Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Raudanpuute voi ilmetä väsymyksenä.

8 kysymystä raudanpuutteesta – näin voit syömällä vaikuttaa raudan imeytymiseen

Teksti:
Inka Ikonen
Kuvat:
Ivan Kruk / 123RF
Julkaistu: 10.5.2019
|
Muokattu: 31.8.2020
Mistä raudanpuute johtuu? Mihin se vaikuttaa? Millainen merkitys on ruokavaliolla? Asiantuntija kertoo, mitä sinun pitää tietää.

Raudanpuute on ollut kiivas keskustelunaihe viimeisen vuoden ajan. Hiljalleen on herätty siihen, kuinka yleistä raudanpuute on ja kuinka se olisi täysin ennaltaehkäistävissä.

Lääkäri Ilona Ritola toivoisi, että tietoisuus erityisesti riskiryhmien keskuudessa kasvaisi entisestään. Suurimpia riskiryhmiä ovat muun muassa lapset ja nuoret, vanhukset sekä naiset, joilla on kuukautiset.

”Suomalainen ruokailukulttuuri osaltaan aiheuttaa riskin raudanpuutteelle, koska käytämme paljon maitotuotteita ja kahvia”, Ritola sanoo.

Mutta voiko raudanpuutetta hoitaa omatoimisesti? Ja miten sitten huomioida ruokavalio - pitääkö kahvijuonti lopettaa kokonaan? Lääkäri Ritola vastaa yleisimpiin kysymyksiin.

Millaisia oireita raudanpuute aiheuttaa?

Raudanpuute voi aiheuttaa seuraavanlaisia oireita:

  • väsymys

  • vetämättömyys

  • muistihäiriöt

  • sanojen löytämisen vaikeus

  • keskittymiskyvyttömyys

  • motorinen levottomuus

  • ihon kutina

  • kynsien liuskoittuminen

  • hiusten kuivuus ja lähtö

  • silmien ja limakalvojen kuivuus

  • palan tunne kurkussa

  • sydämen tykyttelyt

  • hengenahdistus

  • hapen loppumisen tunne

  • levottomat jalat

  • jalkojen huono rasituksen sieto

  • hidas palautuminen

Milloin voidaan puhua raudanpuutteesta?

Yleisesti voidaan puhua raudanpuutteesta, kun rautavarastot ovat tyhjät eli ferritiiniarvo on alle 30. Suuremmillakin arvoilla voi tulla oireita, etenkin, jos elimistö ei osaa käyttää hyväkseen saamaansa rautaa. Tällöin puhutaan funktionaalisesta raudanpuutteesta.

Mistä raudanpuute johtuu?

Raudanpuute on oire sairaudesta, jonka syy täytyy selvittää ja hoitaa. Yksi yleisimmistä syistä Suomessa ovat runsaat kuukautiset.

”Raudanpuutetta aiheuttavat myös tietyt lääkitykset, sairaudet, kuten imeytymishäiriöt ja raskaus ja imeytymishäiriöt”, Ritola sanoo.

Milloin mennä lääkäriin vai voiko alkaa syödä omatoimisesti rautaa?

Rautavalmisteita ei kannata syödä omin päin, sillä joillekin rauta voi olla hyvinkin vaarallista.

”Meillä pohjoismaissa on poikkeuksellisen paljon geenivirhettä, joka altistaa raudankertymäsairaudelle eli hemokromatoosille. Oireet hemokromatoosissa ovat hyvin samankaltaiset kuin raudanpuutteessa”, Ritola varoittaa.

Kannattaa siis käydä ensin tapaamassa lääkäriä.

Mistä tietää, jos rauta ei imeydy kehossa?

Tarkkaile oireitasi. Kun raudanpuutteen oireet häviävät, rauta todennäköisimmin imeytyy ja hemoglobiini ja ferritiini nousevat. Nämä kuitenkin varmistuvat vasta laboratoriokokein.

Mihin kaikkeen raudanpuute vaikuttaa?

Raudanpuute voi vaikeuttaa elimistön toimintaa paljonkin. Olo on vetelä, ruokahalu heikkenee ja energia-aineenvaihdunta alkaa helposti hidastella.

”Monet ovat kertoneet rautavarastojen nousun vaikuttaneen aktiivisuuteen ja liikkumisen lisääntyminen ovat auttaneet painonhallinnassa. Liikunnasta tulee miellyttävämpää, kun hapenottokyky paranee ja lihakset eivät enää väsy niin helposti.”

Ritola kertoo kokemuksesta, että monien potilaiden olo on rautahoidon aloittamisen jälkeen virkeämpi.

”Aivot eivät ole niin sumussa, unen laatu, keskittymiskyky ja muisti on parempi.”

Miten rauta-arvoja lähdetään nostamaan?

Kun raudanpuutteen syyt on selvillä, rauta-arvoja nostetaan suun kautta otettavilla valmisteilla.

”Eläinkunnan tuotteista saatava hemirauta imeytyy paremmin kuin kasvikunnan ei-hemirauta. Ero voi olla jopa kaksinkertainen.”

Rautavarastojen nousu on yksilöllistä, riippuu käytettävistä valmisteista ja sietokyvystä sekä raudanpuutteen syistä. Nousu vaihtelee muutamista kuukausista jopa vuoteen.

Hankalassa raudanpuutteessa tai esimerkiksi suoliston imeytymishäiriöissä lääkärit voivat harkita puutostilan korjaamista rautainfuusiolla.

Millainen vaikutus ruokavaliolla on rauta-arvoihin?

Erittäin hyviä raudan lähteitä ruokavaliossa ovat veriruoat, maksa ja punainen liha, kuten poronliha. Heikommin rautaa saa kasviksista ja niitä pitäisi syödä huomattavan suuria määriä. Kasvisruokavaliossa hyviä raudan lähteitä ovat esimerkiksi cashewpähkinät, kvinoa ja linssit.

”C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä, joten rautapitoisten ruokien kanssa kannattaa tarjota aina myös jotakin C-vitamiinipitoista.”

Kalsium on puolestaan merkittävin raudan imeytymistä haittaava tekijä. Myös täysjyvävilja, soija, palkokasvit, kahvi tee ja kaakao haittaavat raudan imeytymistä.

”Tosin jos rautavarastot ovat tyhjät, pelkällä ruokavaliolla on mahdotonta saada rauta-arvoja nostettua riittävästi. Etenkin naisilla, joilla on runsaat kuukautiset, ei ruokavalion rauta välttämättä riitä”, Ritola sanoo.

Lisää aiheesta