa maasta tai perunkirjoituksen aloittaminen muuten viivästyy. Mikäli lisäaikaa ei ole anottu eikä perunkirjoitusta toimitettu ajoissa, voi perillisille koitua perintöveron korotus.
Mitä tietoja tarvitaan?
Perunkirjoitus voidaan toimittaa, kun tiedot kuolinpesän varoista ja veloista on selvitetty. Perukirjan liitteeksi vaaditaan myös sukuselvitys, josta ilmenevät mahdolliset puolisot ja perilliset. Lisäksi perukirjaan on liitettävä mahdollinen testamentti, avioehtosopimus sekä ensin kuolleen puolison peru-, ositus- tai perinnönjakokirja.
Tarvittavien asiakirjojen kokoamiseen menee aikaa, joten perunkirjoitusta ei voida yleensä tehdä heti vainajan kuoltua.
Mistä testamentilla voi määrätä?
Testamentilla voi ohjata perintöä haluamilleen tahoille. Rintaperillisillä on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaa eli puolta perimysjärjestyksen mukaisesta osuudesta itselleen. Vaatimus on jätettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua testamentin tiedoksiannosta.
Tilanteissa, joissa vainaja on testamentannut koko omaisuutensa vaikkapa lapsenlapsille, rintaperillinen saattaa sovitusti jättää vaatimatta lakiosaansa, jolloin vältetään yhden sukupolven perintöverot.
Periytyvätkö vainajan velat?
Lähtökohtaisesti velat eivät periydy. Kuolinpesästä vähennetään aina ensimmäiseksi velat. Sen jälkeen jäljelle jäävä omaisuus jaetaan perillisten kesken. Mikäli kuolinpesässä ei ole riittävästi varoja velkojen maksamiseen, koituvat ne velkojan luottotappioksi.
Väärin toimitettu perunkirjoitus voi kuitenkin johtaa perillisten velkavastuuseen. Ammattilaisen apu on erityisen tärkeää silloin, kun kuolinpesässä on velkoja.
Perunkirjoitus tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.