Marja maistelee 200 kupillista kahvia päivässä – Näin syntyy suomalaisten suosikkikahvi

Marja Touri tunnistaa suomalaisten suosikkikahvin vaikka silmät sidottuina. Touri on työskennellyt Pauligin kahvilaboratoriossa vuodesta 1985 ja päämaistajana parikymmentä vuotta. Hän pitää huolen, että kaupan hyllylle ja kahviloihin päätyy vain laadukasta kahvia.

Tourin urakka kuulostaa melkoiselta: hän saattaa maistaa päivän aikana jopa kaksisataa kupillista kahvia.

”Tietenkään en juo sitä kahtasataa kupillista päivässä, vaan otan kahvia vain lusikallisen ja syljen sen sitten pois. Aivan niin kuin viinitastingeissakin tehdään.”

Päämaistajan työvälineisiin kuuluvat lusikka sekä tarkat haju- ja makureseptorit. Tourikin joutuu tarkkailemaan ruokavaliotaan, jotta työssä tarvittavat aistit eivät häiriinny.

”En voi syödä arkisin voimakkaasti maustettuja ruokia, joissa on vaikka sipulia, chiliä tai pippuria. Kalakin voi häiritä makuaistia, ja hammastahnan valintaan on kiinnitettävä huomiota.”

Yksi Tourin maistamista juomista on Juhla Mokka, joka on pysynyt suomalaisten matkassa jo 95 vuotta.

Jokaisella on mielipide Juhla Mokasta

Kaikki lähtee tuoksusta. Se leijuu Vuosaaren paahtimolla Helsingissä, mutta myös vasta-avatun vakuumi-pakkauksen äärellä kodeissa. Kahvin tuoksusta hurmioituvat yleensä nekin, jotka eivät juomasta muuten välitä.

”Juhla Mokan tuoksuun liittyy vahvoja muistoja ja tunteita. Se vie meidät mummolaan tai vaikka ensimmäisen kesätyöpaikan kahvitauolle. Jokaisella on mielipide Juhla Mokasta”, Touri sanoo.

Pauligin laboratoriossa Tourin tehtävänä on varmistaa, että Juhla Mokka pysyy tuote-erästä toiseen tasalaatuisena. Kahvia voidaan maistaa 10–12 kertaa ennen kuin se päätyy kaupan hyllylle.

”Meille lähetetään vajaa puoli kiloa papuja alkuperämaista jo ennen kuin olemme tehneet edes ostopäätöstä. Jokaisesta saamastamme papusatsista paahdamme näytteen, mistä valmistamme näytekupilliset laadun arviointia varten.”

Laaduntarkkailua on tehtävä jatkuvasti, sillä kahvinviljely on alttiina sään vaihtelulle. Kahvipapusatoa voivat kurittaa kuivuus, kuumuus, hurrikaanit, rankkasateet ja pyörremyrskyt.

Pauligilla on käynnissä ilmasto- ja luontoprojektit kahvin alkuperämaissa Brasiliassa ja Kolumbiassa. Tavoitteena on pienentää kahvinviljelyn aiheuttamia ilmastovaikutuksia. Toimien avulla viljelijöitä voidaan auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin ja tukea kestävämpiä viljelykäytäntöjä.

Rikkaiden herkusta kaikkien juomaksi

Monelle kaupalle Juhla Mokka -tarjous on takuuvarma keino houkutella asiakkaat paikalle. Mutta mikä juuri tässä kahvissa vetoaa?

”Juhla Mokan suosio juontaa juurensa pitkästä historiasta. Se edustaa monelle suomalaiselle turvallista brändiä, joka pysyy, vaikka maailma ympärillä muuttuisikin. Siksi siitä on tullut varmasti monelle niin rakas kahvi”, Pauligin tuotepäällikkönä työskentelevä Eva Hopia analysoi.

Juhla Mokkaa on juotu Suomessa vuodesta 1929. Ikonisen sekoituksen kehitti Pauligin toimitusjohtaja Eduard Paulig, joka kiersi viisi kuukautta Keski- ja Etelä-Amerikassa tutustuen kahvinviljelyyn.

”Ensimmäisinä vuosina Juhla Mokkaa valmistettiin vain parituhatta kiloa vuodessa. Tuolloin oli vielä tavallista, että ihmiset paahtoivat pavut kotona käsikäyttöisellä brännärillä ja jauhoivat ne sitten itse pannukahviksi”, Hopia kertoo.

Pitkään kahvi oli Suomessa vain varakkaampien kotien herkku, ja toisen maailmansodan aikaan sitä jouduttiin jopa säännöstelemään. Kun Pauligin ensimmäinen raakakahvilasti saapui sotavuosien jälkeen 1946 Turun satamaan, papuja oli vastassa koko yrityksen johto.

Nykyään kahvi on arkipäiväinen ja helposti saatavissa oleva elintarvike, mutta sillä on suomalaisten sydämessä yhä erityinen paikkansa. Väkilukuun suhteutettuna juomme eniten kahvia maailmassa, liki kymmenen kiloa vuodessa henkilöä kohden. Se tarkoittaa, että ostamme vuoden aikana noin 20 puolen kilon kahvipakettia ja nautimme keskimäärin kolme kahvikupillista päivässä.

Kahvipavut laivan kyydissä

Juhla Mokan arabica-kahvisekoitus on valmistettu alusta saakka lähes samalla reseptillä. Raakakahvin matka Etelä- ja Väli-Amerikasta sekä Itä-Afrikan maista Suomeen laivarahtina kestää noin neljä viikkoa. Helsingin Vuosaaren satamasta pavut kuljetetaan vajaan kilometrin päässä sijaitsevalle Pauligin paahtimolle.

”Kaikki meille tuleva raakakahvi ostetaan kolmannen osapuolen vastuulliseksi varmentamista lähteistä. Valtaosa pavuista kasvatetaan pientiloilla ja perheyrityksissä, joiden kanssa teemme tiivistä yhteistyötä”, Hopia kertoo.

Raakakahvia voidaan varastoida kahvisiiloihin vuodeksikin, mutta nopeimmillaan Juhla Mokkaan käytettävät pavut siirretään paahdettavaksi jo seuraavana päivänä. Yhden papuerän paahtaminen kestää tummuusasteesta riippuen 6–12 minuuttia.

”Paahdamme vuosittain yli 40 miljoonaa kiloa kahvia, ja sesonkikausina tehtaamme ovat täydessä vauhdissa.”

Juhla Mokkaa myydään vain Suomessa. Eniten kahvia ostetaan jouluna ja muina juhlapyhinä, joihin liittyy kyläilyn perinne.

Kahvin punainen pakkaus on ikoninen: sitä on koristanut vuodesta 1968 kullanvärinen kahvikuppi, jonka malli on tuttu Arabian Myrna-astiasarjasta.

Kofeiinittomien kahvien buumi

Suomessa juodaan yhä eniten vaaleapaahtoista suodatin- ja pannukahvia, mutta muutostakin on havaittu. Erikoiskahvien yleistyttyä 2000-luvulla kiinnostus papuja ja kahvikoneita kohtaan on kasvanut. Markkinatutkimuksia tekevän Nepan mukaan kuukausittain jo 28 prosenttia suomalaisista jauhaa kahvipapunsa itse.

Juhla Mokkakin sai rinnalleen ensimmäisen tummapaahtoisen variantin jo vuonna 2012. Tuttua suosikkia saa nykyään myös papuversiona.

”Kuluttajat ovat alkaneet toivoa vaaleapaahtoisen kahvin rinnalle täyteläisempiä ja tummempia makuja, mutta kahvin on maistuttava silti pehmeältä. Kitkeryyttä ei haluta. Meilläkin on tuotevalikoimissa jo useampi tummapaahtoinen kahvi”, Hopia sanoo.

Uusin trendi on kofeiiniton kahvi, josta varsinkin nuoremmat suomalaiset ovat innostuneet. Hopia kertoo, että noin viidesosa suomalaisista kahvinjuojista kertoo valitsevansa ainakin satunnaisesti kofeiinittoman kahvin. Kaupunkien kahviloilla on merkittävä rooli uusien villitysten luojina.

”Kofeiinittomien juomien kasvu liittyy isompaan hyvinvoinnin trendiin ja kulkee käsi kädessä alkoholittomien juomien suosion kanssa. Viime vuosina on puhuttu paljon esimerkiksi unen laadusta ja kestosta. Se näkyy meilläkin kofeiinittoman kahvin suosiossa.”

Kahvitrendien mukana on vaihtunut myös kahvimainonta. Jos kahvia markkinoivat ennen kansallispukuiset Paula-tytöt ja kädentaitajat, nyt sosiaalisen median rooli on kasvanut. 95-vuotias Juhla Mokkakin on saanut tänä vuonna Instagram- ja Tiktok-tilit.

Päämaistaja Marja Touri uskoo tietävänsä Juhla Mokalle parhaan makuparin.

”Juhla Mokka ja perinteinen pulla ovat kuin Ansa Ikonen ja Tauno Palo. Täydelliset yhdessä.”

Lue myös